Julkaistu: 8.12.2014

Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Timo Ruuskanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

Suomi sijoittuu EU-maiden kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa. Aikuiset osallistuvat paljon koulutukseen myös muissa Pohjoismaissa kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Sukupuolten väliset erot koulutukseen osallistumisessa ovat Suomessa EU:n kärkeä: naiset osallistuvat meillä selvästi miehiä useammin koulutukseen.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 on kuudes Tilastokeskuksen aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittava tutkimus, joka kattaa Suomessa asuvan aikuisväestön. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön, Tilastokeskuksen ja Euroopan tilastoviraston Eurostatin yhteishankkeena. Tätä ennen on kansallisia aikuiskoulutustutkimuksia tehty Suomessa vuosina 1980, 1990, 1995 ja 2000 sekä ensimmäinen Euroopan laajuinen aikuiskoulutustutkimus vuonna 2006. Aikuiskoulutustutkimus on osa Suomen virallisen tilaston tuotantoa (SVT) ja se täyttää kaikki viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Tutkimuksella tuotetaan tietoa aikuisväestön osallistumisesta yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Lisäksi saadaan tietoa koulutushalukkuudesta, koulutukseen osallistumisen esteistä ja koulutuskäsityksistä.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 on osa 32:ssa Euroopan valtiossa suoritettua toista EU:n laajuista aikuiskoulutustutkimusprojektia (Adult Education Survey, EU-AES), jota koordinoi Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat. Tutkimusten tiedonkeruut tehtiin vuosina 2011–2012. Suomessa tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2012 siten, että EU-AES-kysymykset integroitiin osaksi Suomen kansallista aikuiskoulutustutkimusta. EU-AES:n perusjoukon muodostavat 25–64-vuotiaat pysyvästi maassa asuvat henkilöt.

Vuonna 2000 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa (KOM(2000)) asetettiin Euroopan unionin strategiseksi päämääräksi tehdä unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue. Tämän strategisen päämäärän saavuttamisen tärkeimmäksi välineeksi julistettiin elinikäinen oppiminen. Elinikäinen oppiminen nähtiin keinona parantaa unionin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Elinikäistä oppimista painotettiin myös keinona ehkäistä sosiaalista syrjintää ja edistää aktiivista kansalaisuutta, mikä on toimivan demokratian kannalta olennaista.

Strategian toteutumisen seuraamiseksi on EU:n alueella panostettu aikuisten koulutuksen tutkimiseen. Ensimmäisen Eurostatin koordinoiman AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosina 2005−2007, toisen AES:n vuosina 2011−2012. Tiedonkeruut toteutettiin yhteensä 32:ssa Euroopan maassa. Tämän artikkelin tiedot perustuvat vuosien 2011 ja 2012 tiedonkeruihin. Artikkeliin on otettu mukaan 27 EU-maata, joista tietoa on saatavilla. Osa Slovakian, Irlannin, Romanian ja Liettuan tiedoista on niin epäluotettavia, ettei kaikkia näiden maiden tietoja voida julkaista. Kroatiasta (EU-maa vuodesta 2013 lukien) ei saada tietoa lainkaan.

Lissabonin strategian tavoitteen saavuttamiseksi olennainen asia on koulutuksen tasa-arvo: koulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla etnistä syntyperää, ikää, sukupuolta, pohjakoulutusta tai sosiaalista taustaa katsomatta. Arvioin koulutuksen tasa-arvoa tässä artikkelissa koulutukseen osallistumisena ja koulutusmäärinä sosiodemografisten taustamuuttujien mukaan. Käytettyjä taustamuuttujia ovat sukupuoli, koulutusaste, työllisyystilanne ja ikä.

Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012

Yli puolet suomalaisista aikuisista osallistui joko tutkintoon johtavaan (formal) tai muuhun (non-formal) koulutukseen vuonna 2012 (kuvio 1). Suomi on aikuiskoulutukseen osallistumisen yleisyydessä viidentenä EU-maiden välisessä vertailussa. Suomen osallistumisaste onkin huomattavasti korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo (41%). Eniten aikuiset osallistuivat koulutukseen Ruotsissa ja Luxemburgissa, joissa koulutukseen osallistui noin seitsemän kymmenestä aikuisesta. Lisäksi Suomen edelle vertailussa sijoittuvat Alankomaat ja Tanska. Näissä maissa koulutukseen osallistui noin kuusi kymmenestä. Ranskassa, Saksassa ja Virossa joka toinen aikuinen osallistui koulutukseen.

