Julkaistu: 3.6.2013

Eurooppalaisten kuluttajien luottamusta on koeteltu viime vuosina

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Eurokriisi on heikentänyt kuluttajien luottamusta talouteen kaikissa EU-maissa. Maiden oma taloustilanne on kuitenkin vaikuttanut luottamuspulan syvyyteen. Yhteistä on huoli työttömyyden lisääntymisestä. Viime aikoina kuluttajien luottamus on alkanut vähitellen kohentua.

EU-MAISSA asuvien kuluttajien luottamus talouteen on vaihdellut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuviosta 1 voidaan havaita vuosituhannen alun optimismi, jolloin EU-kuluttajien luottamusindikaattori oli vielä hieman plussalla − kaikkien aikojen ennätystasollaan. IT-kuplan puhkeaminen ja taantuma vuosina 2001−2002 aiheuttivat sen, että luottamusindikaattorin arvo laski negatiiviseksi. Tätä seurasi pitkä varovaisuuden aika ja lopulta kesän 2007 optimismi.

Talvella 2007−2008 alkoi kuluttajien usko talouteen heikentyä ruuan ja öljyn hinnan nousun ja Yhdysvaltojen rahoituskriisin vaikutuksesta. Edessä oli koko maailmantaloutta horjuttanut finanssikriisi ja taantuma. Vuoden 2009 alkupuoliskolla luottamus oli alhaisimmillaan ja luottamusindikaattorin arvo oli alle -30. Tämä jäi kuitenkin tilapäiseksi, sillä vaikka reaalitalous ei vielä antanut mitään selviä merkkejä toipumisestaan, palautui kuluttajien luottamus talouteen nopeasti − tosin vain keskimääräiselle pitkän ajan noin -10 tasolle.

Seuraavan kerran luottamus romahti, kun Kreikan, Irlannin ja Portugalin, myöhemmin myös Italian ja Espanjan, talousongelmat tulivat koko EU:n huoleksi. Tämä euroalueen velkakriisi eli eurokriisi ei ole kuitenkaan heikentänyt kuluttajien luottamusta yhtä paljon kuin aiempi finanssikriisi: EU:n keskimääräinen luottamusindikaattori on laskenut 10−15 yksikköä viimeisen parin vuoden aikana. Tammi- kuussa 2013 indikaattori sai arvon -21,9 (euroalueella -23,9). Viime kuukausina on jo ollut viitteitä talousluottamuksen paranemisesta.

Kuviosta 1 havaitaan, että euroalueen talousluottamus myötäilee yleensä koko EU:n näkemyksiä. Euroalueen luottamus tosin on ajoittain jonkin verran vähäisempää kuin koko EU:n alueella, mikä ainakin osittain kuvastaa nimenomaan eurovaluuttaan liittyviä kurssi- ja velkaongelmia.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori EU:ssa ja euroalueella 1/2000–1/20131)

1) Kausitasoitetut sarjat.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

EU-maiden välillä suuria eroja talousluottamuksessa − Suomi ykkösenä

Maiden välillä voidaan havaita luottamuksen suhteen merkittäviä eroja. Kuvioon 2 on valittu Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat EU:ssa ja joitakin eteläisen Euroopan kriisimaita. Koko EU:n keskimääräinen luottamusindikaattori lasketaan keskiarvona maiden indikaattoreista siten, että kunkin maan painona käytetään maan yksityisen kulutuksen arvoa. Näin EU:n väestö- ja talousmahtien kuten Saksan kuluttajien taloususko tai sen puute vaikuttaa merkittävästi koko EU:n kuluttajaluottamukseen.

Kuviosta 2 ilmenee myös, että tarkasteltavana ajanjaksona Pohjoismaat Suomi ja Ruotsi ovat olleet talouskehityksen suhteen selvästi luottavaisempia kuin esimerkiksi niiden tärkeät kauppakumppanit Saksa ja Britannia. Saksassakin kuluttajien luottamus talouteen oli kuitenkin poikkeuksellisen vankkaa vuosina 2010−2011 eikä kovin heikkoa myöhemminkään, mille antoi − Pohjoismaiden tapaan − pohjaa maan suotuisa talouskehitys.

Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori joissakin EU-maissa 1/2000–1/20131)

1) Kausitasoitetut sarjat.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

Etenkin Pohjoismaiden kansalaisille vakaa taloususko on yhteinen piirre (EU:n ulkopuolisissa Norjassa ja Islannissa ei asiaa toistaiseksi mitata). Tämä on ollut yleissääntö ainakin 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Etelä- Euroopan maissa ja Ranskassa talouskehityksestä ajatellaan pessimistisemmin, samoin monissa Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa. Vain neljän EU-maan, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden, kuluttajien luottamusindikaattorin pitkän ajan keskiarvo (1995−2013) on plusmerkkinen − näistä Suomi on ykkösenä lukemalla 13,7. Toisessa ääripäässä kärkisijaa pitää Kreikka (-38,4). Samat maat olivat ääripäissä myös tammikuun 2013 tuloksissa (taulukko 1): Suomi +5,3 ja Kreikka -71,9.

