Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamiseen liittyy epävarmuustekijöitä ja tulkinnallisuutta

  1. Subjektiivisen hyvinvoinnin sisältö
  2. Subjektiivisiin hyvinvointikysymyksiin vastaaminen
  3. Merkityksellinen elämä on monitulkintainen kysymys
  4. Vastaajan käsitykset ja käytetty vastausskaala vaikuttavat vastauksiin
  5. Maidenväliset vertailut edellyttävät tiedonkeruumenetelmien harmonisointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Merkityksellinen elämä on monitulkintainen kysymys

Erittäin ongelmalliseksi testauksessa nousi kysymys numero 10 (ks. taulukko 1). Vastaajilla oli vaikeuksia vastata tähän kysymykseen ja he lähestyivät kysymystä eri näkökulmista. Sitä, ymmärrettiinkö kysymys väärin tai oikein, ei voi kuitenkaan arvioida, sillä Eurostatin muuttujalistassa tai asetuksessa ei määritellä kysymyksen tarkoitusta tarkemmin. Ilmeisesti kysymyksellä on tarkoitus mitata eudaimoniaa, elämän merkityksellisyyden kokemusta, mutta tämä vaatisi tarkemman operationaalisen määrittelyn, jotta kysymys pystyttäisiin muotoilemaan kaikissa kielissä vertailukelpoisesti.

Osa vastaajista ajatteli kysymystä täysin henkilökohtaisista lähtökohdista. Tällöin haastateltava vastasi kysymykseen, missä määrin koet, että asioilla, joita teet elämässäsi, on merkitystä itsellesi. Vastaaja saattoi myös ajatella hieman laajemmin omien tekemistensä vaikutusta läheisiinsä tai työpaikalla, mutta irrottaa ne laajemmasta yhteiskunnallisesta yhteydestä. Osa vastaajista puolestaan lähestyi kysymystä laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta vastaten kysymykseen, missä määrin koet, että asioilla, joita teet elämässäsi, on merkitystä yhteiskunnallisesti. Jotkut vastaajista lähestyivät kysymystä hyvinkin eksistentiaalisista lähtökohdista, mutta kukaan ei lähestynyt kysymystä uskonnollisesti. Se mistä näkökulmasta kysymystä lähestyi, vaikutti myös vastausskaalan käyttöön.

Vastausskaalan tulkinta siis vaihteli vastaajien välillä, mutta myös eri kysymysten välillä. Kun vertaillaan maiden välisiä eroja, olisi mielenkiintoista tutkia kansainvälisesti laajalla laadullisella aineistolla, millaisia perusteluita vastaajat muissa maissa antavat vastauksilleen ja miten he skaalaa käyttävät. Tämän testauksen perusteella saa käsityksen kerätyn tiedon luonteesta, ja se voi toimia apuna tilastotietoa tulkittaessa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013