Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä

Myös työttömyyden pituuksien avulla voidaan kuvata työttömyyslukujen eroja. Suurimmalle osalle suomalaisnuorista työttömyys on väliaikainen vaihe opiskelun ja työelämän välillä. Tämän havaitsee jo nuorten työttömyyslukujen kuukausivaihtelusta: työttömien nuorten määrä kohoaa lähes 140 000:een toukokuussa, kun opiskelijat etsivät kesätöitä ja vastavalmistuneet ensimmäistä työpaikkaansa (kuvio 5). Vähiten (noin 40 000) työttömiä nuoria on syksyllä koulujen alettua. Nuorten työttömyys on yleensä huomattavasti lyhytkestoisempaa kuin muulla väestöllä (Hämäläinen & Hämäläinen 2012).

Kuvio 5. 15–24-vuotiaat työttömät opiskelijat ja muut 15–24-vuotiaat työttömät kuukausittain Suomessa vuonna 2011.

Lähde: Tilastokeskus 2013.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä on Suomessa vähemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomessa vain 4 prosenttia nuorista työttömistä on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden, kun Slovakissa ja Bulgariassa pitkäaikaistyöttömien osuus on yli 50 prosenttia (kuvio 6). Suomalaisista nuorista työttömistä 88 prosenttia on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä alle 6 kuukautta. Myös muissa Pohjoismaissa nuorten työttömyysjaksot ovat suhteellisen lyhyitä.

Kuvio 6. 15–24-vuotiaiden työttömyyden kesto eri maissa vuonna 2011. Vuosikeskiarvo.

Lähde: Eurostat 2012.

Työttömyyden pysyvyyttä voi tarkastella myös sen perusteella, kuinka moni tällä hetkellä työttömistä oli työttömänä vuosi sitten. Tällainen mittaustapa kertoo niiden nuorten määrästä, joilla työttömyys ei välttämättä ole ollut yhtäjaksoista. Maissa, joissa nuoret ovat ns. aktivointitoimenpiteiden kohteina, työttömyysjaksot voivat katketa lyhyen opiskelu- tai työssäkäyntijakson ajaksi, mutta alkaa taas uudelleen toimenpiteiden jälkeen.

Suomalaisista nuorista työttömistä vain 15 prosenttia on ollut työttömänä myös edellisenä vuonna. Tilanne on hyvä niin ikään Alankomaissa, muissa Pohjoismaissa ja Sveitsissä, joissa suurin osa nuorista työttömistä oli vuosi ennen tutkimusta ollut opiskelemassa (kuvio 7).

Kuvio 7. 15–24-vuotiaiden vuonna 2011 työttömänä olleiden pääasiallinen toiminta vuotta aikaisemmin. Vuosikeskiarvo.

Lähde: Eurostat 2012.

Ensimmäistä sijaa pitävässä Alankomaissa toista vuotta peräkkäin työttömänä olleita oli vain muutamia satoja (alle prosentin). Työttömyyden pitkittyminen oli yleisintä Itä- ja Etelä-Euroopassa: vuonna 2011 Bulgariassa, Romaniassa, Italiassa, Slovakiassa, Kreikassa ja Espanjassa työttömistä oli vuosi aikaisemmin ollut työttömänä yli 50 prosenttia.

Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa talouskriisin vaikutus 15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyyteen jäi varsin pieneksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta nousi vuoden 2008 puolesta prosentista puoleentoista prosenttiin vuonna 2010, mutta on sen jälkeen alentunut Euroopan pienimmäksi (kuvio 8).

Kuvio 8. 15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys Suomessa ja EU-maissa ennen talouskriisiä ja talouskriisin jälkeen. Vuosikeskiarvo. Prosenttia työvoimasta.

Lähde: Eurostat 2012.

Muissa EU-maissa nuorten pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan, ja vuonna 2011 työvoimasta yli vuoden työttömänä oli ollut jo keskimäärin yli 6 prosenttia. Vuosi ennen tutkimusta työttömänä olleiden osuus sen sijaan on kasvanut tasaisesti noin prosenttiyksikön verran vuodesta 2007 (1,8 % työvoimasta) vuoteen 2011 (2,8 %), vaikka onkin edelleen kuudenneksi vähiten Euroopasta. (Kuvio 8.)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013