Sateenkaariperheen työläs matka tilastoperheeksi

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kirsti Pohjanpää on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen tiedonhankinta-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Sateenkaariperheen muodostaminen on pitkä prosessi, jossa tarvitaan rahaa, aikaa, nöyryyttä, kärsivällisyyttä ja kykyä selvitä viranomaisviidakossa. Tilaston tekijälle sateenkaariperhe on perhe vasta parisuhteen rekisteröinnin jälkeen, ja vasta perheen sisäisen adoption myötä perhe tulee varmasti oikein tilastoiduksi.

Seuraavassa tarinassa kerron kahden naisen parisuhteeseen perustuvan sateenkaariperheen muodostamisesta ja siitä kuinka prosessi välittyy viranomaisten merkintöjen kautta tilastoihin. Naisparin rinnalla kuvaan miehen ja naisen muodostaman perusperheen helpompaa matkaa tilastoihin.

Naispari maksaa oikeudesta käyttää yhteistä sukunimeä

Kertomus perheen muodostumisesta alkaa yhdessä asumisen vaiheesta. Samassa osoitteessa asuva naispari on juridisesti toisilleen ventovieraita "kämppiksiä", kun taas mies ja nainen muodostavat avoliiton tiettyjen ehtojen täytyttyä.

  • Naispari tilastoidaan kahdeksi yksineläväksi henkilöksi. Naisparia ei tilastoida perheeksi.
  • Mies ja nainen tilastoidaan luokkaan "avoliitto" ja he pääsevät mukaan perhetilastoihin.

Kun naiset päättävät solmia liiton, jossa myös juridiset oikeudet ovat kunnossa, ei heidän tarvitse valita kirkkohäiden ja maistraattitoimenpiteen välillä. Parisuhteen rekisteröinti tapahtuu aina maistraatissa. Nykyisin toimitukselle on oma, joissakin maistraateissa jopa juhlallinen kaava. Todistajia ei tarvita. Tahdotko-kysymys korvautuu kaavakkeen allekirjoituksella. Toimenpiteen jälkeen naisilla on rekisteröity parisuhde. Heteropareilla on mahdollisuus pitää kirkkohäät. Molemmissa tapauksissa tieto liitosta kirjautuu väestörekisteriin.

  • Naispari tilastoidaan luokkaan "rekisteröity naispari" tai "aviopari ml. rek. parisuhteet, ei lapsia".
  • Heteroparin tilastoluokka on "avioliitto".

Naisparin on pyydettävä maistraatista lupaa käyttää yhteistä sukunimeä: Käyhän se, vain yksi hakemus ja 110 euroa. Jonkin ajan kuluttua he saavatkin vahvistuksen nimenmuutoksesta ja postiluukusta otetaan toinen nimi pois.

Avioparin tarvitsee vain kertoa sukunimitoiveesta papille joko ennen tai jälkeen aamenen. Henkilötodistusten ja asiakirjojen uusiminen voidaan aloittaa jo hääaamuna. Väestörekisterin pitäjä kirjaa sukunimen muutokset rekisteritietoihin.

Sivun alkuun

Erilaista perhesuunnittelua

Lapset ovat aina olleet naisparin haave. Kuten heteroperheeseenkin, voidaan kahden naisen perheeseen hankkia lapsia monella tapaa. Käytännöllinen ja turvallinen keino on kääntyä yksityisen lapsettomuusklinikan puoleen, jollaisia on Suomen suurimmissa kaupungeissa. Julkiset hedelmöityshoitoihin perehtyneet klinikat kieltäytyvät usein hoitamasta naispareja, ja syyt vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Ensimmäiseksi naiset keskustelevat klinikan lääkärin kanssa toimenpiteestä ja perheytymisestä. Raskaaksi aikovalle äidille tehdään muun muassa hiv- ja hepatiittitestit.