Taulukko 1. Kuluttajien odotukset taloudesta EU-maissa tammikuussa 2013, saldolukuja1)

EU-maa Oma talous Yleinen talous Yleinen työttömyys Säästämis-mahdollisuudet Kuluttajien luottamusindikaattori
Suomi (€) 3,4 -5,2 -26,2 49,2 5,3
Tanska 7,3 3,7 -18,3 21,9 3,7
Ruotsi (€) 12,5 -8,0 -35,8 45,9 3,7
Viro (€) -4,5 4,2 2,9 -28,4 -6,4
Itävalta (€) -5,9 -10,8 -26,9 14,6 -7,2
Saksa (€) 2,6 -17,4 -21,5 6,1 -7,6
Latvia 5,5 5,1 -6,2 -37,6 -8,3
Luxemburg (€) -8,6 -31,6 -47,2 39,2 -12,0
Liettua -2,4 3,5 -16,7 -39,1 -13,7
Britannia -6,1 -21,0 -28,9 -8,6 -16,2
Irlanti (€) -21,4 -21,1 -15,0 -7,9 -16,3
Malta (€) -14,5 -8,6 -9,8 -51,2 -21,1
Alankomaat (€) -13,7 -37,5 -65,1 29,6 -21,7
EU-27 -10,1 -26,3 -39,6 -11,6 -21,9
Belgia (€) -2,5 -19,6 -60,5 -7,5 -22,5
Euroalue -11,7 -28,9 -42,7 -12,4 -23,9
Ranska (€) -14,8 -39,2 -51,9 -6,3 -28,0
Tšekki -21,2 -38,1 -44,8 -14,7 -29,7
Slovenia (€) -21,3 -33,5 -45,4 -25,2 -31,3
Puola -15,5 -27,6 -46,0 -37,5 -31,7
Romania -10,2 -20,6 -37,3 -59,9 -32,0
Espanja (€) -17,8 -28,8 -44,7 -38,8 -32,5
Slovakia (€) -19,2 -41,8 -53,9 -31,0 -36,5
Italia (€) -19,0 -30,9 -53,7 -45,1 -37,2
Bulgaria -26,7 -29,5 -46,1 -61,9 -41,0
Unkari -29,3 -29,7 -40,7 -68,7 -42,1
Kypros -35,3 -54,8 -68,4 -56,6 -53,8
Portugali (€) -37,7 -63,9 -72,6 -51,9 -56,5
Kreikka (€) -65,7 -67,8 -77,1 -77,2 -71,9

1) (€) = euroalueeseen kuuluva maa.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results, January 2013.

Kansalliset erityispiirteet ja vastaamistapojen erot vaikuttavat paljolti siihen, millä tasolla kuluttajaluottamus on niin nousu- kuin taantumavaiheessakin. Esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa kuluttajien luottamusindikaattori on kautta aikojen ollut miinuksella: valtaosa väestöstä on näissä maissa aina epäluuloinen talouskehityksen suhteen.

On kuitenkin huomattava, että myös alhaisen kuluttajaluottamuksen maissa esiintyy ajankohdasta toiseen suuria vaihteluja luottamusindikaattorin saamissa arvoissa. Tämä näkyy esimerkiksi kuvioon 2 valittujen Kreikan ja Espanjan kohdalla. Lisäksi mielialoissa vuosien aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet eri EU-maissa pääosin melko yhtäaikaisia ja samansuuntaisia.

Sivun alkuun

Eurokriisi romahdutti talousluottamuksen useimmissa EU-maissa

Kuten USA:sta lähtenyt finanssikriisi vuonna 2008, myös EU:n oma velkakriisi sai aikaan selvän notkahduksen lähes kaikkien EU-maiden kuluttajien luottamuksessa talouteen. Vielä vuonna 2010, Kreikan talouskriisin alkuvaiheissa, olivat monien EU-maiden kuluttajaluottamuslukemat suhteellisen korkealla tasolla, Ruotsissa ja Suomessa jopa ennätyksellisesti noin +25. Vähän myöhemminkin Saksassa saavutettiin maan kaikkien aikojen korkein lukema +10,9.

