Asunto-osakeyhtiöiden talous: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Asunto-osakeyhtiöiden talous
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto kuvaa asunto-osakeyhtiöiden asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto perustuu vuosittaiseen otostutkimukseen. Otos poimitaan Verohallinnon kiinteistörekisteristä. Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain kolmannes otoksesta vaihtuu vuosittain, eli kukin asunto-osakeyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan.
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston otoskehikkoon poimitaan ne asunto-osakeyhtiöt, joissa on kerrostaloja tai rivitaloja. Pois jätetään kiinteistöyhtiöt sekä ne asunto-osakeyhtiöt, joissa on vain paritaloja ja/tai pientaloja.
Kerrostaloyhtiöistä rajataan mukaan ne, joiden kiinteistörekisterin mukainen asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 700 m², ja rivitaloyhtiöistä ne, joiden pinta-ala on vähintään 500 m².
Otoskehikko kattaa noin 45 000 yhtiötä, josta yksinkertaisella ositetulla satunnaisotannalla valitaan tilaston otokseen noin 3 200 yhtiötä. Otoksen peittävyys on siis noin 7 % otoskehikosta.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä on asunto-osakeyhtiö.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt, joita oli noin 92 000 vuonna 2026.
Viitealue (SIMS 3.7)
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta julkaistaan tietoa koko Manner-Suomesta ilman Ahvenanmaata. Aluejakona ovat suuralueet vuodelta 2011, pääkaupunkiseutu sekä muu Suomi pois lukien pääkaupunkiseutu.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Asunto-osakeyhtiöistä löytyy tietoa hoitokuluista ja tuotoista vuodesta 1980 lähtien. Arava-vuokrataloista vertailukelpoisia tietoja on vuosilta 1980–2008. Verkkosivuilla taulukkojen tiedot ovat saatavilla vuodesta 2009 alkaen, jolloin tilastoon lukeutuvien rivitalojen pinta-alan alaraja laskettiin 700 neliömetristä 500 neliömetriin. Tätä aiemmat tiedot on arkistoitu.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilaston tiedot julkaistaan arvoina senttiä/m²/kuukausi. Pinta-ala tarkoittaa huoneistopinta-alaa.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tilastovuoden tiedustelu koskee tilikautta, joka on päättynyt viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tilastovuoden viiteajankohdan päättymisestä. Tilastoon sisältyvät vain ne asunto-osakeyhtiöt, joiden tilikausi on 12 kuukautta. Tilaston tiedot voivat osin olla ennakollisia tilinpäätöstietoja.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita vuodelta 2011: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Lisäksi käytetään luokittelua pääkaupunkiseutu ja muu Suomi pois lukien pääkaupunkiseutu.
Asunto-osakeyhtiöt luokitellaan talotyypin mukaan kerrostalo- ja rivitaloyhtiöiksi.
Rakennusten valmistumisvuoden mukaiset luokat ovat vuosikymmenittäin 1960-luvulta alkaen. Ennen 1960-lukua valmistuneet taloyhtiöt on luokiteltu yhdeksi omaksi luokakseen.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Aktivoidut korjauskustannukset
Aktivoiduilla korjauskustannuksilla tarkoitetaan peruskorjauksesta ja perusparantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joita ei merkitä tuloslaskelmaan tilikauden kuluiksi. Aktivoidut korjauskustannukset sisältyvät käyttöomaisuuteen kohottaen sen arvoa.
Asuinkerrostalo
Vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet (ei välttämättä) on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä.
Hallintokulut
Hallintokulut ovat erillisten yritysten kanssa laadittuun sopimukseen tai laskutukseen perustuvia yhtiön hallintoon kohdistuvia kuluja, esimerkiksi isännöintipalvelu-, kirjanpito-, tilintarkastus-, lakimies- ja hallinnon asiantuntijakulut. Hallintokuluihin luetaan myös taloyhtiön suoranaiset kulut, kuten toimisto- ja kokouskulut.
