Asuntokunnat ja asuinolot: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Asuntokunnat ja asuinolot
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto kuvaa asuntokunnan rakennetta ja elinvaihetta sekä väestön asuinoloja. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastosta julkaistaan tietoja vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta sekä vuositiedot.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto on kokonaisaineisto.
Asuntokuntien perusjoukon muodostavat tavanomaisissa asunnoissa asuvat henkilöt. Henkilöitä, jotka ovat Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomina, ulkomailla ja tietymättömissä, ei lueta ns. asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi tai erityisryhmien asuinrakennukseksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.
Eri tietojärjestelmien tietoja yhdistettäessä voi ilmetä pieniä määriä henkilöitä, joita ei voida yhdistää asuntoihin yksiselitteisesti.
Asunto- ja rakennustietojen ominaisuustiedoissa on jonkinverran puutteita, jotka luokitellaan usein Tuntematon luokkaan.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä on asuntokunta (samassa asunnossa asuvat henkilöt muodostavat asuntokunnan). Asuntokunnat on yhdistettävissä rakennus- ja asuntotietoihin tunnistetietojen avulla.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Asuntokuntien perusjoukko on kokonaisaineisto. Asuntokuntien perusjoukon muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asunnoksi hyväksytään vain tavanomaiset asunnot. Henkilöitä, jotka ovat Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä, ei lueta ns. asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi tai erityisryhmien asuinrakennukseksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Lisäksi ylisuuret tai epätyypilliset asuntokunnat, kuten yli 25 henkilön asuntokunnat tai yli 10 henkilön asuntokunnat joissa ei ole lapsia, jäävät asuntokuntien ulkopuolelle. Samoin rekisterivirheet, kuten alle 16-vuotiaiden lasten asuntokunnat, jäävät asuntokuntien ulkopuolelle.
Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää henkilöitä koskevia tietoja, jotka on yhdistettävissä asuntoihin ja rakennuksiin tunnistetietojen avulla.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilastotiedot julkaistaan kuntatasolla ja kuntapohjaisilla aluejaoilla.
Tilaston tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla, myös postinumeroalueittain.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston koko tietosisältö sisältyy vuositilastoon.
Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tilaston tietoja julkaistaan Statfin-tietokantataulukoissa.
Tilaston tietoja on kerätty väestölaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1975 ja 1980. Vuodesta 1985 vuoteen 2007 tiedot julkaistiin vuosittain nimellä asuntokunnat ja asuinolot -tilasto. Vuosina 2008-2024 tilastoa julkaistiin osana asunnot ja asuinolot tilastoa. Vuodesta 2025 alkaen tilaston nimeksi palautuu Asuntokunnat ja asuinolot. Osa vanhempien vuosien tiedoista on saatavissa vain aggregoituna tietona.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Vuositilastot kuvaavat tilannetta kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Neljännesvuositilastoissa viiteajankohtana on vuosineljänneksen viimeinen päivä.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksikkönä tilastossa on asuntokunnat ja asuntoväestö eli asuntokuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä sekä mm. asuntojen pinta-ala neliömetreinä. Kokonaismäärät ovat miljoonia yksiköitä (asuntokuntia, henkilöitä, pinta-alaa).
Viiteajankohta (SIMS 5)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston koko tietosisältö tehdään vuosittain. Vuositilaston perusjoukko muodostetaan väestörakennetilaston aineistosta. Tiedot kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta.
Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tällöin tiedot kuvaavat tilannetta vuosineljänneksen viimeisenä päivänä.
Aluejakona käytetään vuodenvaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilastoissa käytetään mm. rakennuksen käyttötarkoitusluokitusta ja siihen pohjautuvaa talotyyppiluokitusta (omakoti-, rivi- ja kerrostalot), asuntokunnan elinvaiheluokitusta ja muita henkilöiden ikään perustuvia luokituksia sekä eri kuntapohjaisia alueluokituksia.
