Julkaistu: 26.2.2014

Moni eläkeläinen tekee ansiotyötä − vielä useampi haluaisi

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pertti Taskinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2013.

Merkittävä osa 60 vuotta täyttäneistä on valmis työskentelemään vanhuuseläkkeellä joko taloudellisista tai muista syistä. Monien kohdalla toive onkin toteutunut, mutta työelämän ulkopuolelle jääneistä 50−69-vuotiaista yli kolmannes toivoisi voivansa tehdä edelleen ansiotyötä – toistaiseksi siis turhaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtiin vuonna 2012 eläkkeelle siirtymistä koskeva lisätutkimus. Tutkimus toteutettiin EU:n kaikissa jäsenmaissa kansainvälistä vertailua varten. Tutkimuksessa olivat edustettuina 50−69-vuotiaat työlliset ja sellaiset 50−69-vuotiaat ei-työlliset, jotka olivat viimeisen työsuhteen päättymisvuonna 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työajan lyhentämisestä kysyttiin 55 vuoden iästä alkaen. Haastattelujen lukumäärä Suomessa oli noin 7 500. Lisätutkimuksen aineistoon on liitetty tietoja työvoimatutkimuksen perusosasta.

Vuonna 2006 tehtiin ensimmäinen EU-maita koskeva eläkkeelle siirtymistä koskeva lisätutkimus. Vuoden 2012 tutkimus ei ole kaikilta osin vertailukelpoinen aiempaan verrattuna. Tutkimus on hakenut muotoaan ja sitä yksinkertaistettiin vuonna 2012. Muiden muassa terveyttä koskeva osa jätettiin pois.

Tässä artikkelissa esitellään tutkimuksen tuloksia Suomen osalta ja tarkastellaan eläkkeelle jäämisen aikomuksia ja syitä, työssä jatkamisen mahdollisuuksia sekä eläkkeellä työskentelyä.

Eläkkeeksi lasketaan tässä vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden luopumistuki sekä lisäeläkkeinä henkilökohtainen eläkevakuutus sekä työnantajan lisäeläke. Osa-aikaeläke on vanhuuseläkkeen muoto, joka on mukana eläkettä saavia koskevissa luvuissa. Ainoastaan leskeneläkettä saavat eivät ole luvuissa mukana.

Työnteon lopettaminen eläkeiän alarajalla on yleistä

Tutkimuksessa työuran pidentämistä selvitettiin kysymällä vastaajan halukkuutta työskennellä eläkkeellä. Lisäksi tiedusteltiin aikomusta lopettaa työnteko ennen vanhuuseläkeikää. Aiotun työnteon määrää tai ajallista kestoa eläkkeellä ei kuitenkaan tiedusteltu.

Tutkimuksen tulosten mukaan 58 prosenttia niin 50–54-vuotiaista kuin 55–59-vuotiaistakin aikoo lopettaa työnteon vanhuuseläkeiän alarajalla. 50–54-vuotiaista noin 18 prosenttia uskoo lopettavansa ansiotyön ennen vanhuuseläkeikää. Vastaava prosenttiosuus on hieman pienempi 55–59-vuotiailla sekä selvästi pienempi 60–64-vuotiailla. Viimeksi mainitussa ikäryhmässä huomattava osa on jo vetäytynyt pois työelämästä, koska vanhuuseläkkeen alaikäraja on ollut vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen 63 vuotta. Lukujen perusteella ei kuitenkaan voi vetää sitä johtopäätöstä, että tulevaisuudessa yhä useampi jäisi aiemmin pois työelämästä esimerkiksi omien säästöjensä turvin.

Säästäminen tulevaisuuden tai pahan päivä varalle on varsin yleistä. Eläketurvakeskuksen mukaan lähes kaksi viidesosaa 19–69-vuotiaista suomalaisista on säästänyt myös eläkeaikoja ajatellen (Tenhunen 2012). Tämän tutkimuksen mukaan varsinainen eläkevakuutussäästäminen ei ole eläkeikää lähestyvien joukossa kovinkaan tavallista. Niistä 50–69-vuotiaista, jotka eivät vielä saa vanhuuseläkettä, hiukan yli 20 prosenttia ilmoittaa täydentäneensä lakisääteistä eläketurvaa yksilöllisellä eläkevakuutuksella. 50–54-vuotiaista eläkesäästämisen kertoo aloittaneensa 26 prosenttia. Sijoittaminen esimerkiksi rahastoihin, osakkeisiin tai säästötileille ei sisälly tähän lukuun.

