Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Timo M. Kauppinen ja Anu E. Castaneda ovat erikoistutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien elinolot Suomessa ovat koko väestöä vaatimattomammat, mutta he kokevat elämänlaatunsa varsin hyväksi. Elinolot ovat parhaat venäläistaustaisilla ja puutteellisimmat somalialaistaustaisilla. Työkyvyn ja sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaisten tilanne näyttää heikoimmalta.

Käymme tässä artikkelissa läpi kolmen maahanmuuttajaryhmän elinoloja koskevia tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi (Maamu) -tutkimuksesta (ks. tutkimuksesta kertova tietoruutu). Artikkeli perustuu tutkimuksen ensiraportissa (Castaneda ym. 2012) esitettyihin kuvaileviin tuloksiin.

Tutkimuksen taustalla oli tarve saada tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Vuodesta 1990 vuoteen 2012 vieraskielisten määrä on kymmenkertaistunut Suomessa (Tilastokeskus 2013), joten maahanmuuttajien elinoloja koskevat kysymykset ovat tulleet vuosi vuodelta keskeisemmiksi.

Maahanmuuttajien elinoloja on mahdollista seurata viranomaisrekistereihin perustuvilla aineistoilla ja niistä muodostetuilla tilastoilla (esim. Nieminen 2003). Näistä aineistoista ei kuitenkaan löydy tietoja esimerkiksi maahanmuuttajien omasta näkemyksestä hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteista, syrjintäkokemuksista, terveydestä ja elintavoista. Lisäksi eräät tiedot kuten koulutustaso ovat maahanmuuttajilla puutteellisesti rekisteröityjä.

Tarvitaan siis myös haastatteluilla saatavaa tietoa. Koko väestölle suunnatut haastattelututkimukset eivät kuitenkaan sovellu maahanmuuttajien tutkimiseen. Maahanmuuttajavastaajien määrä jää yleensä koko väestön tutkimuksissa niin pieneksi, että johtopäätösten teko maahanmuuttajaväestön tilanteesta on vaikeaa. Lisäksi osallistumisaktiivisuus on usein vähäisintä maahanmuuttajien keskuudessa, sillä muun muassa kielivaikeudet ja tutkimusmaailman vieraus saattavat haitata osallistumista. Maahanmuuttajiin liittyy myös eräitä erityiskysymyksiä kuten syrjintäkokemukset ja maahanmuuttoon tai entisessä kotimaassa asumiseen liittyvät asiat.

Suomen maahanmuuttajaväestön elinoloja on yksittäisiin aihepiireihin keskittyneiden tutkimusten lisäksi selvitetty vuonna 2002 tehdyssä Maahanmuuttajien elinolotutkimuksessa (Pohjanpää ym. 2003; Paananen 2005). Siinä tutkittiin Venäjältä, Virosta, Somaliasta ja Vietnamista Suomeen muuttaneita aikuisia pääkaupunkiseudulla ja venäläisten osalta myös Tampereella ja Turussa. Tutkimuksessa havaittiin virolaisten ja venäläisten elinolot monelta osin paremmiksi kuin vietnamilaisten ja erityisesti somalialaisten. Tämä ilmeni muun muassa koulutustason, työllisyyden ja asumisolojen suhteen. Kaikissa ryhmissä elinolot olivat kuitenkin pääosin vaatimattomammat kuin koko väestössä.

Maamu-tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tilaa aiempaa perusteellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi kurdien tutkiminen oli uutta: Suomen venäläis- ja somalialaistaustaisesta väestöstä on jonkin verran aikaisempaa tutkimustietoa, mutta kurditaustaisista varsin vähän. Tutkimuksessa laajennettiin alueellista näkökulmaa ottamalla mukaan useampia kaupunkeja.

