Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja

  1. Pitkään maassa asuneilla on korkeampi koulutus ja paremmat elinolot
  2. Kurditaustaiset kokevat muita ryhmiä useammin yksinäisyyttä
  3. Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä on ryhmäkohtaisia eroja
  4. Kaikki hyvinvointierot eivät palaudu eroihin materiaalisissa elinoloissa
  5. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kaikki hyvinvointierot eivät palaudu eroihin materiaalisissa elinoloissa

Kaikissa kolmessa ryhmässä elinolot olivat vaatimattomampia kuin koko väestössä. Elinolot olivat kokonaisuutena katsoen parhaat venäläistaustaisilla ja puutteellisimmat somalialaistaustaisilla. Toisaalta somalialaistaustaiset eivät erotu yhtä selvästi, kun Maamu-tutkimuksen tuloksia tarkastellaan kokonaisuudessaan. Esimerkiksi itse arvioidun työkyvyn ja sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaisten tilanne näytti somalialaistaustaisia heikommalta. Vakavia masennus- ja ahdistusoireita oli vähiten somalialaistaustaisilla. Nämä havainnot korostavat hyvinvoinnin moniulotteisuutta: kaikki hyvinvointierot eivät palaudu materiaalisten elinolojen eroihin.

Maahanmuuttajien elinolojen kehityksen kannalta työllisyysasteen nostaminen on erityisen tärkeä tavoite, koska työllistyminen auttaa kohentamaan myös muita elinoloja. Keskittyminen vain työllistämiseen ei kuitenkaan riitä. Kaikki eivät voi työllistyä ainakaan heti varsinkaan silloin, jos työkyvyssä on puutteita.

Terveydellisten tekijöiden ohella riittävä kielitaito ja koulutustaso ovat tärkeitä tekijöitä työllistymisen kannalta. Maamu-tutkimuksen perusteella erityisesti somalialais- ja kurditaustaisten naisten kielitaidossa ja koulutuksessa on puutteita. Kielitaidon parantamiseen on siis edelleen kiinnitettävä huomiota. Tässä auttaisi kieliopetuksen lisäksi tuki yhteyksien solmimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kantaväestöön, mikä olisi hyödyksi myös niille, jotka eivät työllisty. Tällaisen tuen tarve vaihtelee ryhmien välillä: Maamu-tutkimuksessa kontakteja suomalaissyntyisiin puuttui erityisesti kurditaustaisilta miehiltä ja somalialaistaustaisilta naisilta.

Asumisessa monet maahanmuuttajat ovat vuokra-asuntosektorin varassa, joten muun muassa vuokrataso ja kunnallisten vuokra-asuntojen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä. Lisäksi pienituloisten omistusasumiseen siirtymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat toimenpiteet voivat vaikuttaa riippuvuuteen vuokra-asumisesta.

Maahanmuuttajien elinoloihin vaikuttaa maahanmuuttajien oman toiminnan ja yhteiskunnan toimien lisäksi kantaväestön toiminta. Tämän suhteen oleellista on, missä määrin maahanmuuttajat kokevat syrjintää esimerkiksi työn tai asunnon haussa. Maahanmuuttajien oman kokemuksen perusteella syrjintää ilmenee jonkin verran, myös viranomaisten kanssa asioitaessa.

Palvelujärjestelmän osalta voidaan nostaa esiin erityisesti mielenterveyspalvelujen kehittäminen, sillä nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kuin osan palveluja tarvitsevista. Maahanmuuttajien erityistarpeet tulisi huomioida entistä paremmin olemassa olevissa mielenterveyspalveluissa, jolloin henkilökunnan kouluttaminen monikulttuurisuuskysymyksissä on tärkeää. Myös maahanmuuttajille räätälöidyistä erityispalveluista on mielenterveyssektorilla ollut positiivisia kokemuksia. Maamu-tutkimuksen pohjalta vahvuutena voidaan todeta tutkittujen maahanmuuttajaryhmien luottamus suomalaiseen palvelujärjestelmään.

