Julkaistu: 3.6.2013

Eurooppalaisten kuluttajien luottamusta on koeteltu viime vuosina

  1. EU-maiden välillä suuria eroja talousluottamuksessa − Suomi ykkösenä
  2. Eurokriisi romahdutti talousluottamuksen useimmissa EU-maissa
  3. Poikkeamatarkastelu auttaa maiden välisessä vertailussa
  4. Eurokriisi vaikuttanut eniten mielipiteisiin yleisestä taloudesta
  5. Pohjoinen erottuu etelästä ja idästä − työttömyyden pelko yhdistää

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Pohjoinen erottuu etelästä ja idästä − työttömyyden pelko yhdistää

Taulukkoon 1 on koottu kaikkien 27 EU-maan näkemykset taloudesta tammikuussa 2013. Taulukon sarakkeissa on esitetty kuluttajien luottamusindikaattori ja sen neljä osatekijää. Maat on asetettu "paremmuusjärjestykseen" kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan. Euroalueeseen kuuluvat maat on merkitty eurovaluutan symbolilla €.

Taulukosta ilmenee jo edellä todettu seikka, että luottamusindikaattorin ja saldolukujen absoluuttiset arvot eroavat suuresti EU-maiden välillä. Luottamusindikaattori vaihtelee Pohjoismaiden varovaisen positiivisista lukemista eteläisen ja itäisen Euroopan maiden suuriin miinusmerkkisiin arvoihin. Sillä, kuuluuko maa euroalueeseen vai ei, ei näytä olevan kovin paljon merkitystä.

Indikaattorin osatekijöissä erot ovat suhteellisesti pienimmät kuluttajien omaa taloutta koskevien arvioiden osalta, mutta pohjoinen erottuu silti selvästi etelästä ja idästä. Sama pätee selvemmin odotuksiin kotitalouden säästämismahdollisuuksista: esimerkiksi Suomen ja Ruotsin saldoluku on yhtä paljon plussalla kuin Romanian tai Italian miinuksella (noin +50 vs. -50). Yleisen talouden tilanne ei ole yhtä selvä, mutta siinäkin alhaisimmat luvut koskevat samoja maita kuin oman talouden kohdalla.

Kaikille maille yhteinen huoli on työttömyyskehitys. Toki siinäkin eri maiden lukemien välillä on selviä tasoeroja, mutta vain Virossa saldoluku saa positiivisen arvon eli siellä odotetaan työttömyyden jatkossa hieman helpottavan. Kaikkialla muualla pelätään, että työttömyys pahenee seuraavan 12 kuukauden aikana.

Euroalueella kaikki neljä osatekijää ovat heikommat kuin koko EU:ssa keskimäärin, mutta erot ovat pienet.

Aineistona tässä artikkelissa käytetään kuluttajien luottamusindikaattorin ja sen osatekijöiden aikasarjoja kaikista EU-maista. Aineisto perustuu EU- maissa joka kuukausi puhelimitse tehtäviin harmonisoituihin haastattelututkimuksiin (Suomessa Tilastokeskuksen kuluttajabarometri). Käytettävät sarjat on julkaistu EU:n komission nettisivuilla.
Kuluttajien luottamusindikaattori koostuu neljästä seuraavaa 12 kuukautta koskevasta osatekijästä: kuluttajan oma talous, maan yleinen talous, maan yleinen työttömyyskehitys ja kuluttajan kotitalouden säästämismahdollisuudet. Haastatteluissa kysytään vastaajan odotuksia osatekijöiden suhteen valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla.
Syntyvistä vastausjakaumista johdetaan saldoluku, joka on myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien (painotettu) erotus. Saldolukujen aritmeettista keskiarvoa nimitetään kuluttajien luottamusindikaattoriksi. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeamman (positiivisen) arvon saldoluku tai luottamusindikaattori saa, sitä valoisampi on kuluttajien näkemys taloudesta.

Lähde:

European Commission. DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results. http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm.

 

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 3.6.2013