Kuvio 1. Koulutukseen osallistuminen EU-maissa (pl. Kroatia) vuosina 2011 ja 2012 (25–64-vuotias väestö). Prosenttia.

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Koulutukseen osallistumisen erot maiden välillä ovat hyvin suuret. Ruotsin osallistumisaste on peräti yhdeksän kertaa suurempi kuin Romanian, jossa osallistuneita oli ainoastaan kahdeksan prosenttia. Romanian lisäksi alhaisen osallistumisasteen maita ovat eräät muut Itä-Euroopan maat (Puola, Bulgaria, Liettua) sekä Kreikka ja Irlanti.

Sivun alkuun

Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja

Monipuolisemman kuvan aikuisten koulutukseen osallistumisesta saa tutkimalla koulutuksen määrää. Sopiva mittari tähän tarkoitukseen on saadut koulutustunnit henkeä kohden. Mittari ottaa huomioon paitsi osallistumisasteen myös saadun koulutuksen pituuden. Koulutustuntien määrä henkeä kohden saadaan, kun kerrotaan koulutukseen osallistumisaste koulutukseen osallistuneiden koulutustuntien keskiarvolla.

Koulutusvertailun kärkeen nousevat Pohjoismaat. Ruotsi pitää selvästi kärkipaikkansa, siellä 25–64-vuotias oli vuodessa keskimäärin runsaat 100 tuntia koulutuksessa. Tanskassa saatujen koulutustuntien määrä henkeä kohden oli runsaat 80 ja Suomessa runsaat 70. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Koulutustunnit henkeä kohden EU-maissa (pl. Kroatia ja Romania) vuosina 2011 ja 2012 (25–64-vuotias väestö).

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Pohjoismaiden jälkeen seuraavaksi eniten koulutusta saatiin Portugalissa. Osallistumisastevertailun kärkipäässä ollut Luxemburg putoaa maiden välisessä vertailussa sijalle 10. Koulutuksen määrä henkeä kohden oli siellä keskimäärin 48 tuntia. Määrä on vain hivenen korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo (45 tuntia). Luxemburgissa siis moni aikuinen osallistuu koulutukseen, mutta koulutuksessa ollaan suhteellisen vähän aikaa. Päinvastainen esimerkki on Irlanti, jossa osallistumisaste on alhainen (24 %). Siellä koulutukseen osallistuneet olivat koulutuksessa hyvinkin pitkiä jaksoja, minkä johdosta koulutustuntien määrä henkeä kohden nousee korkeammaksi kuin toiseksi korkeimman osallistumisasteen maassa Luxemburgissa.

Vähiten koulutustunteja henkeä kohden saatiin Alankomaissa (14 tuntia) ja Kreikassa (21 tuntia).

Sivun alkuun

Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin

Suomessa naiset osallistuvat koulutukseen huomattavasti miehiä useammin, ja sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisasteissa onkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin suuri. Vuonna 2012 koulutukseen osallistui Suomessa 25–64-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia.

Koulutukseen osallistumisen tasa-arvoa voidaan tutkia lähemmin ristitulosuhteen (vedonlyöntisuhde, odds ratio) avulla. Ristitulosuhde kertoo tietyn ryhmän "vedonlyönnin" koulutukseen osallistumiselle suhteessa johonkin toiseen ryhmään. Ristitulosuhteen arvo 1 tarkoittaa, että ryhmät osallistuvat koulutukseen yhtä usein. Poikkeamat kertovat epätasa-arvoisesta tilanteesta, eli siitä, että jotkut ryhmät osallistuvat koulutukseen toisia useammin.

