Ajankäyttötilaston tiedot kerätään ajankäyttötutkimuksella.

Ajankäyttötutkimuksen perusjoukkona on 10 vuotta täyttänyt kotitalousväestö. Tutkimuksen tiedot kattavat koko vuoden ajankäytön. Tiedonkeruu kestää 365 peräkkäistä päivää. Tutkimusvuosi ei ole välttämättä kalenterivuosi. Ajankäyttötiedot kerätään koko vuorokaudelta 10 minuutin tarkkuudella.

Ajankäyttötutkimuksen perusjoukkona on 10 vuotta täyttänyt kotitalousväestö. Kotitalouksien 10 vuotta täyttäneet jäsenet haastatellaan ja heille annetaan ajankäyttöpäiväkirja täytettäväksi. Vastaajat pitävät kirjaa ajankäytöstään kahtena päivänä, joista toinen on arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä. Lisäksi työlliset pitävät kirjaa työajastaan seitsemän peräkkäisen päivän ajan.

Ajankäyttötutkimuksessa käytetään kotitalousotosta, jossa tutkimusyksikköinä ovat kotitaloudet ja henkilöt, jotka ovat tutkimusajankohtana 10 vuotta täyttäneitä.

Otanta-asetelmana on yksiasteinen ryväsotanta. Vuoden 2020–2021 otos poimittiin Tilastokeskuksen väestöä koskevasta tilastollisesta rekisteristä, joka oli muokattu väestön keskusrekisteristä. Rekisterissä ei ole kotitaloutta koskevaa tietoa, minkä vuoksi asuntokuntaa käytetään poiminnassa kotitalouden asemesta.

Asuntokunta muodostettiin henkilöistä, joilla oli rekisterissä sama kotipaikkatunnus. Useimmissa tapauksissa yksi asuntokunta käsittää yhden kotitalouden, minkä vuoksi asuntokuntaotosta käytetiin kohdentamaan tietojenkeruu kotitalouksiin.

Tutkimuksen perusjoukkona on kotitalousväestö, jolloin laitoksissa asuvat ja varusmiehet poistettiin otoksesta rekisterin ylipeittoon kuuluvina.

Aineisto kattaa koko maan. Aluetason luokituksia ovat: tilastollinen kuntaryhmitys, suuralue ja maakunta.

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia ajankäyttötutkimuksia viisi kertaa noin kymmenen vuoden välein. Viimeisin tutkimus on vuosilta 2020–2021. Edelliset tutkimukset tehtiin vuosina 1979, 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010.

Ensimmäisen tutkimuksen aineisto kerättiin syys–marraskuussa, ja se koski 10–64-vuotiasta väestöä. Myöhemmät tutkimukset ovat 12 kuukaudelta, ja ne kohdistuvat 10 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Päiväkirjoista saadaan toimintojen kestoa, ajoittumista ja peräkkäisyyttä kuvaavia tietoja. Toimintojen kestot ilmaistaan yleensä keskiarvoina (tuntia ja minuuttia vuorokaudessa) ja ajoittuminen eri kellonaikoja koskevina prosenttiosuuksina tai graafisina tempogrammeina.

Toimintojen kestot voidaan laskea koko väestöryhmää koskevina keskiarvoina, jolloin mukana laskelmissa ovat kaikki vastaajat riippumatta siitä, osallistuivatko he kyseisiin toimintoihin.

Tämän lisäksi voidaan laskea osuus, kuinka monella prosentilla väestöryhmästä toimintoa esiintyi tutkimuspäivänä (”osallistumisosuus”). Toimintoon osallistuneille voidaan laskea myös keskiarvo (”aika osallistuneilla”).

• syyskuu–marraskuu 1979
• huhtikuu 1987–maaliskuu 1988
• maaliskuu 1999–helmikuu 2000
• huhtikuu 2009–toukokuu 2010
• syyskuu 2020–syyskuu 2021

• ikä
• sukupuoli
• koulutusaste
• sosioekonominen asema
• elinvaihe
• pääasiallinen toiminta
• ammatti
• tilastollinen kuntaryhmitys
• suuralue
• maakunta
• vuodenaika ja viikonpäivä.