Keskitymme tässä artikkelissa Maamu-tutkimuksen elinoloja kuvaaviin tuloksiin siten kuin elinolot tutkimuksessa määriteltiin. Lisäksi esitämme otteita muista tutkimuksen tuloksista. Tulosten kuvaus on tiivistelmä suurella kirjoittajajoukolla tehdyistä erillisistä Maamu-raportin (Castaneda ym. 2012) artikkeleista. Terveystutkimuksessa yleisen käytännön mukaisesti kaikki raportoidut tulokset vakioitiin iän mukaan, joten tulokset eivät johdu somalialais- ja kurditaustaisten ryhmien nuoremmasta ikärakenteesta venäläistaustaisiin tai koko väestöön nähden. Analyyseissä on käytetty vastauskatoa korjaavaa painotusta.

Pitkään maassa asuneilla on korkeampi koulutus ja paremmat elinolot

Maamu-tutkimuksen haastatteluosassa selvitettiin elinolojen ja sosiodemografisten tekijöiden osalta vastaajan koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, taloudellista toimeentuloa, asunnon hallintaperustetta, asumisväljyyttä sekä kotitalouden kokoa ja siviilisäätyä. Tuloksia on koottu oheiseen taulukkoon.

Taulukko 1. Kolmen maahanmuuttajaryhmän ja koko väestön elinolot 18–64-vuotiailla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa vuosina 2010–2012. Luvut ikävakioitu. Prosenttia

  Venäläis-
taustaiset 		Somalialais-
taustaiset 		Kurdi-
taustaiset 		Koko
väestö
Yleissivistävä koulutus        
Ei lainkaan 0 25 13 0
Peruskoulu 23 49 46 32
Lukio 77 26 41 68
         
Pääasiallinen toiminta        
Työssä 51 24 39 70
Opiskelija 17 24 21 13
Hoitaa kotitaloutta 6 18 6 4
Työtön tai lomautettu 24 28 28 4
Eläkkeellä tai muu 2 6 5 9
         
Kotitalouden tulot enintään 850 eur/kk 20 39 33  
Koettu toimeentulovaikeus 23 39 51  
Asuu omistusasunnossa 32 1 12  
Asuu ahtaasti (<1 huone/asukas) 16 65 40  
         
Kotitalouden koko        
1 henkilö 21 17 20 27
2-5 henkilöä 77 48 67 72
Yli 5 henkilöä 1 35 13 1
         
Siviilisääty ja parisuhde        
Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa 49 67 57 40
Avoliitossa 11 1 10 23
Eronnut tai asumuserossa 17 12 7 8
Leski 2 3 5 1
Naimaton 21 17 22 28

Lähde: Castaneda ym. 2012.

 

Koulutustasoa tarkasteltiin toistaiseksi vain yleissivistävän koulutuksen osalta. Lukion käyneiden osuus oli venäläistaustaisilla jopa suurempi kuin koko väestössä, mutta somalialais- ja kurditaustaiset olivat käyneet koulua selvästi vähemmän. Somalialaistaustaisista naisista yli kolmannes ei ollut käynyt koulua lainkaan. Sukupuolten välinen ero olikin suurin somalialaistaustaisilla, erityisesti 30 vuotta täyttäneiden osalta.

Pääasiallisen toiminnan jakauma poikkesi kaikissa tutkituissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä tutkimuskuntien koko väestöstä. Työssäkäyviä oli vähemmän ja erityisesti työttömiä tai lomautettuja oli enemmän kuin koko väestössä, eniten somalialaistaustaisilla. Somalialaistaustaisista naisista runsas kolmannes hoiti lapsia, muita perheenjäseniä tai omaa kotitaloutta. Venäläistaustaisilla pääasiallisen toiminnan jakauma oli lähimpänä koko väestön jakaumaa, mutta myös heistä työttömiä tai lomautettuja oli noin neljäsosa, kun vastaava osuus koko väestössä oli vain neljä prosenttia.

Taloudellinen toimeentulo oli parhaalla tasolla venäläistaustaisilla. Somalialais- ja kurditaustaisilla sekä pienituloisuus että koetut toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä. Puolet kurditaustaisista koki toimeentulovaikeuksia, venäläistaustaisista alle neljännes. Kaikissa ryhmissä toimeentulo oli kuitenkin koko väestöä heikompaa.