Talotyyppi mudostetaan rakennuksen käyttötarkoitusluokituksesta. Vuodesta 2020 alkaen tilastossa käytetään uutta käyttötarkoitusluokitusta, rakennusluokitus 2018. Myös aikasarjat (2005 -) tuotetaan uuteen rakennusluokitukseen pohjautuvan talotyypin mukaan.
Ks. muita luokituksia kohdasta Tilastolliset käsitteet ja määritelmät.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ahtaasti asuminen
Ahtaasti asumisen normit ovat seuraavat: - normi 1: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun - normi 2: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun - normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun - normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa vuosina 1970 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja tuotettiin vuodesta 1980 alkaen. Normi 4 oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien.
Asumistaso
Asumisväljyys ja asunnon varustetaso kuvaavat yhdessä asuntokunnan asumistasoa. Asumisväljyysluokitus: - tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) - ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) - normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. (Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.) Varustetaso: - hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku, kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys - puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuvat vain peseytymistilat ja/ tai keskus- tai sähkölämmitys) - erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Vuodesta 2005 alkaen on varustetasoa kuvattu vain kahdella luokalla: - hyvin varustettu asunto - varustetaso muu tai tuntematon.
Asumistiheys
Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana.
Asumisväljyys
Asumisväljyysluokitus: - tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) - ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) - normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.
Asunnon käytössäolotilanne
Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössäoleviin asuntoihin: - Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti. - Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestötietojärjestelmän mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. - Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella.
Asunto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Asuntojen keskikoko
Asuntojen keskikoko saadaan jakamalla asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala niiden lukumäärällä.
Asuntokunta
Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia. Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.
Asuntokuntarakenne
Asuntokunnat jaetaan asuntokuntarakenteen mukaan kahteen luokkaan seuraavasti: Perheasuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 perhe, ei muita henkilöitä - 1 perhe ja muita henkilöitä - vähintään 2 perhettä, ei muita henkilöitä - vähintään 2 perhettä ja mahdollisesti muita henkilöitä. Muita asuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 henkilö - 2 henkilöä, molemmat samaa sukupuolta - 2 henkilöä, mies ja nainen - vähintään 3 henkilöä, kaikki samaa sukupuolta - vähintään 3 henkilöä, miehiä ja naisia.
Asuntola
Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/ tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille, kuten vanhuksille tai vammaisille. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esim. yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on - huoneluku keittiö mukaanlukien suurempi kuin yksi - vähintään keittiö tai keittokomero - WC - suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan.
Asuntoväestö
Asuntoväestöön kuuluvat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat.
Elinvaihe
Elinvaiheluokituksella erotellaan asuntokuntien elämänvaiheet, jotka yleensä eroavat tuloiltaan ja kulutukseltaan. Elinvaiheluokitus muodostetaan asuntokuntatyypin, viitehenkilön iän ja lasten iän perusteella. Asuntokunnan elinvaihetta kuvataan viitehenkilön iällä siinä tapauksessa, että asuntokunnassa ei ole perhettä (yhden henkilön taloudet, perheettömät vähintään kahden henkilön taloudet). Samalla tavoin menetellään myös lapsettomien avio- ja avoparien kohdalla. Lapsiperheiden elinvaihetta sen sijaan kuvataan asuntokuntaan kuuluvien lasten iän avulla. Vuodesta 1993 lähtien avopari ja lapsia -perheet ja aviopari ja lapsia -perheet on luokiteltu erikseen.
Hallintaperuste
Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto: - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste: - esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille.
Huone ja huoneluku
Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 neliömetriä ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä.
Ikä
Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu väestön keskusrekisteristä. Ikää on käytetty myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.
Keittiö
Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 neliömetrin suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi.
Kerrosluku
Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.
Kulutusyksikkö
Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa - kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 - muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 - lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat). Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.
