EU:n maaseutuindikaattorien ja kaupunki-indikaattorien tiedonkeruut on yhdistetty

  1. Indikaattorit kattavat useita aihealueita
  2. Maaseutu- ja kaupunki-indikaattoreiden alueluokitukset on linkitetty toisiinsa
  3. Tietojen saatavuudessa ja vertailtavuudessa on puutteita
  4. Indikaattoreita käytetään EU:n aluepolitiikassa
  5. Tavoitteet on osittain saavutettu
  6. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Maaseutu- ja kaupunki-indikaattoreiden alueluokitukset on linkitetty toisiinsa

EU:n maaseutuindikaattoreissa käytettävässä OECD:n/Eurostatin NUTS 3 -tason alueluokituksessa ja LAU 2 -tason2(Suomessa kunnat) kaupunkimaisuusasteessa käytetään samoja väestöntiheyden ja väkiluvun raja-arvoja maaseudun ja kaupungin rajaamisessa. Lisäksi EU:n kaupunki-indikaattorien kaupunkien valintakriteerit ovat samat kuin kaupunkimaisuusasteen tiheään asuttujen kuntien määrittelykriteerit.

EU:n maaseutuindikaattorien tietoja kerätään NUTS 3 -aluetasolla. Kunkin maan NUTS 3 -alueet luokitellaan OECD:n/Eurostatin alueluokituksen (European Commission 2010) mukaan kolmeen luokkaan: kaupunkialueet, välialueet ja maaseutualueet3.

Harvan asutuksen vuoksi Suomen NUTS 3 -alueet ovat niin laajoja, että niitä on vaikea luokitella pelkästään joko kaupunkialueeksi tai maaseutualueeksi. Suomen maakunnissa on sekä tiheään asuttuja kaupunkeja että harvaan asuttua maaseutua. Kansainvälisen vertailtavuuden takia ei ole kuitenkaan mahdollista käyttää pienempiä alueita, koska monissa maissa tietoja ei ole saatavissa tarkemmalla aluetasolla kuin NUTS 3.

Esimerkkinä alueluokituksesta on kuviossa 1 esitetty työllisyysasteen muutos 27 EU-maassa vuosina 2008−2010. Kunkin maan NUTS 3 -alueet on jaettu kolmeen luokkaan. Lähes kaikkien maiden kaikissa aluetyypeissä työllisyysaste on heikentynyt tarkasteluajanjakson aikana.

Kuvio 1. Työllisyysasteen muutos vuosina 2008–2010 OECD:n/Eurostatin alueluokituksen mukaan 27 EU-maassa

15–64-vuotiaiden (Suomessa 18–64-vuotiaiden) työllisten osuus kaikista saman ikäisistä.

Kaikissa maissa ei ole kaikkia aluetyyppejä.

Lähde: Eurostat.

Vuosien 2010−2011 aikana EU:n kaupunki-indikaattorien kaupunkien valintakriteerit tarkistettiin: Euroopan komission yhdessä OECD:n kanssa kehittämän uuden määrittelyn mukaan kaupungin keskustan väkimäärän tulee pääsääntöisesti olla vähintään 50 000 asukasta. Keskustaan luetaan yhtenäinen alue, jolla väestöntiheys on vähintään 1 500 asukasta neliökilometrillä. Vähintään puolet kaupungin asukkaista tulee asua näin rajatulla keskusta-alueella. Maan eri osien keskukset kuten Kuopio Itä-Suomessa on ohjeistettu otettavaksi mukaan, vaikka ne eivät kriteereitä täyttäisikään. Mukana olevien kaupunkien lukumäärä on kasvanut reilusta 300:sta yli 800:aan. Myös kaupunkiseutujen (Larger Urban Zone, LUZ)4 rajaukset käytiin läpi.

EU:n kaupunki-indikaattoreissa Suomesta ovat mukana kaikki yli 100 000 asukkaan kaupungit. Kohdejoukko käsittää työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2009 Kaupunkipoliittisen periaatepäätöksen mukaiset suuret kaupunkiseudut. Jo aiemmin mukana olleiden Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi nyt hankkeeseen osallistuvat uusina kaupunkeina Espoo, Vantaa, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä.

Kuviossa 2 on esitetty korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15−64-vuotiaista eräissä EU:n kaupungeissa ajanjaksoilla, jotka käsittävät vuodet 2003−2006 ja 2007−2009. Tietokannasta ei ole saatavissa tarkkoja viitevuosia. Muun muassa yliopistokaupungeissa korkea-asteen suorittaneiden osuudet ovat korkeita, kun yliopistoista valmistuneita on jäänyt opiskelupaikkakunnalleen töihin.

Kuvio 2. Korkea-asteen suorittaneiden osuus 15-64-vuotiaista eräissä EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa

Unescon kansainvälisen ISCED-koulutusluokituksen asteet 5 ja 6.

Lähde: Eurostat.

Kaupunkimaisuusasteen (Degree of Urbanisation) määrittelyt on uusittu vuonna 2012 (Eurostat 2012). LAU 2 -alueet luokitellaan väestöntiheyden mukaan kolmeen luokkaan: tiheään asutut kunnat, välialueen kunnat ja harvaan asutut kunnat. Kaupunkimaisuusasteen tiheään asutut kunnat on määritetty samoiksi kuin EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungit, jotta näistä kaupungeista olisi saatavissa paremmin tietoja. Kaupunkimaisuusastetta käytetään muun muassa EU:n otospohjaisissa työvoimatutkimuksessa (Labour Force Survey, LFS) ja elinolotutkimuksessa (Survey on Income and Living Conditions, SILC).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013