Julkaistu: 26.2.2014
Ajankäyttöpäiväkirjan täyttöopastus käyntihaastattelussa vai puhelimessa?
- Osallistuminen tutkimukseen on aktiivisempaa puhelin- kuin käyntihaastatteluissa
- Haastattelu- ja opastustapa eivät vaikuta episodien lukumäärään
- Tuntematon toiminto on yhtä yleistä kummallakin haastattelu- ja opastustavalla
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuntematon toiminto on yhtä yleistä kummallakin haastattelu- ja opastustavalla
Päiväkirjoissa saattoi olla ajanjaksoja, jolloin toimintoa ei ollut merkitty. Päiväkirjoissa esiintyvän erittelemättömän toiminnon määrää voidaan käyttää laatuindikaattorina. Aineiston käsittelyvaiheessa korvattiin erittelemätöntä toimintoa nukkumisella, kun se oli pääteltävissä päiväkirjan muista tiedosta. Esimerkiksi aamulla päiväkirjamerkinnät oli aloitettu heräämisen jälkeen ja ajanjakso neljästä heräämiseen oli merkitsemättä.
Jos päiväkirjan pitäminen oli illalla jäänyt kesken, niin puuttuvan nukkumaan menon ajankohdaksi merkittiin tilastollisella mallilla laskettu arvo. Sijaistetut tiedot eivät ole mukana puhelin- ja käyntihaastattelujen välisessä laatuvertailussa. Erittelemättömän toiminnon keskiarvo oli käyntihaastatteluissa 15 minuuttia, jonka 95 prosentin luottamusväli on 11,5−18,3 minuuttia ja puhelinhaastatteluissa 11 minuuttia, jonka luottamusväli on 7,49−13,8 minuuttia. Päiväkirjoja, joissa tuntematonta toimintoa esiintyi, oli 12 prosenttia aineistosta ja niille lasketut keskiarvot olivat 107 minuuttia käyntihaastatteluissa ja 104 minuuttia puhelinhaastatteluissa. Näiden kesiarvojen keskivirheet ovat vastaavasti 9 ja 12 minuuttia. Havaitaan, että keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että puhelin- tai käyntihaastatteluilla opastettujen päiväkirjojen laadussa ei ollut merkittäviä eroja, mutta puhelinhaastattelun etuna oli pienempi kokonaiskato. Lisäksi puhelinhaastattelut pienentävät tiedonkeruukustannuksia käyntihaastatteluihin verrattuna.
Päivitetty 26.2.2014