Työnantajan kartuttama lisäeläke on vain pienehkön joukon etuoikeus. Tällaiseen mainitsee olevansa oikeutettu noin viisi prosenttia 50–69-vuotiaista, jotka eivät vielä saa eläkettä. Täten enemmistö eläkeikää lähestyvistä turvautuu ainakin toistaiseksi lakisääteiseen työeläkkeeseen.

Sivun alkuun

Työttömyys ja terveysongelmat vähentävät työnteon mahdollisuuksia

Työnsä lopettaneista 50–69-vuotiaista reilu kolmannes sanoo jääneensä töistä pois, koska saavutti eläkeiän. Terveydellisistä syistä työstä pois on jäänyt 30 prosenttia. 16 prosenttia sanoi menettäneensä työpaikan, eikä uutta työtä ole löytynyt. Muut syyt töistä pois jäämiseen saivat selvästi alle kymmenen prosentin maininnan. Kolmisen prosenttia lopetti työnteon eläkkeelle siirtymisen yläikärajalla. (Kuvio 1.) Nämä luvut pohjautuvat tutkimuksen kysymykseen, jossa tiedusteltiin pääasiallista syytä töistä pois jäämiseen.

Kuvio 1. Työmarkkinoilta poisjäämisen syy vuonna 2010 oman ilmoituksen mukaan, 50–69-vuotiaat. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, työstä eläkkeelle -lisätutkimus 2012.

Eläketilastojen mukaan kaksi kolmasosaa eläkkeelle jääneistä siirtyi töistä vanhuuseläkkeelle vuonna 2011. Osuus on noussut selvästi viime vuosina (Nivalainen 2013). Ero eläketilastojen ja käsillä olevan eläketutkimuksen luvuissa johtuu siitä, että tässä tutkimuksessa työstä poisjäämisen syyksi saattoi valita jonkin muun kuin eläkkeelle siirtymisen, vaikka henkilö olisi eläköitynyt suoraan töistä. Lisäksi on huomattava, että syyn selvittäminen kohdistuu tässä vain työelämän lopettaneisiin, ei niihin, jotka yhä työskentelevät eläkkeellä ollessaan.

Työttömyys ja terveysongelmat vievät tämän tutkimuksen mukaan työmahdollisuudet suurelta osalta eläkeikää lähestyviä. Työelämän ulkopuolelle jääneistä 50–69-vuotiaista yli 160 000 olisi ollut halukas jatkamaan työn tekoa. Lukumäärä vastaa noin 36 prosentin osuutta ikäryhmästä. Työttömyys ja terveysongelmat työelämästä poisjäännin syynä korostuvat jonkin verran enemmän miehillä kuin naisilla.

Sivun alkuun

Työajan lyhentäminen parantaa työssä jaksamista

Työajan vapaaehtoinen lyhentäminen on mahdollista osa-aikaeläkkeen avulla 60- tai 61-vuotiaasta alkaen syntymävuodesta riippuen. Aiempien tutkimuksien mukaan suuri enemmistö osa-aikaeläkkeellä olevista mieltää itsensä työssäkäyviksi, ei eläkeläisiksi, ja uskoo jaksavansa tehdä työtä vanhuuseläkkeelle asti (Takala 2008).

Suomessa on ollut viime vuosina keskimäärin vähän alle 30 000 osa-aikaeläkeläistä (Eläketurvakeskus 2012). Heistä suurin osa on iältään 60–64-vuotiaita. Työvoimatutkimuksen lisätutkimus osoitti, että tämän ikäisistä osa-aikaeläkkeen lisäksi joka kymmenes on vähentänyt työaikaansa muulla tavoin jaksaakseen työelämässä pidempään, esimerkiksi vähentämällä ylityön tai ylimääräisen työn tekemistä tai ottamalla lomarahan vapaaksi. Myös 55–59-vuotiaista kymmenen prosenttia on lyhentänyt työaikaansa jollain tavoin. Naiset ovat olleet miehiä hiukan innokkaampia lyhentämään työaikaansa jaksamisen vuoksi, sukupuolten välinen ero on kolmen prosenttiyksikön luokkaa.

Keinot ja mahdollisuudet työajan lyhentämiseen eivät ole samanlaisia kaikilla palkansaajilla. 55–69-vuotiaista valtion ja kunnan työntekijöistä reilut 20 prosenttia lukeutui työajan lyhentäjiksi työssä jaksamisen näkökulmasta. Yksityisellä sektorilla vastaava osuus oli selvästi pienempi, noin 16 prosenttia. Ikääntyneistä yrittäjistä jopa 25 prosenttia on lyhentänyt työaikaansa. Toisaalta yrittäjät tekevät keskimäärin pidempää työviikkoa kuin palkansaajat.

