Julkaistu: 26.5.2014

Erolasten arki ei välity tilastoihin

  1. Tilastoinnissa yksilö voi kuulua vain yhteen kotitalouteen
  2. Lapset liikkuvat enemmän, raha vähemmän
  3. Kysymyksiä toimeentulon tilastoinnin näkökulmasta
  4. Tutkimusta tarvitaan
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kysymyksiä toimeentulon tilastoinnin näkökulmasta

Perheiden arkielämässä tapahtuvat rakenteelliset muutokset ja lasten liikkumisen lisääntyminen vaikuttavat myös muiden kuin lasten ja yhden huoltajan talouksien toimeentulon kuvautumiseen. Jos lapsi asuu vuoroviikoin äidin ja isän luona, mutta tulee lasketuksi vain äidin taloudessa asuvaksi, äidin talouden kulutusyksikkökohtaiset tulot tulevat aliarvioiduksi ja isän yliarvioiduksi, koska lapsen kulutustarve otetaan huomioon vain äidin talouden tulojen laskennassa. Tämä heijastuu lopulta lasten toimeentulon, pienituloisuuden ja muiden elinolosuhteiden kuvautumiseen, mutta myös muiden kotitalouksien toimeentulon kuvautumiseen ja pienituloisuusindikaattoreihin, joiden laskenta perustuu kulutusyksiköt huomioivalle tulokäsitteelle (ns. ekvivalentti tulo) (ks. artikkelini Suomalaisten lasten toimeentulo eurooppalaisittain turvattua tässä numerossa).

Kotitalouksien rakennetta voidaan periaatteessa selvittää haastattelututkimuksissa yksityiskohtaisesti, ja muuttuvien perherakenteiden havainnoimiseksi väestölaskennoissa ja otostutkimuksissa on kehitetty jo joitakin suosituksia (UNECE 2011). Toistaiseksi niitä ei kuitenkaan ole sovellettu kovin laajasti. Haastattelututkimusten vastaajalle aiheuttama rasite kasvaa samalla kun tietotarpeet lisääntyvät. Kotitalouksien rakenteen selvittäminen vastaajan kannalta riittävän yksinkertaisesti ja tilaston tekijän kannalta hallittavasti vaatii tarkkaa suunnittelua ja tutkimustyötä. EU-SILC -tutkimuksen käynnissä olevassa lainsäädännön uudistuksessa tullaan tulevaisuudessa tuottamaan tarkempaa tietoa kotitalouden jäsenten välisistä suhteista (ns. household grid). Tämä tietosisällön laajennus mahdollistaa esimerkiksi uusperheiden tutkimisen kansainvälisesti, mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, mikä liittyy kahden kodin välillä liikkuvien lasten tilastointiin.

Pelkästään kotitalousrakenteen selvittäminen ei kuitenkaan vielä riitä taloudellisia oloja kuvaaville tilastoille. On myös pohdittava, miten muuttuvat kotitalousrakenteet voidaan ottaa huomioon kotitalouksien toimeentulon mittaamisessa. Tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenten tulot lasketaan yhteen, jaetaan kotitalouden jäsenten yhteenlasketulla (laskennallisella) kulutustarpeella ja saatua tuloa käytetään muun muassa pienituloisuuden laskemiseen. Miten tulot jaetaan kotitalouksien kesken, jos jäsenen tulot jakaantuvat useaan kotitalouteen? Miten lapsen kulutustarve painotetaan, jos se kohdistuu kahteen kotitalouteen? Miten erimittaiset oleskelujaksot vanhempien luona otettaisiin huomioon? Monimutkaistuvan kotitalousrakenteen vaikutukset tulojen kuvaukseen herättävät monia käsitteellisiä ja menetelmällisiä kysymyksiä. Ja vaikka kaikki kysymykset onnistuttaisiin ratkaisemaan, saadaanko selvityksen avulla aikaiseksi selkeää ja luotettavaa tilastokuvausta?

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014