Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla
- Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
- Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
- Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
- Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
- Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
- Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
- Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
- Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
Piilotyöttömiksi kutsutaan niitä, jotka haluavat työtä, ovat työhön käytettävissä, mutta eivät etsi työtä aktiivisesti. Kaikista 15–24-vuotiaista nuorista sellaisia oli Suomessa 5 prosenttia vuonna 2011, mikä on selvästi EU:n keskiarvon (3 %) yläpuolella (kuvio 4). – Kuviossa on käytetty työttömyysasteen sijaan työttömien osuutta ikäluokasta, jotta vertailu piilotyöttömien osuuteen olisi helpompaa.
Kuvio 4. 15–24-vuotiaiden työttömien ja piilotyöttömien osuus kaikista 15–24-vuotiaista Suomessa ja EU:ssa vuonna 2011. Vuosikeskiarvo. Prosenttia ikäluokasta.*
* Varusmiespalveluksessa eivät ole mukana.
Lähde: Eurostat 2012.
Piilotyöttömyyden käsite täydentää työttömyyskäsitettä. Kansainväliseen ILOn määritelmään pohjautuvassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömältä edellytetään aktiivista työnhakua. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön työvoimatoimistojen rekistereihin perustuvassa työnvälitystilastossa työttömäksi luokitteluun ei vaikuta se, onko henkilö aktiivisesti etsinyt työtä. Näistä määritelmäeroista johtuen näiden kahden tilaston luvut eroavat toisistaan, mutta piilotyöttömien osuus selittää eroa (ks. myös Sinivuori 2013).
Piilotyöttömien osuus nuorista on Suomea suurempi vain muissa Pohjoismassa, Alankomaissa, Sveitsissä, Virossa ja Italiassa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta ilmiötä selittää opiskelijoiden tapa työskennellä opintojen ohessa: yli 80 prosenttia nuorista piilotyöttömistä kertoo opiskelun syyksi olla etsimättä työtä.
Opiskelijoiden työnhaku erityisesti lukukauden aikana voi olla passiivista, jolloin hakemuksia ei lähetellä, mutta sopivan työn tullessa kohdalle siihen ollaan halukkaita tarttumaan. Muita syitä olla etsimättä työtä olivat oma sairaus tai vamma, lasten hoito tai käsitys, että töitä ei ole saatavilla.
Kysymys ei siis näytä olevan siitä, että esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmän passivoivan vaikutuksen vuoksi suomalaiset nuoret lopettaisivat työnhaun herkemmin kuin muut eurooppalaiset nuoret. Tätä päätelmää tukee myös havainto, että koko 15–74-vuotiaan väestön piilotyöttömyys on EU-keskiarvon tuntumassa.
Suomalaisten nuorten korkea piilotyöttömyys siis johtuu opiskelijoiden aktiivisesta osallistumisesta työmarkkinoille (kuvio 3). Nämä opiskelevat piilotyöttömät eivät sisälly työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston lukuihin, sillä opiskelijoita ei tässä tilastossa lueta työttömiksi.
Talouskriisi vaikutti nuorten piilotyöttömyyteen huomattavasti vähemmän kuin varsinaiseen työttömyysasteeseen. Piilotyöttömien määrä oli alhaisimmillaan vuonna 2008, jolloin nuoria piilotyöttömiä oli 4 prosenttia kaikista nuorista (kuvio 4). Tätä ennen vuosina 2005–2007 osuus oli reilusti yli 5 prosentin, ja vuosina 2010–2011 on palattu 5 prosentin tasolle. Tämä voi johtua siitä, että juuri ennen talouskriisiä vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyysaste oli harvinaisen korkea (43 %). Ehkäpä tällöin suurin osa työhalukkaista opiskelijoista oli jo löytänyt työn.
Päivitetty 11.3.2013