Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja
- Terveyserojen sosioekonomiset syyt on tutkittava
- Terveys koetaan paremmaksi kuin objektiiviset mittarit kertovat
- Romanien eriarvoisen kohtelun juuret ovat syvällä historiassa
- Tasa-arvopolitiikka ei ole purrut romanien ongelmiin
- Romanipoliittisen ohjelman toteutumisen tueksi tarvitaan tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista
- Osallisuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä
- Romanien hyvinvointia on mahdollista edistää tutkimustulosten avulla
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Romanien eriarvoisen kohtelun juuret ovat syvällä historiassa
Kiertolaiselämä on tiettävästi ollut olennainen osa eurooppalaisten romanien elämää siitä asti, kun ensimmäiset romanit saapuivat Eurooppaan Pohjois-Intiasta 1000-luvulla (Fésüs ym. 2012). Suomessa tehtyjen kyselyjen mukaan romanit ovat pitkälle 1900-luvun puolelle asti yleensä olleet köyhiä ja asunnottomia. Romanit tekivät töitä esimerkiksi hevoskauppiaina, käsityöläisinä, renkeinä ja piikoina. Muistitiedon perusteella kiertävät romanit olivat kuitenkin pääasiassa sekatyöläisiä; he tekivät töitä tarpeen mukaan ja joutuivat ajoittain myös kerjäämään.
Suomessa liikkuvaa elämäntapaa on pidetty ainakin 1800-luvulta asti moraalittomana. 1800-luvun lopulla "mustalaiskysymys" tuli modernisaation ja yhteiskunnan rakennemuutoksen yhteydessä keskustelun kohteeksi. Kansallisen identiteetin rakentamiskaudella romanit eivät sopineet fennomaanien käsitykseen yhtenäisestä suomalaisesta kansasta. Romanien elämäntapoihin pyrittiin vaikuttamaan muun muassa irtolaislailla, ja romanilapsia assimiloitiin valtakulttuuriin koulutuksen ja sosiaalihuollon keinoin. (Tervonen 2012.)
Vuonna 1943 eduskunta hyväksyi erikoistyöleirilain, joka käytännössä tarkoitti romanien pakkotyöleirejä (Pulma 2012). Toisen maailmansodan jälkeisen kiihtyvän teollistumisen seurauksena romanien elämäntapa joutui äkillisten muutosten kouriin, kun perinteiset elinkeinot eivät enää kannattaneet. Seuraavina vuosikymmeninä suuri osa romaneista – erityisesti Karjalan siirtoväestä – joutui huonokuntoisiin asuntoihin ja telttakyliin suurten kaupunkien lähettyville. Romaneihin kohdistuvan syrjinnän ja ennakkoluulojen vuoksi he joutuivat hyvin epäedulliseen asemaan uusilla työ- ja asuntomarkkinoilla. Kaupungistumisen seurauksena monet romanit jäivät työttömiksi satunnaisten tulojen ja sosiaaliturvan varaan. (Tervonen 2012.)
Päivitetty 9.12.2013