Lisää tietoja löytyy Tilastokeskuksen luokitukset -sivulta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Ajankäyttötutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna. Mikroaineisto luovutetaan Eurostatiin, joka tekee eri maiden aineistoista tietokantataulukoita internet-sivuilleen.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta muun muassa vastausajalla (minuuttia/vastaaja). Haastatteluihin vastaamiseen kuluu vaihteleva aika vastaajasta ja kotitaloudesta riippuen. Tutkimuskierroksella 2020–2021 keskimääriin haastatteluihin kului kaiken kaikkiaan aikaa yhteensä 56 minuuttia (mediaani noin 50 min.) kotitaloutta kohden.

Tutkimuskierroksella 2020–2021 tiedonkeruuvälineiden tekninen toimivuus ja käytettävyys ja vastaajaystävällisyys pyriittin varmistamaan huolellisella suunnittelulla ja testauksella. Ajankäytön verkkopäiväkirja oli mahdollista täyttää millä tahansa tietoteknisellä laitteella, myös matkapuhelimella tai tabletilla. Myös paperipäiväkirjassa pyrittiin vastaajaystävällisyyteen.

Ajankäyttötutkimuksessa käytetään kotitalousotosta, jossa tutkimusyksikköinä ovat kotitaloudet ja henkilöt, jotka ovat tutkimusajankohtana 10 vuotta täyttäneitä. Otanta-asetelmana on yksiasteinen ryväsotanta.

Otos poimittiin Tilastokeskuksen väestöä koskevasta tilastollisesta rekisteristä, joka oli muokattu väestön keskusrekisteristä. Rekisterissä ei ole kotitaloutta koskevaa tietoa, minkä vuoksi asuntokuntaa käytetään poiminnassa kotitalouden asemesta.

Asuntokunta muodostettiin henkilöistä, joilla oli rekisterissä sama kotipaikkatunnus. Useimmissa tapauksissa yksi asuntokunta käsittää yhden kotitalouden, minkä vuoksi asuntokuntaotosta käytetiin kohdentamaan tietojenkeruu kotitalouksiin.

Ajankäyttötutkimuksen 2020–2021 alkuperäiseen rekisteripohjaiseen otoksen poimittiin 8 840 kotitaloutta, joihin kuului 21 278 henkilöä, joista 19 268 oli täyttänyt 10 vuotta.

Kotitalousotos poimittiin henkilöotoksena siten, että rekisteristä poimittiin tasaväliotannalla 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joille samalla kertaa otettiin mukaan samassa asunnossa asuvat henkilöt. Kotitalouden poimintatodennäköisyys on riippuvainen kotitalouden otantakehikkoon kuuluvien henkilöiden lukumäärästä eli tässä tapauksessa 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrästä.

Tutkimuksen perusjoukkona on kotitalousväestö, jolloin laitoksissa asuvat ja varusmiehet poistettiin otoksesta rekisterin ylipeittoon kuuluvina. 

Otospäivityksissä ylipeittona poistettiin yhteensä 51 ja haastatteluiden yhteydessä 134 kotitaloutta, jolloin lopullisen otoksen muodosti 8 655 kotitaloutta. Vastanneita kotitalouksia oli 4 100, mikä on 47,4 % otoksesta.

Tiedonkeruu tapahtuu noin kerran 10 vuodessa. Tiedonkeruu kestää vuoden ajan.

Ajankäyttötutkimuksen 2020–2021 aineisto kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla (CATI) sekä verkko- tai paperisin ajankäyttöpäiväkirjoin.

Kotitalouksien 10 vuotta täyttäneet jäsenet pitivät kirjaa ajankäytöstään yhtenä arki- ja yhtenä viikonlopun päivänä. Työssä käyvät henkilöt pitivät myös ansiotyön tekemisestä viikkopäiväkirjaa seitsemän päivän ajalta. Tutkimuksen haastatteluosuudessa kysyttiin esimerkiksi työssäkäyntiä, opiskelua, vapaaehtoistyötä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia tietoja.

Edellisissä ajankäyttötutkimuksissa 1979, 1987–1988 ja 1999–2000 tietojenkeruu oli tehty käyntihaastatteluilla, mutta 2009–2010-tutkimuksessa osa haastatteluista tehtiin kustannusten säästämiseksi puhelinhaastatteluin. 2020–2021-tutkimuksen haastattelut tehtiin kokonaan puhelimitse.