Kenties positiivisin havainto Maamu-tutkimuksessa oli se, että kaikissa kolmessa ryhmässä tyytyväisyys elämänlaatuun on vähintään yhtä yleistä kuin koko väestössä. Edellä käsitellyistä elinolojen puutteista huolimatta valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä. Lisäksi havainnot maassaoloajan yhteyksistä elinoloihin tukevat tutkimuskirjallisuudessa yleistä oletusta elinolojen kohentumisesta ajan myötä.

 

Maahanmuuttajien elinolojen seuranta
Tässä artikkelissa tiivistetyt tulokset ovat vasta ensimmäisiä Maamu-hankkeen tuloksia. Aineiston perusteellisempi hyödyntäminen on alkanut, ja jatkossa saadaan tuloksia muun muassa väitöskirjojen ja muiden kansainvälisten ja kotimaisten julkaisujen muodossa. Lisäksi Työterveyslaitos työstää Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raporttia, jossa kuvataan tarkemmin Maamu-tutkimuksen työelämää koskevia tuloksia. Kerättyjä tietoja tullaan yhdistämään myös rekisteripohjaisiin tietoihin.
Tutkimusaineisto on aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä THL:n lupamenettelyn kautta. Maamu-hankkeessa käytettyjä ja eri kielille käännettyjä toiminta- ja työkyvyn mittausmenetelmiä on lisäksi vapaasti saatavilla TOIMIA-tietokannasta (www.toimia.fi). Tutkimuksen tuloksia raportoidaan myös interaktiivisessa Terveytemme-verkkopalvelussa, jossa tietojen vertailu onnistuu väestöryhmittäin, alueittain ja koko maan tasolla (www.terveytemme.fi).
Maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa jatketaan vuonna 2014 uudella aineistonkeruulla. Tällöin kerätään Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa erillinen Suomen maahanmuuttajaväestöä koskeva aineisto. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti maahanmuuttajien tilannetta työelämässä mutta myös maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tämä tiedonkeruu laajentaa kohderyhmäksi kaikki maahanmuuttajat ja koko Suomen. Tarkoituksena on jatkaa maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tiedonkeruuta myös tämän jälkeen.

 

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (Maamu) valittiin satunnaisotos niistä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa vuosina 2010–2012 asuneista venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista 18–64-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat asuneet Suomessa vähintään vuoden. Kustakin ryhmästä kutsuttiin tutkimukseen tuhat henkilöä.
Venäläistaustaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jonka syntymävaltio on Venäjä tai Neuvostoliitto ja äidinkieli venäjä tai suomi. Somalialaistaustaisella tarkoitetaan Somaliassa syntynyttä henkilöä. Kurditaustaisiksi määriteltiin henkilöt, joiden syntymävaltio on Irak tai Iran ja äidinkieli kurdi.
Tutkimus kohdennettiin koko maahanmuuttajaväestön sijasta kolmeen maahanmuuttajaryhmään erityisesti laajan menetelmäpatterin useille kielille kääntämisen tuottaman työmäärän vuoksi. Venäläistaustaiset olivat suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa, somalialaistaustaiset suurin pakolaistaustainen ja islaminuskoinen ryhmä ja kurdinkieliset toinen merkittävä pakolaisryhmä. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tutkimista pidettiin vaikean taustan vuoksi erityisen tärkeänä.
Tutkimus sisälsi haastattelun ja terveystarkastuksen. Haastattelusta kieltäytyville pyrittiin tekemään lyhythaastattelu. Tiedonkeruu painottui terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tietoihin; elinoloja kartoittavat kysymykset olivat vain osa laajaa tiedonkeruuta. Vähintään yhteen tutkimuksen osaan (haastattelu, terveystarkastus, lyhythaastattelu) osallistui 70 % kutsutuista venäläistaustaisista (n = 702), 63 % kurditaustaisista (n = 632) ja 51 % somalialaistaustaisista (n = 512). Koko väestöä koskevana vertailuaineistona käytetään soveltuvilta osin Terveys 2011 -tutkimuksen (Koskinen ym. 2012) 18–64-vuotiaita vastaajia Maamu-tutkimuksen paikkakunnilla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013