Henkilöstökulut
Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut = Henkilöstökulut. Henkilöstökulut sisältävät ennakkopidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut. Henkilöstökuluihin kuuluvat suorassa työsuhteessa yhtiöön olevien henkilöiden (esim. talonmies ja isännöitsijä) ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot sekä henkilöstösivukulut.
Hoitovastike
Yhtiövastikkeen osa, jolla katetaan muut kuin pääomavastikkeella katettavat yhtiön kulut tai kaikki yhtiön kulut, jos pääomavastiketta ei ole.
Hoitovastike
Hoitovastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiön juoksevia kuluja.
Huoneistoala
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa huoneistoalalla tarkoitetaan yhtiön ja osakkaiden omistuksessa olevien asuin-, liike- ja toimistotilojen yhteenlaskettua pinta-alaa.
Jätehuoltokulut
Jätehuoltokulut muodostuvat jätehuoltoliikkeen veloittamista jätteen kuljetus- ja käsittelymaksuista.
Kertaluonteiset osakassuoritukset
Kertaluonteisilla osakassuorituksilla (hankeosuussuorituksilla) osakkaat voivat maksaa osuutensa tietystä korjaus- tai muusta vastaavasta hankkeesta.
Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet.
Kiinteistön hoitokulut
Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön hoidosta aiheutuvat kulut muodostuvat.
Kiinteistön tuotot
Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön saamat tulot muodostuvat.
Korjaus- tai muu erityisvastike
Yhtiössä voidaan kerätä tulevia menoja varten etukäteen korjausvastiketta. Erityisvastikkeita voivat olla esim. kaapeli-TV-, satelliittiantenni- tai parvekelasitusvastikkeet.
Korkokulut
Korkokuluja aiheutuu asunto-osakeyhtiöissä mm. pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista, luotollisen shekkitilin käytetystä luotosta, ostoveloista ja viivästyskoroista.
Korkotuotot
Korkotuottoja syntyy asunto-osakeyhtiöissä pääasiassa vastikkeiden ja käyttökorvausten maksuviiveestä.
Käyttö- ja huoltokulut
Käyttö- ja huoltokulut ovat erillisten yritysten kanssa laadittuun sopimukseen tai laskutukseen perustuvia kiinteistön käyttö- ja huoltopalveluista syntyviä kuluja.
Luottotappiot ja muut oikaisuerät
Luottotappiolla oikaistaan kiinteistön tuottoja tilikauden aikana menetettyjen tuottojen määrällä. Tällaisia ovat esim. maksamattomat vuokrat, jotka on todettu lopullisesti menetetyiksi. Oikaisueräksi kirjataan mm. jo luottotappioksi kirjattu, mutta jälkiperinnässä saatu tuotto.
Lämmityskulut
Lämmityskulut käsittävät kaukolämpöön liittyneissä taloissa perusmaksun ja energiamaksun. Kiinteistöissä, joiden lämmitys suoritetaan omalla lämpökeskuksella, lämmityskulut muodostuvat käytetyn polttoaineen hankintahinnasta ja energian kulutetusta määrästä.
Muut hoitokulut
Muita hoitokuluja ovat esim. henkilökunnan koulutuksen menot, merkkipäivien muistamiset yms. erät.
Muut kiinteistön tuotot
Muita kiinteistön tuottoja ovat mm. toiselle asunto-osakeyhtiölle tapahtunut sähkön, lämmön tai veden jälleenmyynti sekä yhtiön saamat korvaukset ja muut vastaavat tulot.
Oman käytön arvonlisävero
Lähes kaikki Suomessa tapahtuva tavaroiden ja palvelujen myynti on arvonlisäverotuksen kohteena. Tästä poiketen on kuitenkin kiinteistön maksettava arvonlisäveroa omaan lukuun ja omalla henkilökunnalla suoritetuista kiinteistöön kohdistuvista palveluista. Näitä palveluja ovat rakentamis-, korjaamis- ja kiinteistönhoitopalvelut.