Kulutusyksikkö (OECD)
Asuntokunnan muodostaman kulutusyksikön suuruus ilmoitetaan asuntokunnan jäsenten painoarvojen summana. Kansainvälisten suositusten mukaisesti asuntokunnan kunkin jäsenen arvo kulutusyksikkönä määräytyy seuraavasti: - ensimmäinen aikuinen (18 v. täyttänyt) = 1,0 - jokainen seuraava 18 vuotta täyttänyt = 0,7 - jokainen alle 18-vuotias = 0,5. Mikäli asuntokunnassa on vain alle 18-vuotiaita, näistä ensimmäisen painoarvo on 1,0 ja seuraavien 0,5.
Lapsi
Lapseksi perhetilastossa katsotaan vanhempiensa kanssa asuvat - biologiset lapset - adoptiolapset - toisen puolison biologiset lapset, adoptiolapset ja vahvistetut lapset. Lapsiksi ei luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltosuhteen perusteella. Vuoden 1990 jälkeen lapsen määrittely on muuttunut siten, että lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei hänellä itsellään ole asuntokunnassa puolisoa tai lapsia. Vuonna 1990 lapsen asemaan luokiteltiin vain naimattomat henkilöt. Eli tuolloin vanhempiensa luona asuva leski tai eronnut luokiteltiin perheeseen kuulumattomaksi, vuodesta 1992 lähtien hän kuuluu perheeseen.
Osa-alue (kunnan)
Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa. Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.
Rakennusvuosi
Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Taajama
Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määrittelee ja rajaa Suomen ympäristökeskus paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta. Määrittelyssä syntyneet kokonaan uudet taajamat nimetään ja numeroidaan Tilastokeskuksessa. Joinakin vuosina jotkin taajamat saattavat lakata täyttämästä taajaman määrittelyn ja näin ollen poistua taajamaluokituksesta, sulautua toisiin taajamiin tai irtaantua niistä. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen, eivätkä taajamat seuraa kuntarajoja.
Talotyyppi
Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: - omakoti- ja paritalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot - rivitalot: pientalot, joissa on vähintään kolme rinnakkaista asuinhuoneistoa ja joissa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin. - kerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin - muut rakennukset: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
Valtionveronalaiset tulot
Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. Mediaanitulot antavat yleensä paremman kuvan tietyn ryhmän tulotasosta. Mediaanitulot ilmoittavat sen tulomäärän, joka jakaa tulonsaajat kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolella tulonsaajista on mediaanituloja pienemmät ja puolella vastaavasti suuremmat tulot. Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista verot (tulovero, varallisuusvero, veronkorotus, kunnallisvero, kirkollisvero, kansaneläkevakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut). Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan seuraaviin ryhmiin: 1) palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannon alaiset tulot 2) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot sekä tulot yhtymästä 3) muut valtionveronalaiset tulot: muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Henkilön ansiotulot muodostuvat yrittäjä- ja palkkatuloista. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot, jos työskentely ulkomailla on kestänyt vähintään puoli vuotta, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot. Selvitys eri tulotyypeistä sisältyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvään julkaisuun Tulo- ja varallisuustilasto.
Varusteet
Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Syken rakennus- ja huoneistotiedoista. Asunnon varusteet: - viemäri - vesijohto - WC - lämminvesi - peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna) - huoneistokohtainen sauna - keskus- tai sähkölämmitys. Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä. Rakennuksen varusteet: - sähkö - viemäri - vesijohto - lämminvesi - hissi - talosauna - koneellinen ilmastointi - väestösuoja.
Varustetaso
Varustetasoa kuvataan kahdella luokalla: - hyvin varusteltu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku / kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys - varustetaso muu tai tuntematon.
Verkostoliittymä
Rakennuksen verkostoliittymät ovat - viemäri - vesijohto - sähkö - maakaasu.