Aineistoa testataan heti, kun sen osia valmistuu. Tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin.

Haastattelutiedoissa Blaise-ohjelmisto hyväksyy vain validit koodit. Haastattelutiedot tarkistetaan tekemällä loogisuustarkc istuksia, vertaamalla jakaumia aikaisempiin ajankäyttötutkimuksiin ja muihin lähteisiin, kuten työvoimatutkimukseen, vapaa-aikatutkimukseen ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen.

Päiväkirjatietojen tallennussovellus hyväksyy vain validit koodit. Tarkistetaan, että kestomuuttujien summa on 1440 minuuttia jokaisena tutkimuspäivänä. Tarkistetaan, onko päiväkirjan pito jäänyt kesken, jolloin puuttuva iltanukkuminen mahdollisesti imputoidaan. Verrataan kestomuuttujien keskiarvoja edellisen tutkimuksen keskiarvoihin.

Osalta päiväkirjoista toiminta oli jätetty ilmoittamatta johonkin aikaan päivästä. Jos päiväkirjaa oli pidetty suurin osa päivää, niin tällöin päiväkirja hyväksyttiin aineistoon, ja puuttuvat tiedot saivat koodin 999 toimintoluokan arvoksi.

Osalle 999-koodeja voitiin ennustaa mallilla nukkumiseen käytetty aika. Jos aamulla päiväkirjan pitäminen oli aloitettu aamutoimista, niin tällöin aika kello neljästä aamutoimiin merkittiin nukkumiseksi. Illalla tapahtuvaa nukkumista mallinnettiin regressiomallilla, jossa riippuvana muuttujana oli iltanukkumisen kesto ja riippumattomina muuttujina aamunukkuminen, sukupuoli, 5-vuotisikäluokat, viikonpäivä, työpäivä ja vapaapäivä.

Mallilla ennustettiin iltanukkumisen kesto, joka pyöristettiin 10-minuutin tarkkuudelle. Jos viimeinen episodi oli koodattu puuttuvaksi, sen tilalle sijaistettiin (engl. impute) mallilla laskettu iltanukkuminen. Jos viimeinen puuttuva episodi oli lyhyempi kuin mallin ennustama nukkuminen, niin koko puuttuva aika sijaistettiin nukkumiseksi.

Jos taas viimeisen episodin kesto oli suurempi kuin mallin ennustama nukkuminen, kestoksi sijaistettiin mallilla laskettu kesto. Mallin ja puuttuvan tiedon kestojen ero jäi edelleen puuttuvaksi toiminnoksi. Nukkumisen alkamisajankohta laskettiin takautuvasti kello neljästä lähtien.

Painot lasketaan useassa vaiheessa, jotka ottavat huomioon tutkimus- ja otanta-asetelman ja kadon vaikutuksen korjauksen. Lisäksi painot vakioidaan kalibrointitekniikalla vastaamaan väestötilastoista sekä rekistereistä saatavia tietoja. Painotuksessa annetaan viikonpäiville ja kuukausille samaedustavuus siinä mielessä, että painojen summat yksikkötasolta laskettuna ovat samat.

Kotitalouspaino laskettiin kotitaloudelle ja kaikki kotitalouden jäsenet saivat otanta-asetelman mukaisesti saman painon. Tätä painoa käytettiin laskettaessa vastanneiden osuuksia ja kadon jakaumia.

Kalibrointivektori muodostettiin ikä- ja sukupuoliryhmien, alueen, kuntatyypin, koulutuksen ja verotettavan tulon mukaan. Samaan kalibrointiin liitettiin kuukauden ja viikonpäivän vakiointi sekä kuuluminen työttömien työnhakijoiden rekisteriin tutkimuskuukautena.

Kaikki kotitalouden jäsenet eivät pitäneet päiväkirjaa tai pitivät sitä vain yhtenä päivänä, minkä vuoksi sisältymistodennäköisyyteen perustuva paino laajennetaan koskemaan tutkimuksen perusjoukoa eli 10 vuotta täyttänyttä kotitalousväestöä.