Tämän jälkeen seuraa lahjasoluneuvonta, joka tehdään kaikille luovutettuja sukusoluja käyttäville pareille. Asiantuntijan opastuksella käydään ehkä läpi samoja kysymyksiä, joita hoitava lääkäri on jo esittänyt: "Oletteko miettineet, mitä lapsi perheessä tarkoittaa? Entä jos lapsi on poika, kuinka hänestä voi kasvaa tasapainoinen mies kahden naisen perheessä?" Koulukiusaaminenkin saattaa nousta keskustelun aiheeksi. Näin yhteiskunta huolehtii vielä syntymättömien lasten oikeuksista ja hyvästä elämästä.

Osoittautuu, että naiset ovat pohtineet asiaa ja hoidot voidaan aloittaa. Muutaman kuukauden yrityksen jälkeen luovutetut siittiöt löytävät munasolun. Raskaus alkaa ja etenee.

Raskaaksi pyrkiminen maksaa ilman erikoishoitoja noin 1 000 euroa yhtä yritystä (kuukausi) kohden. Tämän lisäksi pariskunta maksaa noin 700 euroa alkuhaastatteluista ja testeistä sekä mahdolliset matkakustannukset. Yrityskertoja raskautta kohden tarvitaan yleensä useita. Kela ei korvaa hedelmöityshoidon kustannuksia, jos lapsettomuus ei johdu sairaudesta.

Sivun alkuun

Kahden vanhemman yksinhuoltajaperheeksi

Raskausaikana naisparilla on aikaa totutella loputtomaan "Äiti–isä... Oho, miten me nyt teitä kutsummekaan" -keskusteluun. Koska lapsi on toivottuakin toivotumpi, sopeutuu sosiaalinen äiti isä-nimitykseensä perhevalmennuksessa ja tuttavapiirissä.

Biologinen äiti synnyttää pojan. Alkaa pohdinta, kuka Suomen kahdesta miljoonasta miehestä ryhtyisi pojalle "miehen malliksi". Ensin on kuitenkin katkaistava napanuora ja kylvetettävä lapsi. Lapsen ensimmäiseksi tavannut sosiaalinen äiti vie pipopäisen pikkumiehen biologisen äitinsä ihailtavaksi. Viranomainen kirjaa lapselle kuitenkin vain yhden vanhemman, synnyttäneen naisen. Heteroparin perheellekin syntyy lapsi ja aviomies kirjataan välittömästi lapsen (biologiseksi) isäksi.

  • Perhetilastossa naisparin perhe tilastoidaan luokkaan "aviopari ml. rek. parisuhteet, lapsia". Juridiseen vanhemmuuteen perustuvissa rekistereissä ja tutkimuksissa perhe kuuluu luokkaan "äiti, lapsia" tai" yksinhuoltajaperhe".
  • Naisparin perheen luokitus riippuu siitä, mitä tietoja siinä hyödynnetään.
  • Heteroparin perheen tilastointi on yksinkertainen: "aviopari, lapsia".

Synnytyksestä toivuttuaan sateenkaariperheen biologinen äiti varaa neuvotteluajan kotikuntansa lastenvalvojalle isyyden selvittämiseksi. Klinikkalapsi ei sovellu viranomaisten tarjoamiin vaihtoehtoihin, joita ovat "kieltäydyn isyyden tutkimuksesta" tai "suostun isyyden tutkimukseen". Siittiöiden luovuttajan henkilöllisyys ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan äidin tiedossa. Vierailun seurauksena lapsi on siis juridisesti isätön. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä biologinen äiti on elatustukeen oikeutettu yksinhuoltaja (Kansaneläkelaitos). Tilastoinnin ristiriitaisuudelle saadaan lisävahvistusta nyt myös Kelan elatustukitietojen kautta.

  • Naisparin perhe tilastoidaan edelleen joko luokkaan "aviopari ml. rek. parisuhteet, lapsia" tai juridiseen vanhemmuuteen perustuvissa rekistereissä "äiti, lapsia" tai" yksinhuoltajaperhe".

Sivun alkuun

"Kyllä teistä voisi olla perheeksi"

Perhe voi anoa käräjäoikeudelta oheishuoltajuutta. Hakemusmaksuun tarvitaan noin 80 euroa ja itse anomukseen pari huolellisesti mietittyä lausetta. Huoltajan tehtävä on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Oheishuoltajuuden ansiosta sosiaalinen äiti voi päättää biologisen äidin kanssa lapsen asioista, esimerkiksi lapsen saamasta sairaalahoidosta tai hän voi avata pojalleen pankkitilin. Oheishuoltajuus ei velvoita lapsen elättämiseen eikä siihen liity perimisoikeutta.