Viitehenkilö
Asuntokunnille ja perheille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella. Viitehenkilön tietoja käytetään esim. silloin, kun halutaan määritellä koko väestölle sosioekonominen asema tai toimiala.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja käyttävät Tilastokeskuksessa muut asuntokuntiin-ja asuinoloihin liittyvät tilastot.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilaston lähdeaineistona on eri viranomaisten ylläpitämät rekisterit, joten vastausrasitetta ei synny yksilöille, yrityksille tai muille toimijoille.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Asuntokunnat ja asunolot -tilasto laaditaan pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään pohjautuvan tilastokeskuksen väestörakennetilaston aineiston, SYKE:n rakennetun ympäristön asunto- ja rakennustietojen sekä mm. Verohallinnon eri rekisteritietojen avulla.
Neljännesvuosijulkistuksissa asuntokuntien lähdeaineistona toimii väestön ennakkotilasto.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) rekisteri on jatkuvapäivitteinen. Tiedot poimitaan Tilastokeskukseen sekä viikko- että vuositason tietoina.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastokeskuksella on sopimus Digi- ja väestötietoviraston sekä verohallinnon ja SYKE:n kanssa tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Lähdeaineistoa vastaanotettaessa muuttujat tarkistetaan Tilastokeskuksessa, jotta ne vastaavat tilastointiin tarvittavia tietoja.
Yksikkömäärät tarkistetaan ja verrataan aikaisempiin toimituksiin. Datan validointia tehdään tilastoaineiston käsittelyn joka vaiheessa (ks. lisää kohdasta Tiedon käsittely).
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tiedon käsittelyssä yksikköaineistojen tunnistetiedot korvataan keinotekoisilla tunnisteilla. Tiedon käsittelyssä hyödynnetään aikaisempien vuosien korjauksia, loogisia päättelyitä sekä perusaineiston ulkopuolisia datoja. Mm. verohallinnon kiinteistörekisterin ja osakehuoneistorekisterin tietoja hyödynnetään rakennustietojen tarkistuksissa ja puuttuvien tietojen imputoinnissa.
Kaikki muutostyöt eivät ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään kaikki rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niistä ei aina välity tietoa viranomaiselle ja sitä kautta tilastoihin. Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rekisterin perustamisen eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, minkä vuoksi ne ovat osin puutteellisia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi.
Asuntokunnat muodostetaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Ylisuuret tai henkilörakenteeltaan poikkeavat asuntokunnat eivät muodosta asuntokuntia eivätkä sisälly tilastoon. Asuntokunnat muodostetaan ns. tavanomaisissa asunnoissa asuvista henkilöistä. Laitoksissa tai laitosmaisissa oloissa asuvista ei muodosteta asuntokuntia.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston tietoja käyttävät yhteiskunnan eri toimijat.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto perustuu rekisteritietoihin. Tilaston laatu on suhteellisen suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Tilaston tiedot perustuvat pääosin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämät tiedot perustuvat osin henkilöiden itse ilmoittamiin tietoihin, jolloin esimerkiksi osoitetiedoissa voi olla puutteita. Puutteelliset osoitetiedot eivät yhdisty rakennus- ja asuntokantatietoihin, ja pieniä määriä asuntokunnista jää puuttumaan.
Asuntojen ja rakennusten ominaisuustiedoissa voi olla jonkin verran puutteita, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti SYKE:n ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä, jotka eivät vaadi lupaa tai joille ei ole lupaa haettu, eivät välity tietojärjestelmään. Esimerkiksi lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niissä saattaa olla virheellisyyttä.
Rakennus- ja asuntokannan tilastoaineistoa pyritään korjaamaan ulkopuolisilla lähdeaineistoilla kuten verottajan kiinteistörekisterin ja osakehuoneistorekisterin tiedoilla Myös muita alkuperäisen aineiston virheellisyyksiä tai puuttuvia tietoja pyritään päättelemään loogisuustarkistuksin tai lainsäädännöstä johdetuilla tiedoilla. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rakennus- ja huoneistorekisterin perustamisen, eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, mikä heikentää kyseisten tietojen kattavuutta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Yksilöivien tunnistetietojen avulla asuntotietoihin yhdistetään henkilöt sekä muodostetaan asuntokunnat.