Sivun alkuun

Moni iäkäs työllinen haluaa jatkaa töissä

Työssä olevista 50 vuotta täyttäneistä 22 prosenttia arvioi tekevänsä työtä tai etsivänsä työtä vanhuuseläkettä saadessaan. Joukkoon eivät kuulu ne, jotka eivät olleet pohtineet asiaa eivätkä osanneet vielä antaa vastausta kysymykseen. Enemmistö eli 58 prosenttia ilmoitti aikovansa lopettaa työnteon saavuttaessaan vanhuuseläkeiän, mutta 15 prosenttia jo ennen vanhuuseläkeikää. (Kuvio 2.) Viimeksi mainittuihin lukeutuu muiden muassa työkyvyttömyyseläkettä odottavia ja työttömiä, jotka eivät usko saavansa työtä ennen vanhuuseläkettä.

Kuvio 2. Vastaajan aikeet jatkaa työntekoa vanhuuseläkkeellä, 50-64-vuotiaat työlliset vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, työstä eläkkeelle -lisätutkimus 2012.

Yrittäjistä runsas puolet ja palkansaajista yli 75 prosenttia ei halua työskennellä vanhuuseläkkeellä. Palkansaajissa luvut eivät eroa työnantajasektoreittain. Työnteon jatkamisen motiivit poikkeavat toisistaan: taloudellisista syistä eläkkeellä töitä haluavien osuus on valtiolla hieman pienempi kuin kunta- ja yksityisellä sektorilla. Kaikilla kolmella sektorilla keskimäärin noin 8 prosenttia aikoo työskennellä taloudellisista syistä ja 12 prosenttia muista syistä.

Nuorimmat eläkeikää lähestyvistä ovat haluttomimpia työskentelemään eläkkeellä: 50–54-vuotiaista aikomuksia tähän suuntaan oli vajaalla 20 prosentilla ja 55−59-vuotiaista hieman useammalla. Sen sijaan 60–64-vuotiaista eläkkeellä työhön mielivien osuus oli yli 30 prosenttia. (Kuvio 3.) Selvä ero ikäryhmien välillä saattaa johtua erilaisista omaan työkykyyn liittyvistä mielikuvista. Nuoremmalle ikäpolvelle eläkeaika on kaukainen, mutta työssä olevien yli 60-vuotiaiden usko työntekoon vanhuuseläkkeellä pohjautuu oman työkyvyn tuntemiseen. Työssä olevista 60 vuotta täyttäneistä, jotka eivät saa eläkettä, noin 12 prosenttia tekisi töitä eläkkeellä taloudellisista syistä ja lähes 20 prosenttia muista kuin taloudellisista syistä.

Kuvio 3. Osuus niistä 50–64-vuotiaista työllisistä vuonna 2012, jotka aikovat työskennellä eläkkeellä ollessaan. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, työstä eläkkeelle -lisätutkimus 2012.

Sukupuolten välillä ilmenee eroja halukkuudessa työskennellä eläkeiässä: miehet ovat naisia halukkaampia jatkamaan työntekoa. Taloudellisista syistä työntekoa jatkaisi niin naisista kuin miehistäkin alle kymmenen prosenttia. Miehistä 16 ja naisista 12 prosenttia ilmoitti tämän hetkisen arvion perusteella aikovansa tehdä töitä muista syistä.

Sivun alkuun

Huomattava osa eläkkeellä työskentelevistä on yrittäjiä

Eläketurvakeskuksen selvityksestä käy ilmi, että Suomessa oli vuonna 2011 noin 130 000 työeläkevakuutettua 18−67-vuotiasta, jotka työskentelivät eläkkeellä. Tähän lukuun sisältyy noin 30 000 osa-aikaeläkeläistä. (Eläketurvakeskus 2013). Kuten alussa todettiin, työvoimatutkimuksen lisätutkimus kattoi 50−69-vuotiaiden ikäryhmän. Sen mukaan Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä 117 000 henkilöä, jotka sanoivat saavansa eläkettä ja joiden ilmoittama työskentely täytti työllisen kriteerit.

Eläketurvakeskuksen selvityksen ja työvoimatutkimuksen määritelmät ansiotyöksi laskettavasta toiminnasta eivät ole perusteiltaan aivan samanlaisia. Tämä selittää osaltaan lukujen pientä eroa. Lisäksi on otettava huomioon, että työvoimatutkimuksen lukuihin sisältyy otantatutkimukseen liittyvä suppeahko virhemarginaali.