  •  Oheishuoltajuus ei vaikuta sateenkaariperheen tilastointiin.

Elatusvelvollisuutta ja perimisoikeutta varten tarvitaan perheen sisäinen adoptio, joka Suomessa tuli mahdolliseksi sateenkaariperheiden osalta vuonna 2009. Adoptio takaa myös erotilanteessa sosiaaliselle vanhemmalle lapsen tapaamisoikeuden.

Adoption järjestämiseksi koko perheen tulee hakeutua asiantuntijoiden luo perhesuhteiden arviointia varten. Kunnan sosiaalityöntekijä arvioi, onko lapsen ja (sosiaalisen) vanhemman välille syntynyt vanhemmuussuhde. Myös lapsen kehitystaso huomioiden selvitetään, miten lapsi suhtautuu adoptioon. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänen mielipiteensä kirjataan ("Onko äitisi äitisi?").

Jännityksestä huolimatta tilanne on selvä: molemmat naiset ovat äitejä. Sosiaalinen äiti käy vielä lääkärintarkistuksessa omalla kustannuksellaan. Paperipino (lääkärintodistus, verotiedot, sosiaaliviranomaisen lausunto lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta, biologisen äidin puolto sekä mahdollinen yli 12-vuotiaan mielipide) toimitetaan käräjäoikeuteen – osoitehan on tallella jääkaapin ovessa. Käräjätuomarin tehtyä päätöksen (kustannus 80 euroa) perheen sisäisestä adoptiosta perhe on juridisestikin perhe. Tieto adoptiosta kirjataan väestörekisteriin lapsen ja sosiaalisen äidin tietoihin.

Jos adoptio tapahtuu ennen kuin lapsi on täyttänyt vuoden, on rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla vuoden 2013 alusta alkaen ollut oikeus isyysrahaan sukupuolestaan riippumatta (Kela, Sateenkaariperheen tuet).

  • Perhe tilastoituu kahden vanhemman perheisiin.
  • Perheen sisäisen adoption myötä sateenkaariperhe tilastoidaan vain luokkaan "aviopari ml. rekisteröidyt parisuhteet, lapsia".
  • Kelan vuotta 2013 koskevissa tilastoissa voi olla naispuolisia isiä (isyysrahansaajia).

Sivun alkuun

Tarinan toinen puoli

Naisen ja miehen perheessä tilastollinen ja juridinen perhe muodostuu samalla hetkellä elämänmuutosten kanssa: avoliitto, avioliitto, syntyneen lapsen juridinen asema suhteessa molempiin vanhempiinsa sekä äidin ja isän oikeudet ja velvollisuudet ovat automaattisia seurauksia olosuhteiden muutoksista (siviilisääty, syntymä). Ainoa epäloogisuus löytyy lapsen biologisen perimän osalta: avioliitossa elävän synnyttäneen naisen aviomies kirjataan automaattisesti lapsen juridiseksi – ja biologiseksi – isäksi.

Sateenkaariperheen muodostamiseen tarvitaan useampi ammattikonsultaatio, pari taiten laadittua pyyntöä käräjäoikeudelle ja maistraattiin, iso nippu rahaa, aikaa, paljon nöyryyttä, osaamista ja kärsivällisyyttä. Tarinan lopuksi perheestä tulee perhe ja se tulee oikein tilastoiduksi.

Sivun alkuun

Lähteet:

Adoptiolaki 22/2012.

Isyyslaki 700/1975.

Laki hedelmöityshoidoista 22.12.2006/1237.

Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704.

Laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950.

Kansaneläkelaitos. Sateenkaariperheen tuet. http://www.kela.fi/sateenkaariperhe (22.7.2013).

Kansaneläkelaitos. Muutto yhteen. http://www.kela.fi/kun-elamantilanne-muuttuu_muutto-yhteen (22.7.2013).

Nimilaki 694/1985.

Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 (ja sen muutos 21.12.2012/903).

Päivitetty 9.12.2013