Julkaistu: 23.2.2015
Kuluttajien luottamus ja epäluottamus ennakoivat tulevaa
- Kuluttajien aikomukset ovat kiinnostaneet jo pitkään
- Luottamusindikaattori kertoo kotitalouksien taloudesta ja yleisestä taloustilanteesta
- Onko luottamusindikaattorista hyötyä yksityisen kulutuksen ennustamisessa?
- Kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välinen korrelaatio vaihtelee maittain
- Kuluttajien luottamusindikaattori auttaa kulutuksen ja talouden käänteiden ennustamisessa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Onko luottamusindikaattorista hyötyä yksityisen kulutuksen ennustamisessa?
Kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen muutosten välistä riippuvuussuhdetta on tutkittu paljon. Yksityisen kulutuksen muutosten ja kuluttajien talousluottamuksen onkin usein todettu riippuvan toisistaan samanaikaisesti (ks. Carroll ym. 1994; Deés & Brinca 2011). Taloudellisten näkymien heikentyessä on luontevaa, että kuluttajat pidättäytyvät suurista hankinnoista ja antavat pessimistisiä vastauksia survey-tutkimusten kysymyksiin.
Samanaikainen kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen välinen riippuvuussuhde ei kuitenkaan riitä talousennusteita laadittaessa. Kuluttajien luottamusindikaattorin tehokas hyödyntäminen taloudellisen tilan ennustamiseksi edellyttää, että luottamusindikaattorissa tapahtuvien muutosten tulisi ennakoida muutoksia yksityisessä kulutuksessa. Lisäksi voidaan kysyä, onko luottamusindikaattorista yksin hyötyä kulutusmuutosten ennakoimisessa, vaikka huomioon otettaisiinkin joukko muita taloudellisia tunnuslukuja (kuten työttömyys, palkat ja varallisuus).
Useissa tutkimuksissa on havaittu kuluttajien luottamuksen korreloivan selvästi yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Hyvin usein korrelaatio on suurimmillaan silloin, kun kuluttajien luottamusindikaattoria viivästetään yksityiseen kulutukseen nähden (ks. esimerkiksi Deés & Brinca 2011). Toisin sanottuna, kuluttajien luottamus tällä hetkellä on yhteydessä tulossa oleviin yksityisen kulutuksen muutoksiin.
Ilman matemaattista mallinnusta ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä siitä, sisältyykö luottamusindikaattoriin jotain sellaista tietoa talouden tulevasta tilasta tai kulutuksen muutoksista, jota ei voida saada muista lähteistä. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajien luottamusindikaattori lähinnä tiivistää tietoa muista makrotaloudellisista muuttujista eikä itsessään merkittävästi paranna yksityisen kulutuksen ennusteita (Smith 2009; Djerf & Takala 1997). Poikkeuksena ovat taloudellisesti epävarmat ajanjaksot, kuten laskusuhdanteet ja kansainväliset kriisit, jolloin luottamuksella näyttäisi olevan suurempi vaikutus yksityisen kulutuksen muutoksiin (Deés & Brinca 2011).
Luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välistä riippuvuutta selitetäänkin usein kotitalouksien tulo- tai varallisuusodotusten epäsuoran vaikutuksen avulla. Kun odotukset tuloista tai varallisuudesta ovat positiiviset, myös kulutukseen uskalletaan käyttää enemmän rahaa. Täten kuluttajien vahva luottamus talouteen voi hyvinkin ennakoida kasvavaa rahankäyttöä yksityiseen kulutukseen. Tällainen yhteys kulutuksen ja talousluottamuksen välillä on hyvinkin mahdollista, jos kotitaloudet reagoisivat kasvaneeseen tulotasoonsa kasvattamalla herkästi kulutustaan tai kuluttaisivat aina tietyn osan tuloistaan.
Päivitetty 23.2.2015