Päiväkirjojen peruspaino on arkipäivillä 5/7 ja viikonlopun päivillä 2/7. Saatujen päiväkirjojen määrät vaihtelevat tutkimusviikosta ja viikonpäivästä riippuen. Jos henkilöä ei tavoitettu ennen arvottua päivää, haastattelijalla oli mahdollisuus siirtää päiväkirjan pitäminen korkeintaan kolmelle seuraavalle viikolle samoiksi viikonpäiviksi.

Näiden siirtojen vuoksi kaikkien kotitalouden jäsenten päiväkirjapainot eivät ole samoja. Jos kaikki jäsenet pitivät päiväkirjat samoina päivinä, niin kotitalouden jäsenillä on samat päiväkirjapainot. Päiväpainot kalibroitiin vastaavalla tavalla kuin henkilöpainot.

Ajankäyttötutkimuksen tietoja sovelletaan hyvin monenlaisten yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimiseen. Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Oppilaitoksissa tuloksia käytetään opetuksessa. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa.

Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja digitalisaatiokehityksen seurannassa.

Tilastoa kehitetään sidosryhmiltä, kuten asiantuntijaryhmältä, saadun palautteen avulla.

Ajankäyttötutkimuksessa on neljänlaista katoa:

1. kotitalouskatoa
2. henkilökatoa
3. päiväkirjakatoa, jolloin molemmat päiväkirjat puuttuvat tai toinen päiväkirja puuttuu ja
4. eräkatoa, jossa osalla kysymyksistä vastus puuttuu tai vain osa päiväkirjasta on täytetty.  Alkiokadon määrää mitataan ilmoittamalla kadoksi jääneiden alkioiden osuus prosentteina.

Jos toiminnoissa ovat mukana kaikki kotitalouden jäsenet, ja aikaa vietetään yhdessä, tutkimusmuuttujat ovat tällöin kotitalouden suhteen sisäkorreloituneita. Henkilöillä saattaa olla totuttuja tapoja, jotka ovat samoja päivästä toiseen. Muuttujille laskettiin asetelmakertoimet, joiden perusteella voidaan arvioida muuttujien ryvästymistä kotitalousotoksessa.

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali.

Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Keskivirheille laskettiin approksimaatiot ohjelmalla, joka ottaa huomioon otanta-asetelmaan sisältyvän kotitalouden jäsenten välisen riippuvuuden. Kalibrointiestimaattorit korjaavat vastauskadon aiheuttamaa virhettä tutkimustuloksissa, ja samalle ne yleensä pienentävät keskivirheitä muuttujilla, joilla on lineaarista riippuvuutta kalibrointivektorin muuttujiin.

Lasketuissa luvuissa ei ole otettu huomioon kalibrointiestimaattorien vaikutusta, joten saadut keskivirheet ovat konservatiivisia approksimaatioita estimointiasetelman mukaisille keskivirheille.

Alipeiton muodostavat ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivityksen jälkeen ja ylipeiton ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille rekisterin päivittämisen jälkeen.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Ajankäyttötilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Vuoden 2020–2021 ajankäyttötutkimuksen tulosten julkaisu aloitettiin kesäkuussa 2022. Tulokset ja palveluaineisto on käyttäjien käytettävissä noin vuoden päästä tiedonkeruun päättymisestä. Valmis aineisto on tuottajien käytettävissä noin vuoden päästä tiedonkeruun päättymisestä. Ajankäyttötilastosta ei julkaista ennakkoa.

Uudet tiedot on julkaistu aikataulussa julkistussuunnitelman mukaan.

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa. Vuoden 2020–2021 Ajankäyttötutkimus oli vuosien 1999–2000 ja 2009–2010 tutkimusten tapaan EU-harmonisoitu.

Noin 20 Euroopan maata teki harmonisoidun ajankäyttötutkimuksen ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Sama määrä maita toteutti tutkimuksen vuosina 2008–2015 ja vuosina 2019–2025 tutkimuksen toteuttaa reilut 20 Euroopan maata.

Eurostatin ohjeisto sallii kansallisten haastattelukysymysten käyttämisen ja omien ajankäyttöluokkien lisäämisen perusrunkoon. Päiväkirjan muoto on sen sijaan täysin harmonisoitu.