Asunnon hallintaperuste (omistus, vuokra, yms.) päivittyy väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta asukkaan muuttaessa. Tilastokeskus käyttää ensisijaisesti hallintaperustetiedon päättelyssä verohallinnon asunto-osakekauppojen veroaineistoa, DVV:n rakennuksen omistajatietoja sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen tietoja. Toissijaisena lähteenä hallintaperusteen päättelyssä käytetään muuttoilmoituksesta saatavaa rekisteritietoa, jos muuta tietoa ei ole saatavilla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston laatua arvioidaan kaikissa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään koherenssitarkastelut vertailemalla tilaston tietoja muihin vastaaviin asumista koskeviin tietoihin kuten valtion tukemien vuokra-asuntojen määrään, muihin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin (esim. asumistukisäädösten muutokset) ja ajallisesti aiempien vuosien tietoihin.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston vuositilasto julkaistaan vuoden viimeisen päivän viiteajankohtaan nähden muutaman kuukauden viiveellä.
Väestön ennakkotilastoon pohjautuvat vuosineljännestiedot julkaistaan noin kahden kuukauden viiveellä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston tietoja voidaan tuottaa sekä kansallisilla että eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS), sekä koordinaatteihin perustuvilla aluejaoilla.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua osin rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista ja aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa.
Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto-, rakennus- ja asuntokuntatilastojen muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestö- ja asuntolaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestö- ja asuntolaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa. Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä aikajaksolla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksityiskohtaiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.
Hallintaperusteluokitus on muuttunut hieman vuosien varrella. Vuodesta 1995 alkaen työsuhde ja muita vuokra-asuntoja ei enää erotella toisistaan. Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokitusta, jossa on tietoja valtion tukemista (ent. ARA) vuokra-asunnoista sekä asumisoikeusasunnoista. Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä uudistettiin tilastovuonna 2005. Samalla tarkennettiin joidenkin tietojen käsittelyä, mm. asunnon hallintaperusteen käsittelyssä huomioitiin rakennuksen omistajan tiedot entistä tarkemmin. Vaikutus näkyy hallintaperustetietojen lukumäärissä vuodesta 2005 alkaen etenkin Muut vuokra-asunnot -luokassa ja Omistaa talon -luokassa. Ensin mainitun luokan koko pieneni, jälkimäisen suureni. Hallintaperustetiedon aineistokäsittelyä tarkennettiin vuokra-asuntojen osalta vuonna 2014 erityisesti tuntemattomaksi jääneiden asuntojen osalta. Aineistovuonna 2020 toteutettu tilaston tuotantouudistus tarkensi edelleen hallintaperustetietoa erityisesti vuokrataloyhtiöiden omistamien rakennusten sekä vuokralla olevien omakotitalojen osalta.
Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmää uudistettiin asunto- ja rakennustietojen osalta aineistovuonna 2020. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi rakennusluokitus (rakennusluokitus 2018).
Uuden rakennusluokituksen pohjalta muodostetun talotyyppiluokituksen isoimmat muutokset kohdistuivat niihin erillisiin pientaloihin (noin 12 000 kpl), jotka eivät olleet yksiselitteisesti omakoti- tai paritaloja. Uudessa rakennusluokituksessa nämä vanhan luokituksen Muut erilliset pientalot (013) on luokiteltu ominaisuustietojen mukaan joko rivitaloihin (3000 asuntoa) tai pienkerrostaloihin (9000 asuntoa).
Tilastovuodesta 2025 alkaen asuntokuntia ja väestön asuinoloja kuvaavat tiedot julkaistaan tilaston uudella nimellä, Asuntokunnat ja asuinolot. Tilaston tuotantojärjestelmä uudistettiin samalla, kun SYKE:n rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otettiin käyttöön tilastotuotannossa alkuvuodesta 2025.
Asuntokuntatilastoja on tehty rekisteripohjaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön asuntokuntakäsite. Vuonna 1980 asuntokuntia muodostettiin myös henkilöistä, jotka asuivat asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa, mutta joiden asunto ei täyttänyt asunnon määritelmää. Myöhemmin näin ei ole enää tehty.