Myös asumisen osalta venäläistaustaisten elinolot olivat lähimpänä koko väestöä. Kolmannes heistä asui omistusasunnossa ja kuudennes asui ahtaasti, kun ahtaasti asumisen kriteerinä käytettiin alle yhtä huonetta asukasta kohden. Somalialaistaustaisista omistusasunnossa ei asunut juuri kukaan ja kurditaustaisistakin varsin harva, ja lähes kaksi kolmannesta somalialaistaustaisista ja huomattava osa myös kurditaustaisista asui ahtaasti. Kaikki ryhmät asuivat ahtaammin ja vähemmän omistusasunnoissa kuin koko väestö keskimäärin.

Ahtaasti asumisen erot selittyvät osittain eroilla kotitalouksien koossa. Kaikissa kolmessa maahanmuuttajataustaisessa ryhmässä oli vähemmän yksin asuvia kuin koko väestössä, erityisesti naisilla yksin asuminen oli harvinaisempaa. Lisäksi kurdi- ja erityisesti somalialaistaustaisista selvästi suurempi osuus kuin koko väestöstä eli suurissa, yli viiden hengen kotitalouksissa. Kaikissa ryhmissä virallisissa parisuhteissa elävien osuus oli suurempi kuin koko väestössä, suurimmillaan osuus oli somalialaistaustaisilla.

Kauan Suomessa asuneilla on ollut enemmän aikaa kuroa kiinni eroja kantaväestöön, mikä näkyy myös Maamu-tutkimuksen tuloksissa. Sekä somalialais- että kurditaustaisten keskuudessa kauemmin Suomessa asuneet olivat useammin työssäkäyviä sekä lukion suorittaneita. Kurditaustaisilla myös taloudellinen toimeentulo oli parempaa ja omistusasunnossa asuttiin useammin, jos Suomessa oli asuttu jo pidemmän aikaa. Venäläistaustaisilla puolestaan ahtaasti asuminen oli harvinaisempaa kauemmin Suomessa asuneilla.

Pidemmän koulutuksen saaneiden elinolot olivat kaikissa ryhmissä joltain osin parempia kuin vähemmän koulutetuilla. Somalialais- ja kurditaustaisilla vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneet olivat useammin työssäkäyviä ja kokivat vähemmän toimeentulo-ongelmia. Venäläistaustaisilla koulutetuimmat asuivat muita useammin omistusasunnossa.

Sivun alkuun

Kurditaustaiset kokevat muita ryhmiä useammin yksinäisyyttä

Elinolojen ja sosiodemografisten tekijöiden ohella Maamu-tutkimuksen haastattelussa selvitettiin laaja-alaisesti muun muassa terveydentilaa, syrjintä- ja väkivaltakokemuksia, terveyspalvelujen käyttöä, elintapoja, sosiaalista hyvinvointia sekä työelämään liittyviä asioita. Lisäksi terveystarkastuksessa tehtiin terveydentilaa kartoittavia mittauksia. Esitämme seuraavaksi otteita näitä aihepiirejä koskevista tuloksista.

Kaikissa kolmessa ryhmässä elämänlaatu koettiin yleisesti ottaen varsin hyväksi. Vastaajat olivat myös tyytyväisiä selviytymiseensä päivittäisistä toimistaan, joskin tarkemmissa kysymyksissä ilmeni muun muassa melko yleisesti ongelmia pankissa, virastossa tai vastaavassa paikassa asioimisessa. Suomen- tai ruotsinkielisen puheen ymmärtämisen vaikeuksia oli eniten somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla. Kurditaustaiset arvioivat myös työkykynsä selvästi huonommaksi kuin venäläis- ja somalialaistaustaiset.

Sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaiset erottuivat muista: he kokivat selvästi muita ryhmiä yleisemmin yksinäisyyttä, osallistuivat vähemmän järjestö- ja yhdistystoimintaan, ja kurdimiehillä oli muita harvemmin suomalaissyntyisiä ystäviä. Somalialais- ja venäläistaustaisilla puolestaan yksinäisyyden kokemukset eivät olleet koko väestöä yleisempiä. Erityisesti somalialaistaustaiset miehet osallistuivat aktiivisesti järjestö- ja yhdistystoimintaan, ja enemmistöllä heistä oli vähintään yksi hyvä suomalaissyntyinen ystävä. Somalialaistaustaisilla naisilla järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen oli vähäisempää ja suomalaissyntyisiä ystäviä oli huomattavasti harvemmin kuin miehillä.

Kaikissa ryhmissä runsas viidennes oli kokenut nimittelyä ja sanallisia loukkauksia Suomessa asuessaan. Yleisimmin erilaisia syrjintäkokemuksia oli ollut katuympäristössä, mutta jonkin verran etenkin kurditaustaisilla myös viranomaisten kuten poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa asioitaessa. Kurditaustaiset raportoivat eniten asunnon hankintaan liittyvää syrjintää. Yli neljännes kurdi- ja somalialaistaustaisista ilmoitti välttelevänsä joitakin paikkoja ulkomaalaistaustansa vuoksi, venäläistaustaisista vain seitsemän prosenttia.

Sivun alkuun

Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä on ryhmäkohtaisia eroja

Enemmistö kurdi- ja somalialaistaustaisista ja osa venäläistaustaisista oli kokenut jonkin merkittävän traumaattisen tapahtuman entisessä kotimaassaan, kuten elänyt keskellä sotaa tai nähnyt toisen ihmisen väkivaltaisen kuoleman tai loukkaantumisen. Etenkin kurdi- mutta myös venäläistaustaisilla vakavat masennus- ja ahdistusoireet olivat yleisempiä kuin koko väestössä. Tämä ero korostui naisilla.

Venäläis- ja kurditaustaisissa oli enemmän terveydentilansa heikoksi kokevia kuin koko samanikäisessä väestössä. Sen sijaan somalialaistaustaiset, erityisesti miehet, kokivat terveytensä keskimäärin varsin hyväksi. Venäläistaustaiset naiset raportoivat enemmän pitkäaikaissairauksia kuin koko väestö, somalialaistaustaiset miehet puolestaan vähemmän. Kurditaustaisilla oli huomattavan paljon kokemuksia jatkuvista kivuista ja säryistä.

Somalialaistaustaisilla naisilla ja kurditaustaisilla miehillä ja naisilla esiintyi merkittävästi enemmän ylipainoisuutta ja lihavuutta kuin koko samanikäisellä väestöllä. Kohonneita verenpainearvoja ja kokonaiskolesterolitasoa esiintyi puolestaan somalialais- ja kurditaustaisilla muuta väestöä vähemmän. Matala D-vitamiinitaso havaittiin somalialais- ja kurditaustaisista peräti noin neljällä viidestä. Toimintakykyvaikeuksia esiintyi etenkin somalialaistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla.

Venäläis- ja kurditaustaiset miehet tupakoivat yleisemmin ja naiset harvemmin kuin tutkimuspaikkakuntien koko samanikäinen väestö. Somalialaisista vain hyvin harva tupakoi tai käytti alkoholia. Alkoholinkäyttö oli yleisintä venäläistaustaisilla, ei kuitenkaan yleisempää kuin koko väestössä. Kannabiksen käyttö sen sijaan oli yleisempää venäläistaustaisilla kuin koko väestössä.

Sivun alkuun

Kaikki hyvinvointierot eivät palaudu eroihin materiaalisissa elinoloissa

Kaikissa kolmessa ryhmässä elinolot olivat vaatimattomampia kuin koko väestössä. Elinolot olivat kokonaisuutena katsoen parhaat venäläistaustaisilla ja puutteellisimmat somalialaistaustaisilla. Toisaalta somalialaistaustaiset eivät erotu yhtä selvästi, kun Maamu-tutkimuksen tuloksia tarkastellaan kokonaisuudessaan. Esimerkiksi itse arvioidun työkyvyn ja sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaisten tilanne näytti somalialaistaustaisia heikommalta. Vakavia masennus- ja ahdistusoireita oli vähiten somalialaistaustaisilla. Nämä havainnot korostavat hyvinvoinnin moniulotteisuutta: kaikki hyvinvointierot eivät palaudu materiaalisten elinolojen eroihin.

