Aikuiskoulutukseen osallistuminen: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Aikuiskoulutukseen osallistuminen
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kuvaa aikuisväestön koulutukseen osallistumista ja oppimista. Tutkimus toteutetaan osana EU:n tilastoviraston Adult Education Survey -projektia. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan noin viiden vuoden välein.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 18–69-vuotiaan väestön.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tutkimuksen kohdejoukko on Suomessa asuva aikuisväestö (18–69-vuotiaat). Otoskoko on noin 7 500 henkilöä.
Vuoteen 2017 asti EU-AES:n perusjoukkoon kuuluivat 25–64-vuotiaat henkilöt, mutta vuonna 2022 myös sen perusjoukko laajennettiin koskemaan 18–69-vuotiaita henkilöitä.
Viitealue (SIMS 3.7)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston viitealue on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tietoja on saatavilla tutkimusvuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022.
Tilasto on lopullinen.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksikköinä ovat henkilöiden määrä ja prosenttiosuus.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tutkimusvuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022 tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- ikä
- sukupuoli
- koulutusaste
- sosioekonominen asema
- kuntaryhmä.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineet työelämässä. Tunnusomaista on, että koulutus on erityisesti aikuisia ajatellen järjestettyä ja organisoitua. Erona koulujärjestelmäkoulutukseen voivat olla esim. opetuksen ajankohta ja opetustavat. Aikuiskoulutustutkimuksessa aikuiskoulutus on rajattu koulutusta antavan organisaation (oppilaitoksen, koulutusyrityksen tms. koulutuksen järjestäjän) perusteella. Koska tiedonkeruulomakkeella on otettu huomioon osallistuminen eri oppilaitostyyppeihin ja koulutusorganisaatioihin, on aikuiskoulutuksen määrittelyä mahdollista tehdä erilaisista näkökulmista.
Elinikäinen oppiminen
Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä.
Henkilöstökoulutus eli työnantajan kustantama koulutus
Aikuiskoulutustutkimuksessa henkilöstökoulutukseksi katsottiin työnantajan joko osittain tai kokonaan kustantama koulutus sen sisällöstä riippumatta. Koulutus saattoi olla kokonaan työnantajan kustantamaa, jolloin siihen osallistumiseen ei käytetty lainkaan omaa vapaa- tai loma-aikaa ja jonka kustannukset työnantaja oli rahoittanut kokonaan. Osittain työnantajan tukemaksi koulutukseksi laskettiin kaikki sellainen koulutus, jonka kustannuksiin työnantaja oli osallistunut ja/tai koulutus tai sen osa oli tapahtunut työajalla, mutta sen lisäksi koulutukseen oli käytetty myös omaa vapaa-/loma-aikaa tai opintovapaata ja/tai palkansaaja oli itse osallistunut opintojensa kustannuksiin. Ainoastaan aikuiskoulutusorganisaatioissa saadusta työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta kysyttiin kustannuksia ja ajankäyttöä koskevat tiedot.
Itseopiskelu
Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun.
Koulujärjestelmäkoulutus
Koulujärjestelmäkoulutukseksi luetaan pääsääntöisesti - nuorille suunniteltu koulutus lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa - kansanopistojen, musiikkioppilaitosten ja urheiluopistojen tutkintoon johtavat ammatillisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset - yliopistojen (korkeakoulujen) jatkokoulutus (tutkijakoulutus).
Koulutukseen osallistuminen
Aikuiskoulutustutkimuksessa on selvitetty osallistumista kaikkeen järjestettyyn koulutukseen eikä osallistumista pelkästään aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen. Koko elämän kuluessa tapahtuneeseen koulutukseen osallistumista koskien kysyttiin mm., mikä oli vastaajan korkein suorittama tutkinto ja missä määrin hän oli osallistunut työhön tai ammattiin liittyvään ja ulkomailla tapahtuneeseen koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin tarkemmin vastaamista edeltävän 12 kuukauden viiteajanjaksolta. Myös kesken jätetty opiskelu laskettiin mukaan. Koulutukseksi katsottiin toiminta, joka oli erikseen organisoitu ja järjestetty ja jonka tavoitteena oli saada aikaan oppimista. Lisäksi koulutukseksi luettavalla toiminnalla tuli olla ennalta laadittu opetussuunnitelma tai opetusohjelma ja koulutuksen tuottajan tai organisoijan tuli vastata järjestelyistä. Informaatio-, mainos- ja myyntitilaisuuksia tai kokouksia ei katsottu koulutukseksi.
