Raakaöljyyn liittyvät riskit ovat suuria

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Paavo Suni on kansainvälisen talouden tutkija ETLAssa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.

Iranin ydinohjelmaan liittyvä aseellisen konfliktin uhka ja öljyn tarjontaongelmat mm. kauppasaarron takia ovat nostaneet raakaöljyn hintaa tuntuvasti viime kuukausina. Tilanteen kärjistyminen nostaisi hintaa huomattavasti vielä nykyisestä, mikä pysäyttäisi odotetun teollisuusmaiden elpymisen, arvioi Paavo Suni.
______________________

Raakaöljyn hinnasta tuli yksi keskeisimmistä maailmantalouden riskeistä 2000-luvulla. Tämä johtui geopoliittisten öljyn tarjontaan liittyvien riskien kasvusta ja etenkin kehittyvien maiden kuten Kiinan nopeasti lisääntyneestä raakaöljyn kysynnästä. Kiinan osuus maailman öljynkulutuksesta vuonna 1990 oli 3,5 prosenttia. Vuonna 2000 se oli 6,2 prosenttia ja viime vuonna osuus kohosi jo lähes 11 prosenttiin.

Kiinan raakaöljyn kysyntä nousi vuositasolla mitattuna myös talven 2008  –  09 taantumassa toisin kuin maailmassa keskimäärin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa öljyn kysyntä supistui vuosina 2008 – 09 noin 9 prosenttia. Euroalueen kysyntä oli kääntynyt laskuun jo vuonna 2006. Kulutus supistui käänteen jälkeen yhtäjaksoisesti vuoteen 2010 asti yhteensä lähes 9 prosenttia. Euroalueen kulutus on ilmeisesti vähentynyt edelleen viime vuonna ja pysyy tänäkin vuonna vaimeana.

Yhdysvaltojen ja euroalueen erilaista öljyn kulutuskäyttäytymistä selittävät Yhdysvaltojen euroaluetta vahvempi talouskasvu ja erilainen lopputuotteiden veropolitiikka. Yhdysvalloissa verotus on kevyttä, kun taas euroalueella ja EU-maissa laajemminkin on pyritty edistämään energian säästöä ja hidastamaan kulutuksen kasvua kireän verotuksen avulla.

Kuvio 1. Eräiden alueiden osuus maailman raakaöljyn kysynnästä

Lähde: BP, IEA, ETLA

Kiinalla kaksinkertainen öljyintensiteetti

Raakaöljyn kysynnän maailmanlaajuinen kasvu on jatkunut, vaikka öljyn käyttö on tehostunut 1970-luvun öljykriisien jälkeen niin teollisuusmaissa kuin kehittyvissäkin maissa. Kiinan niin sanottu öljyintensiteetti, eli öljyn käyttö tuotettua yksikköä kohden, on alentunut teollisuusmaitakin ripeämmin. Tuotantorakenteen modernisoituminen ja tekninen kehitys erityisesti 1980- ja 1990-luvulla edesauttoivat kehitystä. Trendi on jatkunut vahvan talouskasvun tukemana 2000-luvulle saakka.

Kiinan öljyintensiteetti on nopeasta pienenemisestä huolimatta kuitenkin edelleen noin kaksinkertainen teollisuusmaihin verrattuna. Yhdysvalloissa intensiteettitaso on noin puolet korkeampi kuin Saksassa. Suomen intensiteetti on muita euromaita korkeampi.

Raakaöljyn käytön tehostumisesta huolimatta öljyn globaali kysyntä vuonna 2011 oli 14 prosenttia suurempi kuin 10 vuotta aiemmin. Kysynnän kasvu hidastui taantumasta huolimatta vain vähän. Edellisen 10-vuotisperiodin lisäys kysynnässä oli noin 16 prosenttia. Öljyn kysynnän tyydyttäminen ei ole käynyt helposti 2000-luvulla. Öljymarkkinat ovat olleet kireät ja vahva talouskasvu yhdistyneenä riskien nousuun öljyntuottajamaissa on merkinnyt raakaöljyn hinnan rajua nousua ja ajoittain hyvin suurta hintavaihtelua.

