Julkaistu: 26.5.2014
Erolasten arki ei välity tilastoihin
- Tilastoinnissa yksilö voi kuulua vain yhteen kotitalouteen
- Lapset liikkuvat enemmän, raha vähemmän
- Kysymyksiä toimeentulon tilastoinnin näkökulmasta
- Tutkimusta tarvitaan
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tutkimusta tarvitaan
Tilastojen tarkoitus on koota suuria tietokokonaisuuksia ymmärrettäviksi ja tiiviiksi esityksiksi, ja tarkat määritelmät ja käsitteiden rajaukset ovat tarpeen, jotta ilmiöiden kuvaaminen olisi ylipäätään mahdollista. Erilaistuvia elämäntilanteita ei voida ottaa täysimääräisesti tilastoissa huomioon, mikä väistämättä latistaa todellisuuden kuvausta. Näin on erityisesti niiden lasten kohdalla, joiden arkielämä ei noudattele tilastoinnissa käytettäviä määritelmiä: yhtäältä muutos heikentää sellaisten lasten elinolojen ja toimeentulon kuvausta, jotka ovat kiinnittyneet taloudellisesti eri kotitalouksissa asuviin vanhempiin, ja toisaalta näiden lasten kotitalouksien toimeentulon kuvausta.
Perheiden ja kotitalouksien elinolojen kuvauksen kehittämiseksi olisi tärkeää tutkia, kuinka yleistä lasten asuminen kahdessa taloudessa on ja miten lasten arki ja kustannukset jakautuvat kotitalouksiin. Yhteishuolto ja lasten tai muiden henkilöiden liikkuminen kotitalouksien välillä on kasvava ilmiö. Kotitalousrakenteen selvittämisestä on vielä matkaa sen hyödyntämiseen tulotilastoinnissa, mutta tarve kehittämistyölle on olemassa. Muuten tilastokuvaus etääntyy arkitodellisuudesta.
Perhe Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet 1.3.2002 lähtien rekisteröidä parisuhteensa. Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt, vaikka olisivat perheen sukulaisia, eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. Yhdessä asuvat sisarukset tai serkukset eivät ole perhe, eivätkä kuulu perheväestöön. Yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset eivät kuulu perheväestöön. Asuntoloissa asuvat perheet kuuluvat perheväestöön. Sen sijaan laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos asuntokunnassa on useampia sukupolvia, perhe muodostetaan nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Näin esim. lapsensa perheen kanssa asuva anoppi tai appi jää perheeseen kuulumattomaksi, ellei yhdessä asu myös puoliso, jolloin vanha pariskunta muodostaa oman erillisen perheen. Lapsiperheitä ovat perheet, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kotitalous Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta-käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta. Lähteet: Tilastokeskus (a, b). Perheet-tilaston käsitteet ja määritelmät, tulonjakotilaston käsitteet ja määritelmät. |
Päivitetty 26.5.2014