Laman varjossa valmistuneet

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tommi Nieminen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2012.

Valmistuminen lama-aikana voi lähettää työuran heikommalle radalle kuin korkeasuhdanteessa valmistuminen. Taantumavuonna 2009 ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden tilanne alkoi kuitenkin parantua jo seuraavana vuonna.

______________________

Vastavalmistuneiden työllistymiseen vaikuttaa valmistuneiden määrä eli uuden työvoiman tarjonta ja taloudessa vallitseva työvoiman kysyntä. Työvoiman kysynnässä voi olla hyvinkin voimakkaita ja pitkäaikaisia laskukausia kuten 1990-luvun lama tai vaimeampia ja lyhytkestoisempia taantumajaksoja kuten vuosina 2008 – 09.

Artikkelissaan "Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti" (Hyvinvointikatsaus 1/2012) Anna Loukkola havaitsi, että valmistumisen jälkeinen huono työllistyminen näkyy heikompana työllisyytenä vielä pitkänkin ajan kuluttua. Työuran alkutaipale vaikuttaisi olevan tärkeä vaihe koko myöhemmän työuran kannalta.

Vuosien 2008 – 09 vaihteesta alkanut taantumajakso näkyi työllisyyden heikkenemisenä erityisesti vuoden 2009 aikana (Kuvio 1). Työllisyys kääntyi kuitenkin jälleen nousuun vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

Kuvio 1. Työttömyysaste tutkintoasteittain (kaikki tutkinnon suorittaneet)

Lähde: Työssäkäyntitilasto

Taantumassa erityisesti vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutuu. Tämä näkyi selvästi vuonna 2009 (ja osittain jo 2008) valmistuneiden heikentyneessä työllistymisessä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista

Lähde: Sijoittumispalvelu

Vuoden 2009 talouden laskusuhdanne osoittautui melko lyhytaikaiseksi. Niinpä on mielenkiintoista, miten vuonna 2009 valmistuneiden kävi seuraavana vuonna 2010, kun tilanne työmarkkinoilla alkoi koheta. Pääsivätkö he mukaan työelämään, vaikkakin viiveellä, kuten aiemmin valmistuneet?

Yksi lisävuosi aikasarjatarkastelussa ei toki anna lopullista vastausta pitkän ajan työllisyyskehityksestä. Se antaa kuitenkin osviittaa kysymykseen, voiko huonolla hetkellä työmarkkinoille tulo kääntyä parempaan, jos olosuhteet normalisoituvat suhteellisen nopeasti?

Tässä artikkelissa tarkastelen kahta eri ryhmää: ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksen suorittaneita ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Perusjoukot on rajattu siten, että ne kuvaisivat parhaiten ensimmäistä kertaa työmarkkinoille saapuvia ryhmiä.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksesta mukaan on otettu vain oppilaitospainotteisen perusopetuksen tutkinnon suorittaneet. AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta olen jättänyt tarkastelusta pois ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet, koska nämä ovat pääosin jo työelämässä.

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet enemmän työttöminä

Oppilaitosmuotoisen koulutuksen suorittaneiden määrä on ollut tasaisessa nousussa vuosina 2003 – 10 (Kuvio 3.) Valmistuneiden mediaani-ikä oli 20 vuotta vuonna 2009. Valmistuneet ovat siis pääosin varsin nuoria, ja siten sijoittumisessa on omat erityispiirteensä.

Kuvio 3. Suoritetut tutkinnot 2003 – 2010 (korkein suoritettu tutkinto valmistumisvuonna)

Lähde: Sijoittumispalvelu

Kaikki ikäryhmät huomioidenkin ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurempaa verrattuna AMK-tutkinnon suorittaneiden joukkoon (Kuvio 1.)

Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista työllistyi valmistumisvuoden loppuun mennessä 41,2 prosenttia vuonna 2003. Vuonna 2007 lukema oli kohentunut 54,4 prosenttiin (Kuvio 2).

Vuosien 2003 – 07 hyvä työllisyyskehitys näkyy erityisesti työttömien osuuden selkeänä laskuna (Kuvio 4). Hyvässä suhdannetilanteessa työttömyys näyttäisi vähenevän suhteellisesti enemmän juuri vastavalmistuneiden ryhmässä, ja ero muuhun työvoimaan kaventuu.

Kuvio 4. Työttömien osuus tutkinnon suorittaneista

Lähde: Sijoittumispalvelu

Hyvä työllisyyskehitys kääntyi ammatillisen toisen asteen osalta kuitenkin laskuun jo vuonna 2008 (AMK-tutkinnon suorittaneilla käänne tapahtui vasta vuotta myöhemmin). Ammatillisen koulutuksen osalta tämä näkyy työttömien lisääntymisenä. Opiskelua jatkaneiden ja ryhmän muut (varusmies- tai siviilipalvelu, työvoiman ulkopuolella kuten kotihoidon tuella, maasta muuttaneet, tuntematon) osuudet hieman jopa pienenivät.