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
Poisto merkitsee sitä, että hyödyke poistetaan tilinpäätöksestä sen taloudellisena vaikutusaikana. Tuloslaskelmassa esitetään poistosuunnitelman mukaiset tilikauden poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat pysyvien vastaavien hankintamenoon ja näiden taloudelliseen käyttöikään. Arvonalentumiset perustuvat todennäköisen luovutushinnan pysyvään alenemiseen.
Pääomavastike
Yhtiövastikkeen osa, jolla katetaan huoneistoihin kohdistuvaa velkaosuutta pitkävaikutteisista menoista, kuten kiinteistön ja rakennusten hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta aiheutuvia menoja, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin mainita.
Pääomavastike
Pääomavastikkeella maksetaan huoneistoon kohdistuvaa velkaosuutta asunto-osakeyhtiön yhtiölainasta.
Rahoitustyyppi
Luokitus, joka kuvaa asunnon tai kiinteistön rahoituslähdettä. Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa. Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja.
Rakennuksen tilavuus
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta. Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.
Rakennusvuosi
Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Sauna- ym. käyttökorvaukset
Käyttökorvaukset sisältävät yhtiön keräämiä korvauksia saunojen, pesutupien, kuivaushuoneiden tms. käytöstä.
Siivouskulut
Siivouskulut ovat erillisten yritysten kanssa laadittuihin sopimuksiin tai laskutukseen perustuvia kiinteistön siivouskuluja.
Sähkö- ja kaasukulut
Sähkökulut muodostuvat sähkötariffista ja energialaitoksen toimittaman sähkön ja kaasun kulutusmittaukseen perustuvista energiamaksuista, mittarivuokrista, yms. maksuista.
Talotyyppi
Luokitus, joka luokittelee asunnot eri tyyppeihin, esimerkiksi kerrostalot, rivitalot ja pientalot.
Tilinpäätös
Säädetyn ajan kuluessa laadittava lakisääteinen asiakirja, jonka tulee antaa oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen taloudellisesta asemasta tilinpäätöspäivänä ja tuloksesta tilikauden tai sen osan aikana. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja näiden liitetiedot sekä mahdollisesti toimintakertomustietoja, rahoituslaskelman ja sen liitetiedot. Tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolaissa ja EU-direktiiveissä.
Tilinpäätös
Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön tilinpäätös käsittää vähintään tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen.
Tilinpäätössiirrot
Asunto-osakeyhtiöllä voi esiintyä vapaaehtoisena varauksena tilinpäätöksessä asuintalovaraus. Asuintalovarauksen lisäyksillä kerätään varoja tulevien korjausten rahoittamista varten. Asuintalovarausta voidaan käyttää myös tuloksentasauskeinona, jolloin yhtiölle ei kerry verotettavaa tuloa.
Ulkoalueiden hoitokulut
Ulkoalueiden huoltokuluja ovat mm. kiinteistönhoitoliikkeille suoritetut maksut ulkoalueiden puhtaanapidosta, viheralueiden ja istutusten hoidosta, lumitöistä ja liukkauden torjunnasta.
Vahinkovakuutuskulut
Vakuutuskulut käsittävät kiinteistön täysarvo-, kiinteistö-, palo-, vesivahinko-, murto-, varkaus-, laite-, lasi-, irtaimisto-, vastuu- ym. vakuutusmaksut.
Vesi- ja jätevesikulut
Vesi- ja jätevesikulut muodostuvat yleensä paikallisen vesilaitoksen laskuttamasta vedestä ja jätevedestä. Vesikustannus koostuu yleensä perusmaksusta, kulutusmaksusta ja mittarivuokrasta.
Vuosikorjaus
Vuosikorjaussuunnitelmaan perustuva ennakoitavissa oleva korjaus. Vuosikorjaussuunnitelmaan kuuluu yleensä vuosittainen korjaustarpeiden kartoitus. Vuosikorjausten yhteydessä voidaan tehdä myös ennakoimattomia korjauksia. Vuosikorjaus nostaa rakennuksen arvoa ja pidentää sen elinkaarta. Vuosikorjaukset kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluiksi. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa vuosikorjaukset ovat korjauskuluja, joista ei ole vähennetty saatuja korvauksia eikä avustuksia, mutta joista on vähennetty aktivoinnit taseeseen.
