Julkaistu: 29.9.2014
Eläkkeelle siirryttäessä arjen perusrytmi säilyy
- Mistä päivärytmi muodostuu?
- Ajankäyttöaineistot rytmien kuvaajina
- Koulutetut jatkavat pisimpään työssä
- Työ rytmittää työssä käyvien aikaa
- Kotityö ja harrastukset rytmittävät eläkeläisten arkea
- Eläkeläiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä
- Eläkkeellä jää aikaa lehtien lukemiseen ja vieraiden kutsumiseen
- Eläkkeellä koetaan kiirettä vain silloin tällöin
- Eläkeläiset vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoja
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työ rytmittää työssä käyvien aikaa
Seuraavaksi tarkastelen toimintojen ajoittumista päivään ja siinä havaittavia eroja eläkkeellä olevien ja työssä käyvien kesken. Koska viikonlopun päivien rytmit eivät eroa kovinkaan paljon, tässä keskitytään vain arkipäiviin eli viikonpäiviin maanantaista perjantaihin. Miesten ja naisten päiviä tarkastellaan erikseen.
Ajankäyttöaineiston toimintoluokat on ryhmitelty nukkumiseen, ruokailuun ja hygieniaan sekä ansiotyöhön, kotityöhön, vapaaehtoistyöhön ja vapaa-aikaan. Kaikki matkat on yhdistetty yhteen luokkaan. Vapaa-ajan toiminnot on jaoteltu kahteen ryhmään, joita kutsutaan aktiiviseksi ja passiiviseksi vapaa-ajaksi. Jaotteluperusteena on toiminnon vaatima fyysinen aktiivisuus ja toiminnon paikka kotona tai kodin ulkopuolella (vrt. Ylikännö 2011, 46). Tässä artikkelissa ensin mainittuun ryhmään on sisällytetty sosiaalinen kanssakäyminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen, liikunta, harrastaminen ja vapaa-ajan matkat. Jälkimmäiseen sisältyvät television katselu, radion ja musiikin kuuntelu, lukeminen ja oleilu.
Kuviot 1–4 esittävät työssäkäyvien tai eläkkeellä olevien keskimääräiset päivärytmit. Ne kuvaavat, miten suuri osuus (prosenttia) tutkittavista on osallistunut kyseiseen toimintoon samaan aikaan, esimerkiksi miten suuri osa vastaajista on ollut nukkumassa kello 8 aamulla tai syömässä lounasta kello 11. Kuvioiden yläreunassa oleva kapea valkoinen alue kuvaa erittelemätöntä aikaa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet eivät ole kirjanneet päiväkirjoihin, mitä ovat olleet tekemässä. Erittelemätöntä aikaa ei ole pyritty jakamaan muille toiminnoille vaan se on jätetty näkyviin.
Kuvio 1. 55−64-vuotiaiden työssäkäyvien miesten päivärytmi arkipäivinä vuosina 2009−2010. Toimintaan osallistuneet kellonajan mukaan. Prosenttia.
Kuvio 2. 55−64-vuotiaiden eläkkeellä olevien miesten päivärytmi arkipäivinä vuosina 2009−2010. Toimintaan osallistuneet kellonajan mukaan. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.
Kuvio 3. 55−64-vuotiaiden työssäkäyvien naisten päivärytmi arkipäivinä vuosina 2009−2010. Toimintaan osallistuneet kellonajan mukaan. Prosenttia.
Kuvio 4. 55−64-vuotiaiden eläkkeellä olevien naisten päivärytmi arkipäivinä vuosina 2009−2010. Toimintaan osallistuneet kellonajan mukaan. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.
Kuvioista ilmenee varsin selvästi, miten merkittävästi työaika määrittää työelämässä olevien päivärytmiä. Sekä miesten että naisten aamun ylösnousu ja töihin lähtö ajoittuvat jo kello 6−7 aikaan. Lounasta syödään kello 11 ja työpäivä päättyy kello 15−16 aikoihin. Työpäivän jälkeen naisten ja miesten päivärytmi eroaa jonkin verran. Miehet suuntaavat kotitöihin tai harrastuksiin, kun taas naiset enemmänkin kotitöihin ja vasta sen jälkeen harrastuksiin.
Päivitetty 29.9.2014