Raakaöljyn (Brent-laatu) hinta oli viime vuonna 4,6-kertainen vuoteen 2001 verrattuna. Öljy on kallistunut ja hinnat ovat vaihdelleet suuresti kun raakaöljyn hinnan muutokset ovat vaikuttaneet kysyntään ja tarjontaan lyhyellä aikavälillä vain vähän. Öljyn kallistuminen on kuitenkin pidemmällä aikavälillä lisännyt raakaöljyn tarjontaa ja varantoja olennaisesti. Kun kallis öljy on nopeuttanut tuotantoteknologian kehittymistä, se on tehnyt vaikeasti hyödynnettävistä tai muuten kalliista esiintymistä kannattavia.

Sivun alkuun

Raakaöljyn reaalihinta ennätyskorkea

Aasian kysynnän kasvu on keskeisin syy vuosituhannen alun hinnannousun taustalla. Toinen keskeinen syy on raakaöljyn tarjontariskien kasvu. Raakaöljyn hinta (Brent-laatu) huipentui noin 125 dollariin tynnyriltä vuoden 2011 huhtikuussa, kun Libyan konflikti syveni sisällissodaksi. Tuolloin Libyan öljyntuotanto lähes pysähtyi lokakuuhun saakka. Sen jälkeen hinta on heilahdellut 115 – 126 dollarissa.

Dollarihinta on kuitenkin pysytellyt selvästi heinäkuussa 2008 saavutettua ennätystä, noin 145 dollarin päivänoteerausta alempana. Toisaalta euron heikentyminen on nostanut euroissa mitatun hinnan uuteen kaikkien aikojen ennätykseen viime kuukausien aikana. Dollari- ja eurohintaa ovat kuluvan kevään aikana nostaneet mm. Iranin ydinohjelmaan liittyvät pakotteet. Iranilaisten vastatoimet tai Israelin ja USA:n mahdollinen yritys tuhota Iranin ydinohjelman keskeiset laitokset uhkaavat kärjistää tilanteen sotilaalliseksi konfliktiksi.

Yritysten näkökulmasta tarkastellen raakaöljyn reaalihinta (Brent-laatu per15 teollisuusmaan dollareissa laskettu vientihinta) on vuosikeskiarvona jo selvästi kalliimpaa kuin edellisessä ennätyksessä vuonna 2008. Amerikkalaisten kuluttajien näkökulmasta hinnan nousu on ollut hitaampaa, mutta myös heille öljy on tällä hetkellä ennätyskallista.

Kuvio 2. Raakaöljyn nimellis- ja reaalihinta, vuosihavainnot

Lähde: BP, WB, ETLA

Kuvio 3. Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent, spot

Lähde: Bloomberg, ETLA

Sivun alkuun

Öljykriisi uhkaisi maailmantalouden elpymistä

Riski raakaöljyn hinnan huomattavasta noususta on suuri. Yhdysvallat ja Israel haluavat lopettaa epäillyn Iranin ydinaseohjelman tarvittaessa vaikka aseellisin toimin. Iran on kuitenkin merkittävä sotilasmahti ja öljyn tuottaja. Se kontrolloi Hormuzin salmea, jonka kautta kulkee noin viidennes maailman raakaöljystä. Konfliktin kärjistyminen nostaisikin öljyn hintaa olennaisesti.

Raakaöljyn hinnan merkittävä nousu heikentäisi maailmantalouden näkymiä selvästi. ETLAn maaliskuussa julkaistussa perusennusteessa raakaöljyn hinta on tänä vuonna hieman alle 120 dollaria tynnyriltä. Ensi vuonna dollarihinnan odotetaan laskevan pari prosenttia. Hinnan odotetaan heilahtelevan voimakkaasti heijastaen muutoksia talousnäkymissä ja öljymaiden poliittisessa tilanteessa.

Maailmantalouden tilanne näytti vielä loppuvuodesta hyvin heikolta. Kuluvan vuoden alussa on kuitenkin ollut useita lupaavia merkkejä, vaikka euroalue on käytännössä taantumassa. Yhdysvalloissa optimismi on saanut jalansijaa ja euroalueen velkakriisi on ainakin väliaikaisesti hellittänyt.