Vuosikorjaus
Vuosikorjauksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön tuloslaskelmaan kuluiksi kirjattuja kustannuksia.
Yhtiövastike
Korvaus, joka osakkeenomistajan on maksettava asunto-osakeyhtiölle tai keskinäiselle kiinteistöosakeyhtiölle yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön menojen kattamiseksi. Yhtiövastike sisältää hoitovastikkeen sekä mahdollisen pääomavastikkeen.
Yhtiövastike
Yhtiövastike sisältää hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilaston tiedonkeruussa kerättävä tieto asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeista ja vesimaksuista toimii lähdetietona kansalliselle kuluttajahintaindeksille. Kuluttajahintaindeksi perustuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain kesäkuussa tilaston sivulla.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Asunto-osakeyhtiöiden tiedot perustuvat otostutkimukseen, jossa tilaston tiedot kerätään otokseen valittujen asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiltä verkkokyselyllä. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään Verohallinnon kiinteistörekisteriä.
Otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa, eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain kolmannes. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteina käytetään suuraluetta, valmistumisvuotta ja pinta-alaa.
Kun otos on muodostettu, lähetetään tiedonkeruukirje otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lomakkeella kysytään tilinpäätöstietojen lisäksi kuluvan vuoden huhtikuun tietoja vastikkeista ja vesimaksuista kuluttajahintaindeksin laadintaa varten. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asunto-osakeyhtiön tiedot Tilastokeskukseen verkkolomakkeella.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedonkeruu tehdään vuosittain keväällä.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tiedot kerätään verkkokyselyllä otokseen valikoituneilta asunto-osakeyhtiöiltä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aineisto tarkistetaan tiedonkeruun päättymisen jälkeen. Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tietoa tiedonkeruuvuoden huhtikuussa voimassaolleista hoitovastikkeista ja vesimaksuista. Nämä tiedot saattavat poiketa tilinpäätöksen tuloslaskelman mukaisesta vastikkeesta, jos hoitovastike on muuttunut tilikauden päättymisen jälkeen.
Kuluttajahintaindeksiä varten kerättävien vastikkeiden ja vesimaksujen oikeellisuus päätellään vertailemalla vastikkeiden neliökohtaisia euromääriä edellisvuoden lukuihin niiltä taloyhtiöiltä, jotka ovat olleet mukana otoksessa peräkkäisinä vuosina. Poikkeavan suuria vastikemuutoksia ei hyväksytä. Hoitovastikkeen ei tule sisältää pääomavastiketta eikä vesimaksua.
Tilastojulkistusta varten käsitellään varsinaiset tuloslaskelmatiedot. Voittoja/tappioita verrataan isännöitsijöiden ilmoittamien tietojen sekä kyselylomakkeen automaattilaskurin kesken.
Jos luvuissa on yhä selkeitä eroja automaattisten päättelysääntöjen jälkeen, virheellisesti ilmoitetut erät paikannetaan ja korjataan oikeiksi mahdollisten tilinpäätösliitteiden avulla. Tilastosta jätetään pois ne taloyhtiöt, joiden luvuissa on tarpeeksi suuria virheitä, joita ei pystytä manuaalisestikaan korjaamaan.
Korjauskuluista tilastoidaan vuosikorjausten osuus eli korjauskulut, joista on vähennetty aktivoinnit taseeseen. Tilastosta jätetään pois sellaiset havainnot, joissa neliökohtaiset korjauskulut ovat poikkeuksellisen suuria.
Lisäksi tarkistetaan, ettei asunto-osakeyhtiön pinta-alatietoja puutu tai ole ilmoitettu todennäköisesti väärin. Taloyhtiön rakennusten pinta-alan tulee jakautua järkevästi osakkaiden ja taloyhtiön omistamien tilojen kesken. Asunto-osakeyhtiöiden huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Aineiston validoinnin jälkeen suoritetaan laskenta kuluttajahintaindeksiä varten sekä asunto-osakeyhtiöiden taloustilastoa varten.