Työvoimatutkimuksen tietojen mukaan eläkkeellä työskentelevistä 65 prosenttia oli palkansaajia. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 35 prosenttia. Yrittäjien osuus eläkettä saavissa työllisissä on täten selvästi korkeampi kuin kaikkien työllisten joukossa, jossa vuonna 2012 yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenien osuus oli 13,6 prosenttia (Tilastokeskus 2012b). Vuoden 2006 tiedoissa on havaittu sama ilmiö. Tuolloin lähes puolet eläkkeellä työskentelevistä 63–70-vuotiaista oli yrittäjiä (Palomäki & Tuominen 2010).

Sivun alkuun

Eläkkeellä työskennellään yleensä osa-aikaisesti

Valtaosa eläkkeellä työskentelevistä tekee osa-aikatyötä. Vain neljäsosa sanoi olevansa vielä kokoaikatyössä. Eläkkeellä työskentelevät ovat yleensä tyytyväisiä tekemäänsä tuntimäärään, sillä vain muutama prosentti heistä ilmoitti haluavansa tehdä enemmän töitä. Eläkettä saavista palkansaajista 86 prosenttia työskenteli pysyvässä työsuhteessa. Määräaikaisissa työsuhteissa olevista 11 000:sta vain neljännes olisi halunnut pysyvää työtä. Tässäkin mielessä eläkkeellä työskentelevät ovat selvästi tyytyväisempiä työsuhteensa laatuun kuin kaikki työlliset keskimäärin, koska kaksi kolmasosaa kaikista määräaikaisista haluaisi pysyvän työn (Tilastokeskus 2012b).

Osa-aikaeläkeläiset tekevät yleensä noin 20-tuntista työviikkoa. Tämä selittää eläkkeellä työskentelevien työaikajakaumaa kuviossa 4. Huomattavan moni eläkkeellä työskentelevä teki vuonna 2012 niin sanottua normaalia 35−39-tuntista työviikkoa: tämän ryhmän osuus kaikista eläkkeellä työskentelevistä oli noin 15 prosenttia.

Kuvio 4. 50–69-vuotiaiden eläkkeellä työskentelevien säännöllinen viikko-tuntimäärä vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, työstä eläkkeelle -lisätutkimus 2012.

Palkansaajien ja yrittäjien työtuntimäärät poikkeavat toisistaan. Palkansaaja-eläkeläisistä selvästi alle kymmenen prosenttia teki 1−9-tuntista työviikkoa. Yrittäjä-eläkeläisiä luokkaan kuului yli 15 prosenttia. Toisaalta eläkkeellä työskentelevistä yrittäjistä lähes joka viides teki pitkää, yli 45-tuntista työviikkoa.

Sivun alkuun

Iäkkäiden työllisyysaste nousee

Eläkkeelle siirtyminen ei merkitse kaikille kokoaikaista "oloneuvoksena" olemista. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeellä työskentely on lisääntynyt vuodesta 2007 lähtien (Eläketurvakeskus 2013). Työvoimatutkimuksen työllisyysluvut osoittavat, että iäkkäiden työllisyysaste on noussut jo pitkään (Tilastokeskus 2012a).

Rekisteritietojen ja työvoimatutkimuksen perustulosten täydentämiseksi vuoden 2012 eläkkeelle siirtymistä käsittelevä lisätutkimus keskittyi muutamaan aiheeseen kuten vastaajien aikomuksiin työskennellä eläkkeellä sekä työnteon jatkamisen motiiveihin. Moni oli kiinnostunut työskentelemään vielä eläkkeelläkin joko taloudellisista tai muista syistä.

Sivun alkuun

Lähteet:

Eläketurvakeskus 2012. Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Eläketurvakeskus - Kansaneläkelaitos.

Eläketurvakeskus 2013. Eläkkeellä ja työssä: tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007−2011. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 05/2013. Eläketurvakeskus.

Nivalainen, Satu 2013. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja sen taustatekijät 2000-luvulla: rekisteripohjainen tarkastelu. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2013. Eläketurvakeskus.

Palomäki, Liisa-Maria & Tuominen, Eila 2010. Työssä käyvät eläkeläiset - erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin. Eläketurvakeskuksen keskustelunaloitteita 2010:4. Eläketurvakeskus.

Takala, Mervi 2008. Johdanto. Teoksessa: Mervi Takala & Marjukka Hietaniemi toim.) Osa-aikaeläke ja eläkeuudistuksen tavoitteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:2.

Tenhunen, Sanna 2012. Varautuminen eläkeaikaan − vapaaehtoisen säästämisen laajuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2012.

Tilastokeskus 2012a. Työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2012. Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys 2012, 1. Helsinki: Tilastokeskus.
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_kat_001_fi.html.

Tilastokeskus 2012b. Vastentahtoisesti määräaikaisten palkansaajien määrä kasvoi vuonna 2012. Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys 2012, 4. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_kat_004_fi.html.

Päivitetty 26.2.2014