Yleensähän opintojen jatkaminen tai vaikka armeijaan meno ovat vaihtoehtoja uhkaavalle työttömyydelle. Tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen, että työllisyyden heikkeneminen tapahtui vuonna 2008 niin nopeasti, että vastavalmistuneet eivät ehtineet reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

Vuonna 2009 tilanteen heikkeneminen näkyi ammatillisesta koulutuksen valmistuneiden työllisyysluvuissa jo varsin dramaattisesti. Samana vuonna valmistuneiden työllistyminen laski edellisestä vuodesta yli kymmenen prosenttiyksikköä 41,6 prosenttiin (Kuvio 2). Vastaavasti työttömien osuus nousi 16 prosentista 23,5 prosenttiin (Kuvio 4). Nyt oli myös siirrytty ryhmään opiskelijat ja erityisesti ryhmään muut. Yhteenlaskettuna ryhmien osuus kasvoi noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Vuonna 2010 yleinen työllisyystilanne kääntyi jälleen parempaan ja samalla myös vastavalmistuneiden työllisyys alkoi koheta. Vuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan vielä saavutettu ja huippuvuoden 2007 luvuista oltiin noin seitsemän prosenttia jäljessä vastavalmistuneiden työllistymisessä.

Kuvioista 2 ja 4 näkyy myös sijoittumistieto valmistumista seuraavan vuoden lopussa. Selkeä ja odotettu havainto on työllisyyden paraneminen, kun valmistumisesta on kulunut yli vuosi. Ammatillisen koulutuksen ryhmässä muutokset sijoittumisessa ovat myös hieman loivempia, kun opintojen päätöksestä on kulunut yli vuosi. Vuoden aikana on enemmän aikaa reagoida työmarkkinoiden muutoksiin ja hakeutua esimerkiksi jatkokoulutukseen työllistymismahdollisuuksien heikentyessä.

Jatko-opiskelijoiden osuus edellisenä vuonna valmistuneiden ryhmässä laski tasaisesti vuosina 2003 – 08 mutta kääntyi nousuun vuonna 2009. Heikentynyt työllisyystilanne näyttää ohjaavan hieman aiemmin valmistuneitakin jatko-opintoihin pienellä viiveellä. Opiskelijoiden määrä tässä vanhemmassa ryhmässä kasvoi vielä työllisyystilanteen parantuessakin vuonna 2010. Tämä kertonee siitä, että osa vuonna 2009 jatko-opintoihin suunnanneesta joukosta jatkoi opinnoissaan vielä vuonna 2010.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osalta on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka taantumajakso vaikuttaa vuosina 2008 – 09 valmistuneiden ikäluokkien pitkän ajan työllisyyskehitykseen. Joka tapauksessa työllisyyskehitys kääntyi nyt jo melko nopeasti seuraavan vuoden aikana parempaan suuntaan, toisin kuin 1990-luvun lamassa. Lisäksi yleinen työttömyysaste on huomattavasti matalampi kuin 1990-luvulla. Myös suurten ikäluokkien eläköityminen voi tehdä työmarkkinoilla lisätilaa vastavalmistuneille. Näin työttömyyden pitkittymisen uhka vastavalmistuneilla lienee nyt pienempi kuin 1990-luvun laman aikaan valmistuneilla.

Sivun alkuun

AMK-tutkinnon suorittaneet selvinneet hyvin

AMK-tutkinnon suorittaneiden mediaani-ikä oli valmistumisvuoden 2009 lopussa 26 vuotta eli selvästi korkeampi kuin ammatillisen toisen asteen suorittaneilla. Valmistuneiden määrä on pysytellyt viime vuosina melko tasaisesti 20 000 – 21 000 tutkinnossa. Ainoastaan vuonna 2009 notkahdettiin alle 20 000 valmistuneeseen. Tähän on voinut vaikuttaa työllisyystilanteen heikentyminen, jolloin valmistumista on haluttu lykätä myöhemmäksi.

Kaikki ikäryhmät huomioiden AMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne oli varsin hyvä koko tarkastelujaksolla. Työttömyysaste laski tasaisesti 8 prosentista vuonna 2003 vähän yli 4 prosenttiin vuonna 2007 (Kuvio 1). Lievä käänne huonompaan tapahtui jo vuoden 2008 lopussa ja rajumpi vuonna 2009. Työttömyys kääntyi kuitenkin laskuun vuoden 2010 aikana.

AMK-tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet heti valmistumisen jälkeen varsin hyvin. Vastavalmistuneista työllistyneiden osuus on vaihdellut 69,5 prosentin (2003) ja 76,7 prosentin (2008) välillä. Osuus kasvoi tasaisesti vuoteen 2008 saakka, kunnes taantuma vuonna 2009 käänsi kehityksen ja työllisten osuus laski noin seitsemän prosenttiyksikköä 69,8 prosenttiin. Työttömien osuus nousi hieman vajaalla viidellä prosenttiyksiköllä 9 prosentista 13,9 prosenttiin (Kuvio 4). Jatko-opiskelijoiden osuus kasvoi noin yhdellä prosenttiyksiköllä ja ryhmän muut osuus kasvoi vajaalla prosentilla.