Ennen vuotta 1980 käytettiin väestölaskennoissa ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu asuinolotilastoissa samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilastokeskuksen asuntokunta ja asuinolot -tilasto muodostetaan tunnistetietojen avulla DVV:n väestötiedoista ja SYKE:n rakennus- ja huoneistotiedoista. Rakennus- ja asuntokantatiedot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa.
Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot ja toisaalta SYKE:n rakennetun ympäristön tiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska alkuperäisrekisterin sisältämiä puutteita on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.
Asuntokunnat ja asuinolot -tilastossa on mukana pääosin kaikki ne asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä.
Asuntoväestö poikkeaa perheiden perusväestöstä mm. siinä, että perheisiin ei sisälly yksinasuvat henkilöt. Yksinasuvat ovat mukana asuntokunta ja asuntoväestöä kuvaavissa tiedoissa. Asuntoväestöön ei sisälly laitosmaisissa asuinoloissa asuvat,
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Asuntokuntien vuositiedot muodostetaan tilastokeskuksen väestörakenne -tilaston henkilöpohjaisesta aineistosta. Väestörakenneaineistosta poistetaan vuosittain todennäköisiä maasta muuttaneita, joille ei löydy elonmerkkitarkastelussa tietoja. Todennäköiset maasta poistuneet henkilöt ovat pääsääntöisesti ulkomailla syntyneitä, joilla ei ole osoitetietoja, ja joilla ei ole taloudellista aktiivisuutta Suomessa.
Asuntokuntien ennakkotiedot tehdään väestön ennakkotilaston aineistosta. Väestön ennakkotilastossa elonmerkkitarkastelua ei tehdä, mikä kasvattaa eroa ennakkotilaston ja lopullisen väestörakennetilaston välillä.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Asuntokunnat muodostetaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Asuinoloja kuvaavat tiedot saadaan yhdistämällä henkilöt rakennus-huoneistotietoihin pysyvän rakennustunnuksen ja osoitenumeron avulla. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa.
Asuntokuntatilaston asuntoväestö poikkeaa perhetilaston perusväestöstä, sillä yksinasuvat eivät kuulu perheisiin eikä perheväestöön. Yksinasuvat kuuluvat kuitenkin asuntokuntiin ja asuntoväestöön. Asuntokunnat muodostetaan DVV:n väestötietojärjestelmään kirjatun vakinaisen asuinpaikan perusteella. Esimerkiksi lasten vuoroasumisessa lapset kirjataan yleensä vain toisen vanhemman asuntokuntaan, jolloin toinen vanhempi voi tilastossa olla yksinasuva tai uudessa parisuhteessa asuva. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (lisätutkimuksen) mukaan vuonna 2018 noin 63000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 prosenttia asui säännöllisesti myös isänsä luona, esimerkiksi viikonloppuisin (17.6.2022 julkaistu tiedote Tilastokeskuksen Perheet -tilastossa).
Vakinaisesti asuntoloissa, hoitoalan rakennuksissa tai muissa laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla tai tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia eivätkä kuulu ns. asuntoväestöön.
Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot sekä SYKE:n rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.
Asuntokunta muodostetaan vaikka rakennus tai asunto ei olisi vielä valmistunut.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston vuositilaston tietosisältö julkaistaan kerran vuodessa.
Vuositilaston perusjoukko muodostetaan tilastokeskuksen väestörakennetilaston aineistosta.
Osaa asuntokuntatiedoista julkaistaan vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan neljännesvuosi- sekä vuositilastona tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.
Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.
Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin voi ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse
tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle.
Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Aineiston käsittelyssä on käytössä pseudonyymitunnukset eli keinotekoiset tunnukset henkilöille. Kuntaa pienemmillä aluejaoilla on tapauskohtaisesti käytössä yksittäisten tietojen peittäminen.