Julkaistu: 8.12.2014
Taantuman aikana valmistuminen ei ole jättänyt pysyvää jälkeä nuorten työllistymiseen
- Vastavalmistuneen työllistyminen riippuu suhdannetilanteesta
- Talouden suhdannevaihtelut näkyvät erityisesti nuorten miesten työllisyydessä
- Korkeakoulutus parantaa valmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille
- Vastavalmistuneet naiset tekevät miehiä enemmän määräaikaista ja osa-aikaista työtä
- Tutkinnon suorittaneet miehet ja naiset sijoittuvat eri toimialoille
- Työmarkkinoiden eriytyminen tulevaisuudessa?
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Joanna Viinikka on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.
Vuoden 2009 taloustaantuma vaikeutti vastavalmistuneiden nuorten työllistymistä, mutta pysyvää vaikutusta sillä ei ollut vuosina 2007–2012 tutkinnon suorittaneiden työllisyyskehitykseen. Vaikeinta työllistyminen on ollut taantuman aikaan valmistuneilla keskiasteen tutkinnon suorittaneilla miehillä.
Talouskriisit osuvat kaikkein kovimmin nuoriin työnhakijoihin. Taloustilanteen heikentyessä yritykset vähentävät rekrytointeja ja lakkauttavat ensimmäisenä määräaikaisia työsuhteita, mikä heijastuu negatiivisesti vastavalmistuneiden työllistymiseen ja nuorten työmarkkinoille kiinnittymiseen (Hämäläinen & Hämäläinen, 2012). Artikkelissani tutkin, mitä vaikutuksia valmistumisvuoden taloustilanteella on ollut nuorten työllistymiseen vuosina 2007–2012. Jääkö taantuman aikana valmistuneiden työllisyysaste pysyvästi korkeasuhdanteen aikana valmistuneita matalammaksi?
Tarkastelen vuosina 2007–2012 keski- ja korkea-asteelta valmistuneiden nuorten työllistymistä valmistumisvuoden, sukupuolen ja koulutusasteen mukaan. Nuoriksi määrittelen 18–34-vuotiaat. Ikärajaus perustuu suomalaisnuorten tutkintojen suorittamisikään: nuorimmat keskiasteen tutkinnon suorittaneet ovat noin 18-vuotiaita ja vielä 30–34-vuotiaatkin suorittavat vuosittain useita tuhansia tutkintoja (Tilastokeskus 2013).1
Keskityn työmarkkinoilla oleviin nuoriin, joten olen rajannut aineistosta varusmies- ja siviilipalvelua suorittavat nuoret sekä opiskelijat, jotka ovat osallistuneet tutkintoon tai päättötodistukseen johtavaan koulutukseen kyselyä edeltävän neljän viikon aikana.
Vuonna 2012 Suomessa oli 1,1 miljoonaa 18–34-vuotiasta nuorta aikuista. Heistä työllisiä oli 67 prosenttia (noin 765 000 henkeä). Työllisistä nuorista aikuisista perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 89 prosenttia.
Kuviossa 1 on esitetty perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden nuorten toiminta työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2012. 18–34-vuotiaiden siirtyminen työmarkkinoille tapahtuu vähitellen, kun ikää ja koulutusta tulee lisää. 19–20-vuotiaiden varusmies- ja siviilipalvelun suorittaminen näkyy työvoimaan kuulumattomien määrän kasvuna.
Kuvio 1. 18–34-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden toiminta iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia
Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.
Tiedot valmistuneista perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jossa on tieto korkeimmasta tai viimeksi suoritetusta tutkinnosta, pois lukien esikoulun ja peruskoulun suoritustiedot. Artikkelissani viittaan vastavalmistuneilla keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin.
Vastavalmistuneen työllistyminen riippuu suhdannetilanteesta
Tarkasteltaessa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden 18–34-vuotiaiden työllisyyttä vuosina 2007–2012 käy ilmi talouden suhdannevaihteluiden vaikutus nuorten työllisyystilanteeseen (kuvio 2).
Kuvio 2. 18–34-vuotiaiden työllisyysaste valmistumisvuoden mukaan vuosina 2007–2012. Prosenttia
Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.
Keski- ja korkea-asteelta vastavalmistuneiden nuorten työllistyminen oli selvästi vaikeinta vuonna 2009. Heidän työllisyysasteensa jäi valmistumisvuonna reiluun 67 prosenttiin. Talouden taantuma näkyi myös vuonna 2008 valmistuneiden työllisyyden vähenemisenä vuoden kuluttua valmistumisesta. Vuonna 2007 valmistuneita taantuma ei kuitenkaan näytä koskettaneen. Yksi selitys lienee, että valmistuneet olivat ennättäneet vakiinnuttaa asemansa työmarkkinoilla ennen taloustilanteen heikkenemistä. (Kuvio 2.)
Aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinatilanteen heikkeneminen vuonna 2009 ei johtanut nuorten vastavalmistuneiden pysyvään työmarkkinoilta syrjäytymiseen, sillä esimerkiksi vuonna 2009 valmistuneiden työllisyys kipusi kahden vuoden kuluttua valmistumisesta jo yli 84 prosenttiin. Tämä oli vuonna 2007 tutkinnon suorittaneidenkin työllisyysastetta korkeampi osuus. Vastavalmistuneiden työllisyyskehitys koheni verkkaisesti vuosina 2009–2011, mutta taittui jälleen vuonna 2012 euroalueen talouden taantuessa uudelleen.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 8.12.2014