Varallisuuden huomioon ottaminen tarkentaa tietoa köyhyydestä

  1. Mitä on tilastoitu köyhyys?
  2. Varallisuus osana köyhyysindikaattoria
  3. Varallisuuden liittäminen tuloköyhyyslaskelmiin pienentää köyhyysastetta 13 prosentista 5−9 prosenttiin
  4. Varallisuus sekä köyhyys- ja syrjäytymisriski
  5. Köyhyyden profiilin muutokset
  6. Varallisuus kansainvälisissä köyhyystarkasteluissa
  7. Ainutlaatuinen aineisto mahdollisti laskelmat

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Varallisuus kansainvälisissä köyhyystarkasteluissa

Yksi hyvän indikaattorin kriteeri on kansainvälinen vertailtavuus. Edellä sovellettua objektiivista varallisuusköyhyyden mittaria ei ole saatavilla Suomen lisäksi muista maista, eikä tilanne tule kohentumaan lähivuosina. EKP on kehittämässä ja koordinoimassa euroalueen kotitalouksien varallisuustutkimusta, mutta se ei sovellu köyhyystutkimukseen, sillä sen tulokäsite on puutteellinen eikä se kata elinolotietoja.

EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) on kuitenkin yksi muuttuja, joka indikoi kotitalouden varallisuusasemaa. Se on vastaus kysymykseen, joka on kysytty kaikissa maissa. Suomessa kysymys on muotoiltu seuraavasti: Pystyisikö taloutenne maksamaan yllättävän noin X euron suuruisen laskun kuukauden maksuajalla ottamatta luottoa tai pyytämättä apua (tuttavilta, sukulaisilta tai sosiaalitoimistosta)? Euromäärä on maan tuloköyhyysraja yhdelle henkilölle kuukausitasolla. Suomessa se oli 1 000 euroa vuonna 2009. Erityisesti pienituloisten vastauksen voi olettaa indikoivan yli 1 000 euron suuruisesta likvidistä varallisuudesta.

Kielteistä vastausta kysymykseen voidaan paremman tiedon puuttuessa käyttää subjektiivisena vähävaraisuuden osoittimena kansainvälisissä vertailuissa (Morrone ym. 2011). Törmälehto ym. (2012) osoittavat, että mittaus- ja käsite-eroista huolimatta tämä haastattelutieto korreloi Suomessa merkittävästi objektiivisten indikaattoreiden kanssa myös väestöryhmätasolla, kun tarkastellaan moniulotteista köyhyyttä. Taulukossa 7 on arvioitu vuoden 2010 EU:n tulo- ja elinolotutkimuksen aineistolla, miten tämä subjektiivinen likvidin varallisuuden indikaattori muuttaa kuvaa tuloköyhyydestä ja aineellisesta puutteesta. Tietoja on pidettävä useista syistä vain suuntaa antavina. Intuition mukaista kuitenkin on, että suhteellisesti eniten tunnusluvut alenevat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja vähiten Bulgariassa, Latviassa ja Unkarissa.

Taulukko 7. Tuloköyhyys, köyhyys- ja syrjäytymisriski ja "subjektiivinen varallisuusköyhyys" (ei varaa yllättäviin menoihin). Prosenttia väestöstä. Järjestetty sarakkeen 6 mukaan.

  Tuloköyhä Tuloköyhä ja ei varaa yllättäviin menoihin Muutos, % AROPE Pienituloinen tai ei varaa yllättäviin menoihin tai vakava aineellinen puute tai vajaatyöllisyys Muutos, %
             
Norja 11,2 3,9 −65 14,9 6,7 −55
Ruotsi 12,9 5,3 −59 15,0 7,5 −50
Alankomaat 10,3 5,1 −50 14,8 8,6 −42
Islanti 9,8 5,6 −43 13,6 9,1 −33
Tanska 13,3 5,7 −57 17,9 9,7 −46
Luxemburg 14,5 8,8 −39 16,2 9,8 −40
Itävalta 12,1 7,3 −40 15,7 10,6 −32
Suomi 13,1 7,7 −41 16,9 11,1 −34
Tšekki 9,0 7,0 −22 13,6 11,5 −15
Malta 15,5 7,7 −50 19,8 12,4 −37
Belgia 14,6 9,2 −37 20,2 13,8 −32
Ranska 13,5 9,5 −30 18,8 14,1 −25
Slovenia 12,7 9,5 −25 18,2 14,5 −20
Portugali 17,9 9,3 −48 24,1 15,0 −38
Saksa 15,6 11,8 −24 19,2 15,1 −21
Iso-Britannia 17,1 9,6 −44 22,7 15,5 −32
Espanja 20,7 12,5 −40 24,6 15,8 −36
Slovakia 12,0 8,6 −28 19,8 15,9 −20
Italia 18,2 11,5 −37 23,0 16,2 −30
Kreikka 20,1 12,7 −37 26,4 17,9 −32
Viro 15,8 12,6 −20 21,6 18,2 −16
Puola 17,6 14,2 −19 27,2 23,3 −14
Unkari 12,3 11,6 −6 29,0 27,9 −4
Liettua 20,2 16,6 −18 33,2 29,7 −11
Romania 21,1 15,2 −28 40,9 33,1 −19
Latvia 21,3 19,9 −7 37,5 35,9 −4
Bulgaria 20,7 20,0 −3 41,3 40,2 −3

Lähde: Eurostat, EU-SILC (omat laskelmat EU-SILC käyttäjätiedostosta 2010, tulojen viitevuosi 2009).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.12.2012