Kun tilastoväärennökset ja talouden todellinen tila alkoivat talvella 2009−2010 valjeta kansalaisille Kreikassa, luottamus talouteen laski siellä hyvin voimakkaasti ja äkillisesti edeltävän hyvän kehityksen jälkeen. Samaan aikaan useimmissa muissa EU- ja euromaissa kuluttajien luottamus jatkoi vielä joitakin kuukausia vahvistumistaan finanssikriisin jäljiltä.

Kreikasta alkunsa saanut ja Irlantiin ja Portugaliin pian levinnyt eurokriisi on ymmärrettävästi rasittanut ja huolestuttanut eniten 17 euroalueen maan kuluttajia. Tosin muutamassa maassa talous tai kuluttajien luottamus oli jo ennen eurokriisiä niin heikko, että kovin paljon heikommin ei olisi voinut mennäkään. Tällaisia maita ovat edellä mainittujen ongelmamaiden ohella varsinkin Ranska, Malta, Slovenia ja Slovakia. Toisaalta esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Kyproksella kuluttajien luottamusindikaattori on laskenut muutamassa vuodessa parikymmentä yksikköä.

Eurokriisin aikana luottamus talouteen on lopulta vähentynyt miinusmerkkiseksi kaikissa EU-maissa paitsi Ruotsissa. Tosin Tanskan ja varsinkin Suomen luottamusindikaattori oli negatiivinen vain hetken. Parina viime vuonna kaikista EU-maista vain Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on mitattu plusmerkkisiä luottamusindikaattorin arvoja. Kuitenkin myös Pohjoismaissa eurokriisin vaikutus on ollut selvästi havaittavissa indikaattorin laskuna. Belgiassa, Saksassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Itävallassa talousluottamuksen etumerkki on vaihtunut, ja näissäkin maissa kuluttajien luottamusindikaattorin arvo on nykyisin negatiivinen.

Myös euroalueeseen kuulumattomien EU- maiden, varsinkin Tšekin, Unkarin ja Puolan kuluttajamielialoihin eurokriisillä on ollut kielteistä vaikutusta. Jonkinlaisiin "vastavirtamaihin" puolestaan kuuluvat Latvia, Liettua ja Romania: niissä talousluottamus on yllättäen kohentunut eurokriisin aikana. Alkuvuonna 2013 on jo havaittavissa kuluttajien luottamuksen vähittäisen elpymisen alkaneen laajemminkin EU-maissa.

Sivun alkuun

Poikkeamatarkastelu auttaa maiden välisessä vertailussa

Koska eri maiden kansalaisten vastaustapojen välillä esiintyy systemaattisia eroja, on absoluuttisten indikaattorilukujen sijasta monesti hyödyllisempää verrata maiden luottamusindikaattorin poikkeamia kunkin maan pitkäaikaisesta indikaattorikeskiarvosta. Näin saadaan parannettua maiden välistä vertailukelpoisuutta.

Suhdannekuva on tammikuussa 2013 keskimääräiseen suhteutettuna yhä heikko lähes kautta koko EU:n (kuvio 3). Ainoastaan Baltian maissa (Latviassa, Virossa ja Liettuassa) sekä Maltassa on havaittavissa jonkin verran "myönteistä" taloususkoa, samoin Saksassa. Uusista EU-maista myös Romania on mukana kärkimaiden joukossa, ja lähellä kärkeä ovat myös Ruotsi ja Tanska. Luottamus on vähäisintä Kreikassa, Portugalissa, Italiassa ja Espanjassa. Alhainen luottamuksen taso on myös Kyproksessa ja Alankomaissa, jonka kuluttajat olivat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa erittäin luottavaisia talouskehityksen suhteen. Euroalueella on aavistuksen heikompi suhteellinen luottamus talouteen kuin EU:ssa yleensä.

Kuvio 3. Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeama maan keskiarvosta EU-maissa, tammikuu 2013 ja 20111)

1) Laskettu kausitasoitetuista sarjoista; keskiarvo: 1/1995–.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

Vaikka Suomen absoluuttinen kausitasoitettu indikaattorilukema +5,3 oli tammikuussa paras koko EU:ssa, on Suomi indikaattoripoikkeamalla mitaten tällä hetkellä Britannian ja Unkarin kanssa jokseenkin "keskimääräinen" EU-maa kuluttajien luottamuksen suhteen. Vielä muutama kuukausi sitten Suomi oli jopa siirtymässä EU:n talouspessimistisimpien maiden joukkoon EU:ssa.

Kuviossa 3 on vertailun vuoksi esillä myös vastaava tilanne kaksi vuotta sitten tammikuussa 2011. Ruotsissa, Suomessa, Itävallassa, Unkarissa ja Benelux-maissa on eurokriisin aikana siirrytty kuluttajien luottamuksella mitatusta suhteellisen hyvästä suhdannetilanteesta suhteellisen huonoon tilanteeseen. Kuviosta ilmenee tietysti mielialojen synkkeneminen yleisemminkin. Toisaalta havaitaan myös Latvian, Maltan ja Liettuan talousluottamuksen kohentuneen kahdessa vuodessa, samoin kuin varsinkin Kreikan ja Portugalin luottamuspulan pysyvyys.

