Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja

  1. Terveyserojen sosioekonomiset syyt on tutkittava
  2. Terveys koetaan paremmaksi kuin objektiiviset mittarit kertovat
  3. Romanien eriarvoisen kohtelun juuret ovat syvällä historiassa
  4. Tasa-arvopolitiikka ei ole purrut romanien ongelmiin
  5. Romanipoliittisen ohjelman toteutumisen tueksi tarvitaan tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista
  6. Osallisuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä
  7. Romanien hyvinvointia on mahdollista edistää tutkimustulosten avulla
  8. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Anneli Weiste-Paakkanen on tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja Romanien hyvinvointikatsauksen suunnitteluhankkeen projektikoordinaattori. Asmo Palteisto on tutkimusassistentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Romanien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suunnittelee romanien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tekemistä. Romanit osallistuvat alusta saakka tutkimuksen tekoon, jotta sen avulla onnistutaan selvittämään romanien kannalta tärkeitä asioita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelema romanien hyvinvoinnin tarkasteluhanke kuuluu Romanipoliittiseen ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on selvittää romanien ja pääväestön välisiä sosioekonomisia terveyseroja ja niiden korjaamistarpeita. Suomen väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi on saatava tietoa myös romaniväestön terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tässä artikkelissa kuvataan esitutkimushanketta, jonka avulla pyritään löytämään keinoja romanien oman näkökulman esille saamiseen ja eräisiin muihin hankkeen erityiskysymyksiin.

Terveyserojen sosioekonomiset syyt on tutkittava

Romanit erottuvat yhä muusta väestöstä paitsi omaleimaisen kulttuurisen perinteensä, myös keskimääräistä huonomman sosioekonomisen asemansa vuoksi. Romanit ovat eläneet suomalaisessa yhteiskunnassa puoli vuosituhatta, mutta yhteiskunta ei aina ole tarjonnut romaneille samoja mahdollisuuksia kuin valtaväestölle.

Romaniväestön keskimääräistä huonompi koulutus, köyhyys ja heikko työmarkkina-asema ovat aiheuttaneet runsasta sairastavuutta ja kuolleisuutta ja heikentäneet toimintakykyä. Myös huonot asunto-olosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus ovat saattaneet heikentää etenkin ikääntyneen romaniväestön terveyttä.

Romanien terveydenhoitoon ja ihmisruumiiseen liittyvä ajatusmaailma eroaa niin paljon valtakulttuurista, että terveys- ja sosiaalipalveluissa he eivät aina ole tulleet ymmärretyiksi, ja se on ollut omiaan kasvattamaan entisestään sosioekonomisia terveyseroja. Sosioekonominen asema ja eräät kulttuuriin liittyvät tekijät vaikuttavat myös elintapoihin, ja sekin saattaa kasvattaa terveyseroja. Hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen on mahdollista vaikuttaa selvittämällä erojen syitä.

Suomen romanivähemmistön pienuus, arviolta 10 000–12 000 henkeä, vaikuttaa siihen, että koko väestöä koskevien hyvinvointi- ja terveystutkimusten otoksiin ei saada kovin paljon romaniväestöä. Lisäksi etniseen ryhmään kuulumisen tulee aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen (ks. Niemisen artikkeli tässä numerossa). Siksi romanien elinolotutkimus on tehtävä erikseen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013