Julkaistu: 7.6.2013
Talouskriisi ei ainakaan vielä ilmene tärkeimmissä koulutusindikaattoreissa
- Koulutusmenot oppilasta kohden kasvoivat OECD-maissa
- Hyvä koulutus antaa turvaa työttömyyttä vastaan
- Hyvin ja vähän koulutettujen väliset tuloerot kasvussa
- Koulutuksen arvo lisääntyy kriisiaikoina
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hyvin ja vähän koulutettujen väliset tuloerot kasvussa
Korkeasti ja heikosti koulutettujen tuloerot ovat kasvaneet taloudellisen matalasuhdanteen aikana (kuvio 3). Vuonna 2008 korkea-asteen koulutuksen saaneen miehen ansiot olivat keskimäärin 58 prosenttia korkeammat kuin korkeintaan keskiasteen koulutuksen suorittaneen miehen – vuonna 2010 ero kasvoi 67 prosenttiin. Naisten joukossa ero kasvoi 54 prosentista 59 prosenttiin.
Kuvio 3. 25–64-vuotiaan väestön tulot koulutusasteen mukaan eräissä OECD-maissa vuonna 2010. Keskiasteen koulutus=100
Lähde: OECD 2012.
Korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä on kasvanut jatkuvasti OECD-maissa. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden tulokehitys viittaa siihen, että korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman kysyntä on kuitenkin entisestään kasvanut myös supistuvan taloudellisen kehityksen oloissa.
Suomessa korkea-asteen ja keskiasteen suorittaneiden tuloero on OECD:n keskitasoa, naisilla hieman OECD:n keskimääräistä vähäisempi. Suurimpia tuloeroja koulutusasteiden välillä on Irlannissa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa ja Yhdysvalloissa ja vähäisimpiä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa.
Unkarissa korkea-asteen koulutuksen omaavien palkka on keskimäärin yli kaksinkertainen keskiasteen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna. Ruotsissa korkea-asteen suorittaneet hankkivat keskimäärin vain neljäsosan enemmän kuin keskiasteen suorittaneet.
OECD:n mukaan lisääntyvän koulutuksen antamat hyödyt selittävät kasvavan taloudellisen panostuksen myös taloudellisen taantuman oloissa. OECD:n mukaan korkea-asteen koulutettu tuottaa yhteiskunnalle moninkertaisesti lisääntyneinä verotuloina verrattuna korkea-asteen koulutuksen suorittamisen vaatimaan julkiseen panostukseen. Miehillä tämä korkea-asteen koulutuksen yhteiskunnallinen tuotto on nelinkertainen ja naisilla kaksi ja puolikertainen.
Yksilölle korkeampi koulutus tuottaa hyötyä korkeamman palkkatason ja vähäisemmän työttömyysriskin muodossa. Korkeammalla koulutuksella on OECD:n mukaan myös muita myönteisiä yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia. Korkeampi koulutustaso on yhteydessä mm. pitempään odotettavissa olevana elinikään, vähäisempään kuolleisuuteen, lisääntyneeseen äänestys- ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, yleiseen tyytyväisyyteen elämään sekä suvaitsevampaan suhtautumiseen etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
Päivitetty 7.6.2013