Ristitulosuhteiden tarkastelu vahvistaa Suomessa vallitsevan kansainvälisesti suuren sukupuolten välisen eron koulutukseen osallistumisasteissa (kuvio 3). Suomessa naisten ristitulosuhde suhteessa miehiin on 1,8-kertainen, mikä on EU-maiden suurin. Naisten osallistuminen miehiä useammin koulutukseen on ominaista Pohjoismaille sekä Baltian maille. EU-maiden ristitulosuhteiden mediaani on tasan 1, eli puolessa EU-maista naiset osallistuvat miehiä useammin koulutukseen, puolessa taas miehet (ristitulosuhde pienempi kuin yksi). Viimeksi mainittu tilanne on mm. Saksassa ja Alankomaissa. Hyvin pienet sukupuolten väliset erot (ristitulosuhde lähellä ykköstä) ovat mm. Irlannissa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Kuvio 3. Ristitulosuhteet (OR) naisten koulutukseen osallistumiselle suhteessa miehiin EU-maissa (pl. Kroatia) vuosina 2011 ja 2012.

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Suomessa 25–64-vuotias nainen oli koulutuksessa keskimäärin 91 tuntia vuonna 2012, vastaavan ikäinen mies selvästi vähemmän, eli 56 tuntia. Koulutustuntien jakautumista eri ryhmien kesken voidaan tutkia näiden suhteella. Suhdeluku 1 tarkoittaa tasa-arvoista tilannetta, eli eri ryhmät ovat olleet koulutuksessa keskimäärin yhtä monta tuntia. Suomessa naisten saamien koulutustuntien suhde miesten saamiin on noin 1,6 eli naiset saivat keskimäärin 1,6-kertaisen määrän koulutustunteja miehiin nähden. Luku on selvästi EU-maiden korkein.

Naiset saivat miehiä enemmän koulutustunteja myös muissa Pohjoismaissa (Tanska, Ruotsi), Baltian maissa (Latvia, Liettua) sekä Kreikassa ja Puolassa. Alankomaissa, Britanniassa ja Saksassa tilanne on päinvastainen, eli näissä maissa miehet saivat enemmän koulutustunteja kuin naiset. Tasa-arvoisin tilanne koulutuksen määrän suhteen (suhdeluku lähellä ykköstä) on Kyproksella, Luxemburgissa, Espanjassa ja Italiassa.

Sivun alkuun

Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista

Pohjakoulutuksen pituus vaikuttaa paljon koulutukseen osallistumiseen aikuisiällä. Pidemmän pohjakoulutuksen hankkineet osallistuvat koulutukseen selvästi useammin kuin lyhyemmän pohjakoulutuksen käyneet. Kun korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 25–64-vuotiaista suomalaisista koulutukseen osallistui 72 prosenttia vuonna 2012, oli pelkän perusasteen suorittaneiden osallistumisaste ainoastaan puolet tästä, 35 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista koulutukseen osallistui joka toinen. Sama ilmiö on nähtävissä kaikissa EU-maissa.

Vertailtaessa ristitulosuhtein korkea-asteen tutkinnon suorittaneita pelkän perusasteen suorittaneisiin havaitaan Suomen kuuluvan − suurilta tuntuvilta osallistumisaste-eroista huolimatta − EU:n tasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Tasa-arvo pohjakoulutuksen pituuden suhteen on Suomessa erilainen kuin tasa-arvo sukupuolinäkökulmasta. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ristitulosuhde suhteessa pelkän perusasteen suorittaneisiin on 4,8, kun kaikkien EU-maiden keskiarvo on 8,4.

Pohjakoulutuksen suhteen tasa-arvoisimpia maita aikuisten koulutukseen osallistumisessa ovat Suomen lisäksi Luxembourg, Britannia, Unkari ja Espanja. Romaniassa, missä aikuiskoulutukseen osallistuminen on vähäistä, on pelkän perusasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistumisen välinen ero EU:n suurin. Sukupuolen mukaan tarkasteltunahan Romaniassa koulutuksen tasa-arvo toteutui äärimmäisen hyvin. Erittäin suuria (ristitulosuhde yli 15) eroja eripituisen pohjakoulutuksen suorittaneiden osallistumisasteiden välillä mitattiin myös Puolassa, Liettuassa ja Tšekissä.

Korkea-asteen tutkinnon suorittanut aikuinen sai Suomessa keskimäärin 75 tuntia koulutusta vuonna 2012. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneen koulutustunteihin (47 tuntia) verrattuna määrä on 1,6-kertainen. Ero on kansainvälisesti verraten hyvin pieni; muista EU-maista ainoastaan Tanskassa ovat koulutustunnit jakaantuneet yhtä tasaisesti eripituisen pohjakoulutuksen suorittaneiden kesken (kuvio 4).