Ajankäytön luokitus kyetään palauttamaan karkealla tasolla 26 ajallisesti vertailukelpoiseen luokkaan vuoteen 1979 saakka, 82 luokkaan vuosiin 1987–1988 ja 132 luokkaan vuosiin 1999–2000 saakka sekä 158 luokkaa vuosiin 2009–2010 saakka.

Näiden lisäksi yksittäisiä toimintoja voidaan verrata toisiinsa. Vuoden 1979 aineisto eroaa muiden vuosien aineistosta siinä, että se ei kata koko vuotta, vaan ainoastaan syksyn. Lisäksi tiedonkeruun ajankohdan yhteiskunnallinen tilanne voi vaikuttaa ajankäyttöä koskeviin tuloksiin.

Ajankäyttöä voidaan verrata ansiotyön osalta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen neljännesvuosi- ja vuositietoihin. Ajankohdat eivät kuitenkaan ole aivan päällekkäisiä.

Sekä ajankäyttötutkimus että vapaa-aikatutkimus tuottavat tietoa kulttuuriosallistumisesta. Vertailukelpoista tietoa on saatavissa vuodesta 1981 alkaen. Verrattaessa ajankäyttötutkimuksen tietoja vapaa-aikatutkimuksen tietoihin on otettava huomioon erot tiedonkeruussa.

Ajankäyttötutkimuksen kulttuuriosallistumista koskevat kysymykset pyrittiin muotoilemaan yhdenmukaisiksi vapaa-aikatutkimuksen kysymysten kanssa. Yleisesti ottaen ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten tulokset ovat varsin yhtenäiset. Koska ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimukset suoritetaan ajallisesti lomittain, vertailukelpoisia aikasarjoja on mahdollista muodostaa.

Ajankäyttötutkimuksen luottamusta koskevat kysymykset on muotoiltu yhdenmukaisiksi vapaa-aikatutkimuksen kysymysten kanssa.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta.

Ajankäyttötilastolla ei ole suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon. Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tämän tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon taloudellista merkitystä.

Kotitaloustuotannon arvon lisäksi voidaan puhua kotitaloustuotannon satelliittitilinpidosta (Household Production Satellite) tai kotitaloussatelliitista. Ajankäyttötutkimuksen tietojen perusteella lasketaan kotitalouksien omaan käyttöön tuottamien palveluiden tuottamiseen käytetty aika.

Ajankäyttöpäiväkirjat sopivat hyvin päivittäisten toimintojen tutkimiseen. Näitä ovat esimerkiksi nukkuminen, ruokailu, peseytyminen ja monet muut henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyvät toiminnot sekä monet kotityöt, kuten ruoanlaitto ja lastenhoito. 

Haastattelut ovat sopiva menetelmä täydentämään tietoa harvinaisemmista toiminnoista. Esimerkiksi järjestöosallistumisesta saadaan eri menetelmillä erilaisia lukuja. Tulosten pohjana olevat määritelmät ja viiteajankohdat poikkeavat yleensä toisistaan.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Uudet tiedot julkaistaan noin kerran 10 vuodessa. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Tiedote julkistetaan tavallisesti uuden tutkimuskierroksen tietojen julkaisemisen yhteydessä tilaston sivulla

Ajankäyttötutkimuksen perustietoja julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tutkimustuloksia julkaistaan myös paperimuotoisena. Lisäksi artikkeleita julkaistaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-verkkolehdessä. Suomen tietoja sisältyy myös Eurostatin julkaisuihin, jotka ovat saatavissa verkossa.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tutkimuksesta on saatavana tutkimuskäyttöön suunniteltuja palveluaineistoja. Mikroaineistot ovat maksullisia ja vaativat käyttöluvan. Harmonisoitu mikroaineisto on toimitettu Eurostatiin.

Tutkimus on EU-harmonisoitu vuodesta 2000 lähtien, joten tutkimuksessa noudatetaan Eurostatin ohjeistusta: Harmonised European Time Use Surveys (HETUS) 2018 Guidelines.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Tiedot julkaistaan taulukkomuodossa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Alle 50 tutkimuspäivää sisältävien ryhmien ajankäyttötietoja ei julkaista taulukoissa.

Kaikki ajankäyttötilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.