Teollisuusmaiden suhdannekäänne parempaan kiristäisi öljymarkkinoita, jos Aasian kasvu ei hidastu. Jo nyt teollisuusmaiden öljyvarastot ovat selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Varastoja ovat pienentäneet Aasian suhteellisen vahva kysyntä, huoltoseisokit, tuotanto-ongelmat useilla tuotantoalueilla sekä Iranin kauppasaarto.

Sivun alkuun

Öljyn kallistuminen vaikuttaa eniten USA:han

Raakaöljyn hinnan nousu vaikuttaa eri maihin eri tavalla. Vaikutuksen suuruus riippuu kyseisen maan öljynkäytön tehokkuudesta, veropolitiikasta ja kauppayhteyksistä öljyntuottajamaihin. Hinnan nousu vaikuttaa mm. ETLAssa käytössä olevan kansainvälisen talouden mallin, NiGEMin avulla tehtyjen simulointien mukaan erityisen voimakkaasti Yhdysvaltoihin. Keveämmän verotuksen takia Yhdysvalloissa raakaöljyn hinnan nousu välittyy öljytuotteiden hintoihin suoremmin kuin esimerkiksi euroalueella.

Öljyä tuovissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja euroalueella raakaöljyn hinnan nousu vaikuttaa inflaatiota kiihdyttävästi ja kauppatasetta heikentävästi mm. kilpailukyvyn kautta. Kansantalouden öljylasku lisääntyy, vaihtotase heikkenee ja ulkomainen varallisuus pienenee. Bkt:n kasvu hidastuu, kun kotitalouksien reaalinen ostovoima ja yritysten investointiedellytykset heikkenevät.

Öljyä vievissä maissa, kuten OPEC-maat, Norja ja Venäjä, prosessit ovat vastakkaisia. Öljyä vievien maiden tuonti lisääntyy siinä määrin kuin ne pystyvät hyödyntämään lisääntyneitä öljytuloja. Tämä kompensoi öljyn hinnan nousun negatiivisia vaikutuksia erityisesti niissä maissa, joiden kauppa öljyntuottajien kanssa on merkittävää kuten euromaissa ja eritoten Suomessa.

Raakaöljyn hinnan nousun vaikutukset riippuvat luonnollisesti mm. tehdyistä politiikkaoletuksista, sokin suuruudesta ja pituudesta. Raakaöljyn pysyvä 20 dollarin tynnyrihinnan nousu alentaa mallilaskelmamme mukaan euroalueen kokonaistuotantoa perusennusteeseen verrattuna pysyvästi noin prosentilla keskipitkällä aikavälillä. Yhdysvalloissa vaikutus on noin puolitoista prosenttia.

Vaikutus ajoittuu erityisen voimakkaasti ensimmäiseen vuoteen. Taloudet sopeutuvat uuteen tasapainoon noin kahdessa vuodessa. Vaikutukset Suomeen ovat mallin mukaan pienempiä kuin euroalueella keskimäärin. Tähän vaikuttaa mm. Venäjän kysynnän vahvistuminen, mikä kompensoi hinnan nousun haitallisia vaikutuksia Suomen vientiin. Venäjän talous saa öljyn hinnasta aluksi vahvan kasvuruiskeen, mutta vaikutus laimenee keskipitkällä aikavälillä prosentin tuntumaan.

Laskelmiemme mukaan suurempi hintamuutos esimerkiksi Iranin tilanteen eskaloitumisen takia pysäyttäisi odotetun teollisuusmaiden elpymisen. Toisaalta mallilaskelmamme saattaa rauhallisemmissa oloissa yliarvioida talousvaikutuksia, koska heikko taloustilanne luultavasti väljentää taloudellisia kytkentöjä, mm. hinnan nousun kerrannaisvaikutuksia.

Kuvio 4. Raakaöljyintensiteetit eräissä maissa, raakaöljyn kulutus/reaalinen bkt

Lähde: BP, ETLA

Kuvio 5. Öljysokin* vaikutus kokonaistuotantoon

*Pysyvä 20 dollarin tynnyrihinnan nousu. Odotukset tulevasta.
Lähde: NiGEM, ETLA

Päivitetty 4.4.2012