Maahanmuuttajien elinolojen kehityksen kannalta työllisyysasteen nostaminen on erityisen tärkeä tavoite, koska työllistyminen auttaa kohentamaan myös muita elinoloja. Keskittyminen vain työllistämiseen ei kuitenkaan riitä. Kaikki eivät voi työllistyä ainakaan heti varsinkaan silloin, jos työkyvyssä on puutteita.

Terveydellisten tekijöiden ohella riittävä kielitaito ja koulutustaso ovat tärkeitä tekijöitä työllistymisen kannalta. Maamu-tutkimuksen perusteella erityisesti somalialais- ja kurditaustaisten naisten kielitaidossa ja koulutuksessa on puutteita. Kielitaidon parantamiseen on siis edelleen kiinnitettävä huomiota. Tässä auttaisi kieliopetuksen lisäksi tuki yhteyksien solmimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kantaväestöön, mikä olisi hyödyksi myös niille, jotka eivät työllisty. Tällaisen tuen tarve vaihtelee ryhmien välillä: Maamu-tutkimuksessa kontakteja suomalaissyntyisiin puuttui erityisesti kurditaustaisilta miehiltä ja somalialaistaustaisilta naisilta.

Asumisessa monet maahanmuuttajat ovat vuokra-asuntosektorin varassa, joten muun muassa vuokrataso ja kunnallisten vuokra-asuntojen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä. Lisäksi pienituloisten omistusasumiseen siirtymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat toimenpiteet voivat vaikuttaa riippuvuuteen vuokra-asumisesta.

Maahanmuuttajien elinoloihin vaikuttaa maahanmuuttajien oman toiminnan ja yhteiskunnan toimien lisäksi kantaväestön toiminta. Tämän suhteen oleellista on, missä määrin maahanmuuttajat kokevat syrjintää esimerkiksi työn tai asunnon haussa. Maahanmuuttajien oman kokemuksen perusteella syrjintää ilmenee jonkin verran, myös viranomaisten kanssa asioitaessa.

Palvelujärjestelmän osalta voidaan nostaa esiin erityisesti mielenterveyspalvelujen kehittäminen, sillä nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kuin osan palveluja tarvitsevista. Maahanmuuttajien erityistarpeet tulisi huomioida entistä paremmin olemassa olevissa mielenterveyspalveluissa, jolloin henkilökunnan kouluttaminen monikulttuurisuuskysymyksissä on tärkeää. Myös maahanmuuttajille räätälöidyistä erityispalveluista on mielenterveyssektorilla ollut positiivisia kokemuksia. Maamu-tutkimuksen pohjalta vahvuutena voidaan todeta tutkittujen maahanmuuttajaryhmien luottamus suomalaiseen palvelujärjestelmään.

Kenties positiivisin havainto Maamu-tutkimuksessa oli se, että kaikissa kolmessa ryhmässä tyytyväisyys elämänlaatuun on vähintään yhtä yleistä kuin koko väestössä. Edellä käsitellyistä elinolojen puutteista huolimatta valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä. Lisäksi havainnot maassaoloajan yhteyksistä elinoloihin tukevat tutkimuskirjallisuudessa yleistä oletusta elinolojen kohentumisesta ajan myötä.