AMK-tutkinnon suorittaneiden keskuudessa työllisyystilanteen heikkeneminen aiheutti siis varsin vähän siirtymistä jatko-opintoihin tai ryhmään muut. Noin viiden prosenttiyksikön nousu työttömien määrässä oli kuitenkin varsin maltillinen.

Taantuman vaikutus AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen ei siis ollut yhtä dramaattinen kuin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla. Keskeinen syy ryhmien väliseen eroon lienee se, että yleensä ottaen korkeammin koulutettujen työllisyys on parempi. Korkeammin koulutetun on mahdollista työllistyä, ainakin väliaikaisesti, myös vaativuudeltaan matalamman tason tehtäviin.

Myös AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä tapahtui käänne parempaan päin vuonna 2010. Vastavalmistuneiden työllistymisaste koheni 72,6 prosenttiin, mikä oli kyllä vielä nelisen prosenttiyksikköä alempi kuin huippuvuoden 2007 taso.

Reilun vuoden kuluessa valmistumisesta AMK-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille on ollut suorastaan erinomaista. Huippuvuonna 2008 yli 80 prosenttia edellisenä vuonna valmistuneista oli jo saanut töitä. Tässä ryhmässä erikoinen piirre on se, että työllisten osuus pysyi samalla tasolla vuodesta 2009 vuoteen 2010. Työttömyyden laskiessa 7,4 prosentista 5,7 prosenttiin, samansuuruinen joukko oli siirtynyt ryhmiin jatko-opiskelijat ja muut. On mahdollista, että tässäkin ryhmässä vuotta aiemmin tapahtunut jatko-opiskeluun tai muuhun toimintaan siirtyminen ovat pidempikestoisia ja paluu työelämään tapahtuu vasta myöhemmin.

AMK-tutkinnon suorittaneidenkin osal­ta voi todeta, että työllisyystilanne koheni varsin nopeasti taantuman aiheuttamasta notkahduksesta. Vuonna 2009 valmistuneiden kokema 13,9 prosentin työttömyyspiikki valmistumisvuonna tasoittui heidän osaltaan vuoden 2010 loppuun mennessä 5,7 prosentin työttömyysasteeseen (Kuvio 4). Näyttäisi siltä, että lamavuonna 2009 valmistuneet pääsivät hyvin mukaan normaalille työuralle – hieman viiveellä vain.

Lähteet:

Anna Loukkola, Hyvinvointikatsaus 1/2012

Tilastokeskus. Tutkintorekisteri. http://tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html

Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelu, http://tilastokeskus.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html

Työvoimatutkimus 2009, http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/tyti_2009_2010-02-16_kat_001_fi.html)

Työvoimatutkimus 2010, http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2010/tyti_2010_2011-02-15_kat_001_fi.html

Työssäkäyntitilasto, http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html

_________________________

Sivun alkuun

Sijoittumispalvelu

Oheisessa artikkelissa käsitellään tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään käyttäen hyväksi Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoja. Sijoittumispalvelu on tutkinnon suorittaneiden seurantaan erikoistunut verkkopalvelu, jossa on tietoja oppilaitostasolta alkaen, mutta sitä voi hyvin käyttää myös laajempaan sijoittumisen seurantaan kuten tässä.

Artikkeliin on poimittu sijoittumistietoa vuosilta 2003 – 10. Tutkinnon suorittaneen sijoittumistieto on aina kyseisen tilastovuoden viimeiseltä viikolta, pois lukien tieto valmistuneen henkilön jatko-opinnoista, joka on tilastovuoden syyskuun 20. päivän tieto.

Sijoittumispalvelu on Tilastokeskuksen maksullinen tilastopalvelu, joka sisältää tietoja tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, jatko-opinnoista sekä alueellisesta sijoittumisesta. Palvelu muodostuu viidestä itsenäisestä tilastotietokannasta:

  • Peruskoulut ja lukiot
  • Ammatillinen toinen aste
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot
  • Koulutettu työvoima

Neljä ensimmäistä kokonaisuutta keskittyvät kuvaamaan vastavalmistuneiden sijoittumista oppilaitostasolta alkaen. Koulutettu työvoima -tilastotietokanta kuvaa puolestaan työikäisen väestön koulutus- ja ikärakennetta sekä työvoiman alueellista sijoittumista.

Palvelun käyttö on vaivatonta helppokäyttöisen PX-Web-käyttöliittymän avulla, joka myös mahdollistaa taulukoiden tallentamisen omalle tietokoneelle eri tiedostomuodoissa.

Asiakkaat voivat tilata 1 – 5 tilastotietokantaa käyttötarpeen mukaan. Yhden tilastotietokannan hinta on 500 euroa vuodessa. Viiden tilastotietokannan tilaajat saavat 20 prosenttia alennusta. Peruskoulut ja lukiot -tilastotietokanta maksaa ko. oppilaitoksille 120 euroa vuodessa. Palvelun käyttäminen edellyttää tietopalvelusopimuksen solmimista.

Lisätietoja: Tommi Nieminen 09 1734 3514
Palvelun kotisivu: http://tilastokeskus.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html

Päivitetty 12.9.2012