Kuvio 4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutustuntien keskiarvon suhde pelkän perusasteen suorittaneiden vastaavaan EU-maissa (pl. Kroatia, Romania, Slovakia ja Liettua) vuosina 2011 ja 2012 (25–64-vuotias väestö)

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Pohjakoulutuksen mukaisessa tarkastelussa koulutuksen määrän tasa-arvo toteutuu parhaiten Pohjoismaiden lisäksi Saksassa ja Itävallassa. Kaikissa muissa maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saivat keskimäärin vähintään kaksinkertaisen määrän koulutustunteja pelkän perusasteen suorittaneisiin verrattuna. Suurin ero oli Tšekissä, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden koulutustuntien määrä oli pelkän perusasteen suorittaneiden vastaavaan lähes 14-kertainen. Pohjakoulutuksen suhteen epätasa-arvoisesti koulutustunnit jakaantuivat myös Maltalla ja Puolassa.

Sivun alkuun

Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät

Suomalaisista työllisistä aikuisista koulutukseen osallistui vuonna 2012 noin kuusi kymmenestä (63 %). Työttömien osallistumisaste oli ainoastaan puolet tästä, 32 prosenttia. Ero koulutukseen osallistumisessa työllisten ja työttömien välillä on myös kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen iso. Osallistumisasteet antavat ristitulosuhteeksi (työllisten osallistumiselle koulutukseen suhteessa työttömiin) arvon 3,6, mikä on korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 3,1.

Työlliset osallistuivat työttömiä useammin koulutukseen kaikissa EU-maissa. Epätasa-arvoisin tilanne työmarkkina-asemien välillä oli Bulgariassa (ristitulosuhde 11), missä työllisistä koulutukseen osallistui 38 prosenttia ja työttömistä ainoastaan 5 prosenttia. Myös Unkarissa, Liettuassa ja Slovakiassa työlliset ovat paljon koulutuksessa työttömiin verrattuna. Pienimmät erot työllisten ja työttömien koulutukseen osallistumisessa oli Kreikassa, Romaniassa, Itävallassa ja Espanjassa.

Työttömien saama koulutus on useissa EU-maissa kuitenkin hyvin pitkäkestoista. Tämän johdosta työttömien saama koulutustuntien määrä on useissa maissa korkeampi kuin työllisten vastaava (kuvio 5).

Kuvio 5. Työllisten koulutustuntien keskiarvon suhde työttömien vastaavaan EU-maissa (pl. Kroatia, Romania ja Irlanti) vuosina 2011, 2012 (25–64-vuotias väestö).

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Työttömät saivatkin työllisiin verrattuna keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän koulutustunteja Ruotsissa (työttömät 168 tuntia, työlliset 71 tuntia) ja Itävallassa (työttömät 100 tuntia, työlliset 49 tuntia). Myös Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa työttömien koulutustuntien määrä oli työllisten vastaavaan verrattuna lähes kaksinkertainen. Toisen ääripään muodostaa Alankomaat, jossa puolestaan työllisten saama keskimääräinen koulutustuntien määrä oli työttömien vastaavaan verrattuna yli 2,5-kertainen. Myös Bulgariassa ja Britanniassa työlliset saivat koulutustunteja huomattavasti työttömiä enemmän.

Tasaisimmin (keskiarvojen suhde lähellä ykköstä) koulutustunnit jakaantuvat Virossa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Suomessa.

Sivun alkuun

Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen

Koulutukseen osallistumisen aktiivisuus laskee iän karttuessa. Tämä ilmiö on todennettavissa kaikissa EU-maissa. Kun Suomessa 25–34-vuotiaista noin kaksi henkeä kolmesta osallistui koulutukseen vuonna 2012, oli 55–64-vuotiaisista osallistuneita enää yksi kolmesta. Vedonlyönti nuorimman ikäluokan osallistumiselle suhteessa vanhimpaan ikäluokkaan on Suomessa siis 3,5, mikä on sama kuin vertailussa mukana olevien EU-maiden keskiarvo.