Osallistumispäivä
Osallistumispäivillä on tarkoitettu niitä päiviä, jotka henkilö on ollut koulutuksessa (osallistunut opetukseen) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eikä koulutuksen tai kurssin kestoa. Osallistumispäiviin ei laskettu mukaan kurssipaikalla matkustamiseen käytettyä aikaa eikä tehtäviin tai harjoituksiin kotona käytettyä aikaa. Yhden koulutus-/osallistumispäivän kestoksi määriteltiin kuusi tuntia.
Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus
Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus ja yleissivistävä tai harrastustavoitteinen aikuiskoulutus erotettiin toisistaan yksilön näkökulmasta haastateltavan itsensä ilmoittaman koulutuksen tarkoituksen pohjalta.
Täysin omaehtoinen aikuiskoulutus
Täysin omaehtoisella ammatillisella aikuiskoulutuksella on tarkoitettu kaikkea sellaista ammattiin tai työhön liittyvää aikuiskoulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja tai ammattiliitto ei ollut osallistunut eikä siihen ollut käytetty työaikaa.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Kansallinen aikuiskoulutustutkimus on integroitu regulaatiopohjaiseen EU-aikuiskoulutustutkimukseen (EU) 2021/859 , (EU) 2021/861.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tutkimusaineisto (EU-AES -data) toimitetaan komissiolle (Eurostat) kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Eurostat julkaisee tutkimuksesta EU-tason tietoja käsitteleviä taulukoita, tiedotteita ja julkaisuja sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta muun muassa vastausajalla (minuuttia/vastaaja).
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Aikuiskoulutustutkimus 2022:n perusjoukkona ovat 18–69-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Perusjoukon ulkopuolelle jäävät pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt.
Otos poimittiin systemaattisella otannalla väestötietokannasta, jonka lajittelujärjestys edustaa maantieteellistä väestötiheyttä. Otoskoko oli 7500 henkilöä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tutkimus on tehty noin 5 vuoden välein. Tiedonkeruuvuodet ovat olleet 1980, 1990, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä, jolloin kaikille otokseen kuuluville tarjottiin ensin mahdollisuutta vastata tutkimukseen verkossa. Verkossa vastaamattomille tarjottiin puhelinhaastattelumahdollisuutta. Verkkovastausten osuus oli 86 %.
EU-AES:n tiedonkeruun sisältö on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston toimeenpanoasetuksessa. Suomessa toteutettavassa aikuiskoulutustutkimuksessa kerätään tietoja myös yksinomaan kansallisia tarpeita varten.
Haastattelu- ja verkkolomakkeita testattiin Lomaketiimissä. Verkkolomakkeen osalta haasteena oli ennen kaikkea lomakkeen pituus (vastausmotivaation ylläpito), ymmärrettävyys (haastattelija ei apuna käsitteiden avaamisessa) ja käytettävyys (toiminnallisuus, visuaalinen selkeys, lomakkeella navigointi).
Testauksessa keskityttiin verkkolomakkeen toimivuuteen vastaajan näkökulmasta. Testauksessa haluttiin selvittää, onko lomake ymmärrettävä vastaajalle, miten kuormittavana vastaajat pitävät lomaketta sekä havainnoitiin lomakkeen käytettävyyttä. Haastattelulomakkeessa keskityttiin lomakkeen toimivuuteen ja selkeyteen haastattelijan näkökulmasta.
Tiedonkeruu toteutettiin ohjelmistoversiolla Blaise 5 kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti).
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan koko perusjoukkoa. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostettiin laskemalla ensin kunkin havainnon otokseen sisältymiseen todennäköisyyden huomioivat peruspainot.
Peruspainot jaettiin vastaustodennäköisyysmallilla estimoiduilla vastaustodennäköisyyksillä. Vastaustodennäköisyysmallissa vastaamista selitettiin sukupuolen, iän, koulutusasteen, tilastollisen kuntaryhmityksen, kielen ja siviilisäädyn avulla.
Lopulliset painot muodostettiin niin sanotulla kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja kehityksen seurannassa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain.
Mittausvirheitä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä lomakkeen testauksen avulla. Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia.
Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Aikuiskoulutustutkimus on otantatutkimus, jonka perusjoukkona ovat 18–69-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Perusjoukon ulkopuolelle jäävät pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otos poimitaan systemaattisella otannalla väestötietokannasta, jonka lajittelujärjestys edustaa maantieteellistä väestötiheyttä.
Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko perusjoukkoa. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Aineistossa on kaksi painokerrointa, joista toinen korottaa vastanneiden määrän vastaamaan 18–69-vuotiaiden väestön määrää tutkimusvuonna ja toinen painottaa vastaukset vastanneiden määrään. Painokertoimia käytetään tuloksia raportoitaessa.
Tärkeimpien estimaattien luottamusvälit, keskivirheet ja variaatiokertoimet (CV) lasketaan Eurostatin vaatimalla tarkkuudella ja julkaistaan EU:n laaturaportissa.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Alipeiton muodostavat ne 18–69-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska otoksen poiminnan ja tiedonkeruun välinen aika oli suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuttanut olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.
Aikuiskoulutustutkimus 2022:n vastausosuus oli 43 %. Yksikkökadon kasvu on survey-tutkimusten suuri haaste. Aikuiskoulutustutkimuksessa vastausosuus laski vuoden 2017 tasosta 13 prosenttiyksikköä. Eräkato tutkimuksessa on suhteellisen pientä, kysymyskohtaisesti yleensä alle 2 %. Vain muutamassa kysymyksessä eräkato nousee yli 10 %:n.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tilastosta tehdään myös EU-AES laaturaportti.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Aikuiskoulutustutkimus tehdään 6 vuoden välein. Vuoden 2022 tiedot on kerätty syyskuun 2022 ja helmikuun 2023 välisenä aikana.
Tietoja julkaistaan kahdeksan kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
EU-AES data toimitettiin suunnitellusti Eurostatiin kuusi kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Suomalaisten aikuiskoulutukseen osallistumisesta on Tilastokeskuksessa saatavilla tietoa vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022.
Osallistumista kuvaavista indikaattoreista vertailukelpoisia vuoteen 1980 ovat osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen.
Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, samoin aikuiskoulutuksen ja sen eri muotojen volyymistä (koulutuspäivät).
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Sekä aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa että yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa mitataan osallistumisastetta työnantajan tukemaan koulutukseen (henkilöstökoulutukseen).
Yritysten henkilöstökoulutus -tilastossa on siirrytty käyttämään henkilöstökoulutus käsitteen sijaan osaamisen kehittäminen yrityksissä -käsitettä, jolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, joka kokonaan tai osittain on työnantajan kustantamaa ja joka kokonaan tai osittain tapahtuu työajalla.
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto tuottaa tätä tietoa yksilön näkökulmasta (palkansaajat 18–69-vuotiaat) kun yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilasto yritysnäkökulmasta (pääosin yksityisen sektorin yritykset, joissa on vähintään 10 työntekijää). Tilastojen viitevuodet poikkeavat toisistaan.
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa kaikentyyppiset oppimistoiminnot, kun yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa tiedonkeruu painottuu kurssimuotoiseen opiskeluun.
Mahdolliset erot tutkimusten tuloksissa johtuvat erilaisesta tutkimusasetelmasta, tiedonkeruumenetelmästä, kohdejoukosta sekä sisältöyhteydestä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto on tehty noin viiden vuoden välein.
Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan kuuden vuoden välein tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston aineistosta tehdään kansallinen tutkimusaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan.
AES mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosilta 2006, 2012, 2017 ja 2022. Käyttölupaa haetaan Eurostatista.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston manuaali löytyy CIRCABC sivuilta
--> Selaa kategorioita --> Eurostat Commission --> Eurostat --> Education and Training Statistics --> Library --> Methodological information --> 5. Adult learning statistics --> 1. Adult Education Survey (AES)
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tutkimusaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) EDAMIS Web Portaalin kautta kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Laaturaportti toimitetaan ESS Metadata Handler alustalla Eurostatiin viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua tiedonkeruujakson päättymisestä ja sen rakenteen on oltava Euroopan tilastojärjestelmän laatuselvitysten vakiojäsentelyn mukainen.
Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajan ei voi tunnistaa.
Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Muut dokumentit
- Aikuiskoulutuksen sisältö vuosina 2017 ja 2022 (18–64-vuotiaat koulutuksessa olleet), % (svg)
- Aikuiskoulutuksen sisältö sukupuolen mukaan vuonna 2022 (18–64-vuotiaat koulutukseen osallistuneet), % (svg)
- Henkilöstökoulutuksen sisältö vuosina 2017 ja 2022 (18–64-vuotiaat koulutukseen osallistuneet palkansaajat), % (svg)
- Henkilöstökoulutuksen sisältö sukupuolen mukaan vuonna 2022 (18-64-vuotiaat koulutuksessa olleet palkansaajat), % (svg)