Sivun alkuun

Eurokriisi vaikuttanut eniten mielipiteisiin yleisestä taloudesta

Kuviosta 4 ilmenee, että vuosien 2008−2009 finanssikriisi ja 2010−2011 alkanut eurokriisi ovat synkentäneet EU-kuluttajien näkemyksiä etenkin yleisestä taloudesta ja työttömyyskehityksestä. Sen sijaan käsitykset omasta taloudesta ja säästämismahdollisuuksista eivät ole merkittävästi heikentyneet varsinkaan kriisin aikana, vaikka toki niidenkin trendi on hienoisesti laskeva.

Kuvio 4. Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät EU:ssa 1/2000–1/20131)

1) Odotukset osatekijän kehityksestä; kausitasoitetut sarjat

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

Reaalitaloudessa työttömyyden muutokset seuraavat yleensä jälkijättöisesti talouden kehitystä. Samalla tavalla kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä paranevat ja heikkenevät vasta taloutta koskevien arvioiden jälkeen.

Sivun alkuun

Pohjoinen erottuu etelästä ja idästä − työttömyyden pelko yhdistää

Taulukkoon 1 on koottu kaikkien 27 EU-maan näkemykset taloudesta tammikuussa 2013. Taulukon sarakkeissa on esitetty kuluttajien luottamusindikaattori ja sen neljä osatekijää. Maat on asetettu "paremmuusjärjestykseen" kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan. Euroalueeseen kuuluvat maat on merkitty eurovaluutan symbolilla €.

Taulukosta ilmenee jo edellä todettu seikka, että luottamusindikaattorin ja saldolukujen absoluuttiset arvot eroavat suuresti EU-maiden välillä. Luottamusindikaattori vaihtelee Pohjoismaiden varovaisen positiivisista lukemista eteläisen ja itäisen Euroopan maiden suuriin miinusmerkkisiin arvoihin. Sillä, kuuluuko maa euroalueeseen vai ei, ei näytä olevan kovin paljon merkitystä.

Indikaattorin osatekijöissä erot ovat suhteellisesti pienimmät kuluttajien omaa taloutta koskevien arvioiden osalta, mutta pohjoinen erottuu silti selvästi etelästä ja idästä. Sama pätee selvemmin odotuksiin kotitalouden säästämismahdollisuuksista: esimerkiksi Suomen ja Ruotsin saldoluku on yhtä paljon plussalla kuin Romanian tai Italian miinuksella (noin +50 vs. -50). Yleisen talouden tilanne ei ole yhtä selvä, mutta siinäkin alhaisimmat luvut koskevat samoja maita kuin oman talouden kohdalla.

Kaikille maille yhteinen huoli on työttömyyskehitys. Toki siinäkin eri maiden lukemien välillä on selviä tasoeroja, mutta vain Virossa saldoluku saa positiivisen arvon eli siellä odotetaan työttömyyden jatkossa hieman helpottavan. Kaikkialla muualla pelätään, että työttömyys pahenee seuraavan 12 kuukauden aikana.

Euroalueella kaikki neljä osatekijää ovat heikommat kuin koko EU:ssa keskimäärin, mutta erot ovat pienet.

Aineistona tässä artikkelissa käytetään kuluttajien luottamusindikaattorin ja sen osatekijöiden aikasarjoja kaikista EU-maista. Aineisto perustuu EU- maissa joka kuukausi puhelimitse tehtäviin harmonisoituihin haastattelututkimuksiin (Suomessa Tilastokeskuksen kuluttajabarometri). Käytettävät sarjat on julkaistu EU:n komission nettisivuilla.
Kuluttajien luottamusindikaattori koostuu neljästä seuraavaa 12 kuukautta koskevasta osatekijästä: kuluttajan oma talous, maan yleinen talous, maan yleinen työttömyyskehitys ja kuluttajan kotitalouden säästämismahdollisuudet. Haastatteluissa kysytään vastaajan odotuksia osatekijöiden suhteen valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla.
Syntyvistä vastausjakaumista johdetaan saldoluku, joka on myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien (painotettu) erotus. Saldolukujen aritmeettista keskiarvoa nimitetään kuluttajien luottamusindikaattoriksi. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeamman (positiivisen) arvon saldoluku tai luottamusindikaattori saa, sitä valoisampi on kuluttajien näkemys taloudesta.

Lähde:

European Commission. DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results. http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm.

 

Päivitetty 3.6.2013