Me kaikki tarvitsemme ekosysteemejä joka päivä

  1. Ekosysteemitilinpidosta osa ympäristötilinpitoa?
  2. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin mittaamisen väline
  3. Tilastoyksikkönä ruuduista muodostuva alue
  4. Tileillä kuvataan tuotantoa ja terveydentilaa
  5. Kokeiluja tarvitaan
  6. Paikkatieto kaikkien eurooppalaisten ulottuville
  7. Soiden ekosysteemipalvelujen arvo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Leo Kolttola on YK:n ympäristötilinpito­komitean jäsen. Hän työskentelee ympäristö- ja energiatilastojen kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2012.

YK:n tilastokomitea hyväksyi keväällä 2012 ympäristötilinpidon keskuskehikon kansainväliseksi tilastostandardiksi eli suositukseksi kaikille maailman maille. Kevään 2013 tilastokomitean kokoukseen YK valmistelee ehdotuksen kokeellisesta ekosysteemitilinpidosta. Paikkatietojen avulla voidaan kuvata melko laajasti ekosysteemien tilaa ja yhteyksiä taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön.
_________________

Jokainen ihminen on täysin riippuvainen Maapallon ekosysteemeistä ja niiden tarjoamista palveluista – ruoka, vesi, sairauksien torjunta, ilmaston sääntely, henkiset kokemukset ja esteettiset nautinnot. Viimeisen 50 vuoden aikana ihminen on muuttanut näitä ekosysteemejä nopeammin ja laajemmin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana, pääasiassa täyttääkseen nopeasti kasvavan ruuan, puhtaan veden, puuraaka-aineen, kuitujen ja polttoaineen tarpeen.

Planeettamme muutoksesta on seurannut merkittäviä etuja taloudelliselle kehitykselle ja inhimilliselle hyvinvoinnille. Kaikki alueet ja ihmisryhmät eivät ole kuitenkaan hyötyneet tästä kehityksestä, monet ovat itse asiassa kärsineet. Lisäksi kaikki näihin etuihin liittyvät todelliset kustannukset alkavat vasta nyt tulla näkyviksi.

YK:n teettämä vuosituhannen ekosysteemiarviointi valmistui vuonna 2005. Valtavan laajan hankkeen tavoitteena oli arvioida ekosysteemien muutoksen vaikutuksia inhimilliselle hyvinvoinnille ja luoda tieteellinen perusta toimenpiteille, joita tarvitaan ekosysteemien suojelun, kestävää käytön ja ekosysteemien inhimilliselle hyvinvoinnille tuottamien hyötyjen edistämiseksi.

Vuosituhannen ekosysteemiarviointiin osallistui 600 tiedemiestä eri puolilla maailmaa ja lisäksi satoja maailmanlaajuisesti toteutetuissa osa-arvioinneissa. Arvioinnin menetelmistä ja tuloksista löytyy laajoja raportteja internetistä.

Ekosysteemitilinpidosta osa ympäristötilinpitoa?

Yli 20 vuotta jatkuneen kehitystyön tuloksena YK:n tilastokomitea hyväksyi keväällä 2012 ympäristötilinpidon (SEEA) "keskuskehikon" kansainväliseksi tilastostandardiksi eli suositukseksi kaikille maailman maille. EU lähti ripeästi liikkeelle säätämällä asetuksen ympäristötilinpidosta heinäkuussa 2011. Tässä ensimmäisessä vaiheessa asetus käsittää toimialoitteisten ilmapäästöjen ja ympäristöverojen sekä kansantalouden materiaalivirtojen tilit. Seuraavan kolmen moduulinkin valmistelu on jo aloitettu. Ne ovat ympäristösuojelumenot, ympäristöliiketoiminta ja energiatilinpito, joiden oletetaan tulevan voimaan 2015.

Seuraavaksi YK aikoo laatia ehdotuksen "kokeellisesta ekosysteemitilinpidosta" kevään 2013 tilastokomitean kokoukselle. Euroopassa aktiivinen rooli ekosysteemintilinpidossa on Euroopan ympäristövirastolla (EEA) eikä Eurostatilla, kuten muissa ympäristötilinpidon osissa.

Ympäristötilinpidon keskuskehikko perustuu hyvin olennaisesti kansantalouden tilinpidon (SNA) käsitteistöön. Vaikka itse ajatus on ollut olemassa jo 1980-luvulta lähtien, ekosysteemitilinpidon kehitykselle voimakkaan sysäyksen ovat antaneet vuosituhannen ekosysteemiarviointi ja paikkatietojärjestelmien (GIS) nopea kehitys.

Esimerkiksi Suomessa maanmittauslaitos avasi toukokuun alussa kaikki digitaaliset maastotietonsa maksuttomaan käyttöön ja avasi tiedostopalvelun, jonka kautta aineistot voi ladata itselleen. Kuka tahansa voi nyt ladata tietokoneelleen oman ympäristönsä maastokartan tai peruskartan.

Ekosysteemitilinpidon tärkeimmän perustan muodostaa ekosysteemipalveluiden käsite. Ekosysteemipalvelut ovat niitä hyötyjä, joita ihmiset saavat ekosysteemeistä. Niihin kuuluvat tarjontapalvelut, jotka tuottavat tuotteita kuten ruokaa, vettä, puuta ja luonnonkuituja, sääntelypalvelut, jotka säätelevät ilmastoa ja sateita, veden määrää, jätteen kiertoa ja tautien leviämistä, tukipalvelut, kuten maaperän muodostuminen ja ravinteiden kierto sekä kulttuuripalvelut, kuten virkistys, henkiset, uskonnolliset ja muut materiattomat hyödyt.

Itse ekosysteemillä tarkoitetaan keskenään vuorovaikutuksessa toimivien kasvien, eläinten ja mikro-organismien yhteisöjen ja elottoman ympäristön dynaamista kokonaisuutta. Ihmiset ovat erottamaton osa ekosysteemejä. Ekosysteemit vaihtelevat kooltaan suunnattomasti: tilapäinen vesilätäkkö ontossa puussa ja valtameren valuma-alue voivat molemmat olla ekosysteemejä. Näillä luonnon ekosysteemeillä ei sen sijaan ole mitään tekemistä matkapuhelinyhtiöiden tai metsäteollisuusyritysten yritysjohtajien ekosysteemipuheiden kanssa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 5.6.2012