Suurimmat erot eri ikäluokkien osallistumisasteissa ovat Kreikassa ja Romaniassa. Kreikassa vedonlyönti koulutukseen osallistumisen suhteen on nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä peräti 8, Romaniassa vain vähän alhaisempi. Toiseksi nuorimman, 35–44-vuotiaiden, ikäluokan vedonlyönti suhteessa vanhimpaan ikäluokkaan on näissä maissa noin viisi, toiseksi vanhimman, 45–54-vuotiaiden, ikäluokan puolestaan noin kolme.

Ikä vaikuttaa vähiten koulutukseen osallistumisen todennäköisyyteen Britanniassa, Irlannissa, Saksassa ja Itävallassa. Näissä maissa ristitulosuhde nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä on noin kaksi, toiseksi nuorimman ja vanhimman ikäluokan välillä alle kaksi ja toiseksi vanhimman ja vanhimman välillä noin puolitoista.

Suomessa vanhimpaan, 55–64-vuotiaiden, ikäluokkaan kuuluva henkilö sai vuonna 2012 koulutusta keskimäärin 28 tuntia. Nuorimpaan, 25–34-vuotiaiden, ikäluokkaan kuuluvilla koulutustuntien keskimäärä oli tähän verrattuna yli viisinkertainen eli noin 144 tuntia. Keskimäärin EU-maissa ero on kuitenkin 6,2-kertainen, ja Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa puoleen väliin. Suomessa 35–44-vuotiaat saivat vanhimpaan ikäluokkaan verrattuna noin kolminkertaisen määrän koulutustunteja, 45–54-vuotiaat kaksinkertaisen.

Suurimmat koulutustuntierot ikäluokkien välillä löytyvät Kreikasta ja Bulgariasta. Kreikka oli iän suhteen epätasa-arvoisin EU-maa jo pelkkiä osallistumisasteita tarkastelemalla, Bulgarian nousu osallistumisastevertailuun nähden johtuu siitä, että iäkkään väestönosan saama koulutus oli siellä hyvin lyhytkestoista. Tasaisimmin iän suhteen koulutustunnit jakaantuvat Alankomaissa, Luxemburgissa ja Britanniassa. Näissä maissa 25–34-vuotiaiden keskimääräinen opetustuntien määrä oli noin kaksi ja puolikertainen verrattuna 55–64-vuotiaisiin.

Sivun alkuun

Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella

Yhteenvetona voidaan todeta, että useat sosiodemografiset piirteet vaikuttavat merkittävästi koulutukseen osallistumisen todennäköisyyteen ja saatujen koulutustuntien määrää. Aikuisten tasa-arvoinen koulutus ei siis tällä hetkellä toteudu EU-alueella.

Eniten koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttaa EU-maissa henkilön pohjakoulutus. Ristitulosuhteet korkea-asteen koulutuksen suorittaneen osallistumiselle koulutukseen suhteessa pelkän perusasteen suorittaneeseen vaihtelivat EU-maissa vajaasta neljästä vajaaseen kahteenkymmeneen. Koulutuksen määrää tarkasteltaessa (keskiarvojen suhde) myös henkilön ikä nousee suureksi epätasa-arvoa aiheuttavaksi tekijäksi. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, etteivät EU:n Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asettamat tavoitteet vielä kaikilta osin toteudu.

Työllisten ristitulosuhde suhteessa työttömiin on EU-maissa Bulgariaa (11,1) lukuun ottamatta puolentoista ja viiden välillä. Työttömien pitkät koulutusjaksot kuitenkin tasaavat eroja, jos mittarina käytetään koulutustuntien keskiarvoja. Itse asiassa noin puolessa EU-maista työtön saa keskimäärin enemmän koulutustunteja kuin työssä käyvä.

Sukupuolen vaikutus koulutukseen osallistumiselle on pienempi kuin muiden tutkittujen taustamuuttujien. Lisäksi sukupuolen vaikutus ei ole yksisuuntainen; joissain EU-maissa miehet ovat aktiivisempia kouluttautujia, joissain taas naiset.

Sivun alkuun

Lähteet

Eurostat. Adult Education Survey. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Glossary:Adult_education_survey_%28AES%29.

KOM(2000)79 lopullinen. Komission tiedonanto. Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa. Bryssel 1.3.2000. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52000DC0079&from=EN.

Tilastokeskus. Aikuiskoulutustutkimus. http://tilastokeskus.fi/til/aku/index.html.

Päivitetty 8.12.2014