 

Maahanmuuttajien elinolojen seuranta
Tässä artikkelissa tiivistetyt tulokset ovat vasta ensimmäisiä Maamu-hankkeen tuloksia. Aineiston perusteellisempi hyödyntäminen on alkanut, ja jatkossa saadaan tuloksia muun muassa väitöskirjojen ja muiden kansainvälisten ja kotimaisten julkaisujen muodossa. Lisäksi Työterveyslaitos työstää Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raporttia, jossa kuvataan tarkemmin Maamu-tutkimuksen työelämää koskevia tuloksia. Kerättyjä tietoja tullaan yhdistämään myös rekisteripohjaisiin tietoihin.
Tutkimusaineisto on aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä THL:n lupamenettelyn kautta. Maamu-hankkeessa käytettyjä ja eri kielille käännettyjä toiminta- ja työkyvyn mittausmenetelmiä on lisäksi vapaasti saatavilla TOIMIA-tietokannasta (www.toimia.fi). Tutkimuksen tuloksia raportoidaan myös interaktiivisessa Terveytemme-verkkopalvelussa, jossa tietojen vertailu onnistuu väestöryhmittäin, alueittain ja koko maan tasolla (www.terveytemme.fi).
Maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa jatketaan vuonna 2014 uudella aineistonkeruulla. Tällöin kerätään Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa erillinen Suomen maahanmuuttajaväestöä koskeva aineisto. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti maahanmuuttajien tilannetta työelämässä mutta myös maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tämä tiedonkeruu laajentaa kohderyhmäksi kaikki maahanmuuttajat ja koko Suomen. Tarkoituksena on jatkaa maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tiedonkeruuta myös tämän jälkeen.

 

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (Maamu) valittiin satunnaisotos niistä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa vuosina 2010–2012 asuneista venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista 18–64-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat asuneet Suomessa vähintään vuoden. Kustakin ryhmästä kutsuttiin tutkimukseen tuhat henkilöä.
Venäläistaustaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jonka syntymävaltio on Venäjä tai Neuvostoliitto ja äidinkieli venäjä tai suomi. Somalialaistaustaisella tarkoitetaan Somaliassa syntynyttä henkilöä. Kurditaustaisiksi määriteltiin henkilöt, joiden syntymävaltio on Irak tai Iran ja äidinkieli kurdi.
Tutkimus kohdennettiin koko maahanmuuttajaväestön sijasta kolmeen maahanmuuttajaryhmään erityisesti laajan menetelmäpatterin useille kielille kääntämisen tuottaman työmäärän vuoksi. Venäläistaustaiset olivat suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa, somalialaistaustaiset suurin pakolaistaustainen ja islaminuskoinen ryhmä ja kurdinkieliset toinen merkittävä pakolaisryhmä. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tutkimista pidettiin vaikean taustan vuoksi erityisen tärkeänä.
Tutkimus sisälsi haastattelun ja terveystarkastuksen. Haastattelusta kieltäytyville pyrittiin tekemään lyhythaastattelu. Tiedonkeruu painottui terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tietoihin; elinoloja kartoittavat kysymykset olivat vain osa laajaa tiedonkeruuta. Vähintään yhteen tutkimuksen osaan (haastattelu, terveystarkastus, lyhythaastattelu) osallistui 70 % kutsutuista venäläistaustaisista (n = 702), 63 % kurditaustaisista (n = 632) ja 51 % somalialaistaustaisista (n = 512). Koko väestöä koskevana vertailuaineistona käytetään soveltuvilta osin Terveys 2011 -tutkimuksen (Koskinen ym. 2012) 18–64-vuotiaita vastaajia Maamu-tutkimuksen paikkakunnilla.

Sivun alkuun

Lähteet:

Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (toim.) 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Koskinen, Seppo & Lundqvist, Annamari & Ristiluoma, Noora (toim.) 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Raportti 68/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Nieminen, Mauri 2003. Tilastotiedot. Teoksessa: Pohjanpää, Kirsti & Paananen, Seppo & Nieminen, Mauri. Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Elinolot 2003:1. Helsinki: Tilastokeskus.

Paananen, Seppo (toim.) 2005. Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus.

Pohjanpää, Kirsti & Paananen, Seppo & Nieminen, Mauri 2003. Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Elinolot 2003:1. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2013. Statfin-tilastotietokanta osoitteessa statfin.stat.fi.

Päivitetty 9.12.2013