Ammatillinen koulutus -tilasto kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjien tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet.

Tiedot ammatillisen koulutuksen tilastoon on saatu opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta. Muiden kuin opetushallinnon koulutuksista tiedot on saatu Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta ja Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tilastoyksiköitä ovat opiskelija ja tutkinnon suorittanut.

Ammatillisen koulutuksen tilaston perusjoukon muodostavat tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet.

Kysymyksessä on kokonaisaineisto.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneita. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi kalenterivuoden aikana ilmoittautuneita tai oppisopimuksen solmineita. Opiskelijoista ja uusista opiskelijoista saa tiedot myös poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Ammatillisesta koulutuksesta voi suorittaa koko tutkintoja tai tutkinnon osia. Tutkinnolla tarkoitetaan opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukaista suoritusta, josta tehdään hallintopäätös.

Ammatillisen koulutuksen tilasto kattaa tiedot ammatillisesta koulutuksesta Suomessa. Tietoa tuotetaan koko maan tasolla sekä erikseen Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta ja kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia.

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.

Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Tilasto on lopullinen.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat opiskelijoiden lukumäärä ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa tiedot on luokiteltu Kansallinen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti koulutusaloittain ja koulutusasteittain sekä maakuntaluokituksen mukaan. Lisäksi tietoja on jaoteltu sukupuolen, iän ja koulutuslajin mukaan. Lisää tietoja löytyy Tilastokeskuksen Luokitukset-verkkosivulta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH -tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston lähdeaineisto on opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallinen Koski-tietovaranto. Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan Pelastusopiston, Pohjoiskalotin koulutussäätiön, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Ahvenanmaan opiskelijarekistereistä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.

Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.

Tämän lisäksi opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.

Ammatillinen koulutus -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan.

Tämän jälkeen aineisto haetaan uudestaan tietokannasta. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.

Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon, jos oppilaitos ei ole ehtinyt niitä tallentaa tietovarantoon. Tilastokeskus on poistanut saamastaan Koski-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos oppilaitos on ilmoittanut Tilastokeskukselle, etteivät henkilöt ole opiskeluja aloittaneet. Koski-aineistoon on tehty korjauksia muun muassa opintojen aloituspäivämääriin ja puuttuneisiin rahoitustietoihin. Koko tutkinnon suorittaneeksi opiskelija on jätetty vain yhteen oppilaitokseen.

Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Aineistoa täydennetään luokituksilla ja rekistereillä (Kansallinen koulutusluokitus 2016, aluetiedot, oppilaitosrekisteri). Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkistettu.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Lähdeaineiston laatu on merkittävä. Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan Koski-tietovarantoon tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan.

Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Ammatillisen koulutuksen tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot julkistetaan 9 kuukauden viiveellä.

Julkistamiskalenterin päivämäärän ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Ammatillinen koulutus -tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia.

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2013 alkaen kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta.

Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkinto-, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.

Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin, ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.

Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.

Ammatillisen koulutuksen yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen kuitenkin vaikuttaa koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Vuonna 2004 näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin oli saatu vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.

Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.

Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja tilastotietojen käyttöehdoista

Ammatillinen koulutus -tilasto julkistetaan kerran vuodessa syyskuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilastojulkistus julkaistaan kerran vuodessa kesäkuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.

• Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, 2016-

Tilastotaulukot vuosilta 2008-2015 opetushallinnon 2002 luokituksella löytyvät arkistotietokannasta.

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja, ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.

Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös yliopistokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.

Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Ennen vuotta 2019 Tilastokeskus keräsi tiedot omilla tiedonkeruillaan suoraan kaikista oppilaitoksista.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuslaji, koulutusala, koulutusmaakunta, ikä ja sukupuoli. Opiskelija- ja tutkintotiedot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.

Ammatillisen koulutuksen tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun henkilöpohjainen aineisto on karkeistettu koulutuslajin ja maakunnan tasolle.

Ammatillisen koulutuksen tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Ammatillinen koulutus -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -periaatteita.

Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.

Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus, pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampaa alaluokitusta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.