Kuluttajahintaindeksiä varten lasketaan keruuvuoden huhtikuun hoitovastikkeiden ja vesimaksujen geometriset keskiarvot ja niiden vuosimuutokset.
Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoa varten muodostetaan validoinnin jälkeen ositteille painokertoimet keskiarvojen laskentaa varten siten, että otoskehikon ositteiden havaintomäärät jaetaan tilastoaineiston ositteiden havaintomäärillä. Tuloslaskelman erien keskiarvot lasketaan taloyhtiötypeittäin, rakennusvuosikymmenittäin sekä suuralueittain ja pääkaupunkiseudulle.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilaston tarkoituksena on ilmaista asunto-osakeyhtiöiden keskimääräiset kustannukset ja tulot, mikä tulee huomioida, kun verrataan yksittäisen yhtiön tietoja tilaston tietoihin. Lisäksi tulee ottaa huomioon asunto-osakeyhtiöiden erityisominaisuudet, kuten vuokratontti, suuret peruskorjaukset tai vuokratulot.
Tilaston tiedot perustuvat asunto-osakeyhtiöiden euromääräisiin tilinpäätöstietoihin. Kyselytiedonkeruussa voi ilmetä raportointivirheitä, mutta validoinnin yhteydessä virheelliset tiedot pyritään korjaamaan oikeiksi tai poistetaan selvästi poikkeavat havainnot.
Asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksestä ei suoraan ilmene eriteltyjä tietoja korjausrakentamisen kustannusten jakautumisesta vuosikorjausten ja peruskorjausten välillä. Tilastossa vuosikorjausten määrää arvioidaan vähentämällä korjauskuluista taseeseen viedyt aktivoinnit.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Otoskehikkoa tehtäessä tilastosta rajataan pois pientalot ja kiinteistöosakeyhtiöt. Otokseen saattaa tulla satunnaisesti mukaan näitäkin yhtiöitä, ja ne pyritään poistamaan tilastoaineistosta validoinnin yhteydessä.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilastoon kerättyjä tietoja verrataan edellisvuosien lukuihin niiden taloyhtiöiden osalta, jotka ovat olleet mukana otoksessa peräkkäisinä vuosina.
Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain kolmannes otoksesta vaihtuu vuosittain, eli kukin taloyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan. Aineiston validoinnissa pyritään laajasti arvioimaan ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta. Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joiden tuloslaskelmatiedoissa on poikkeuksellisia arvoja, joita ei pystytä korjaamaan oikeiksi esimerkiksi puuttuvien tilinpäätösliitteiden vuoksi.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilasto julkaistaan noin puolen vuoden kuluessa viiteajan päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilaston tuottamisessa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Manner-Suomen. Lisäksi käytetään luokittelua Pääkaupunkiseutu ja Muu Suomi.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Asunto-osakeyhtiöistä löytyy vertailukelpoista tietoa hoitokuluista ja tuotoista vuodesta 1980 lähtien. Aravavuokrataloista vertailukelpoisia tietoja on vuosilta 1980–2008.
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston otoksen rakennetta muutettiin tilastovuodelle 2009 siten, että rivitalojen hyväksyttävien asuinneliöiden alaraja laskettiin 700 neliöstä 500 neliöön.
Tämän vuoksi vuonna 2010 otokseen poimitun rotaatioerän osuus kasvoi poikkeuksellisesti 53 %:iin otoksesta. Muutos on saattanut hieman vaikuttaa tuloslaskelman kuluerien jakaumaan rivitalojen osalta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston lisäksi ei ole muita julkaisuja, joissa mitataan asunto-osakeyhtiöiden kustannuksia ja tuloja yhtä kattavasti. Rakennusten ja asuntojen korjausrakentamisen tilastossa hyödynnetään asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston kanssa yhteisessä tiedonkeruussa kerättyä tietoa rivi- ja kerrostalojen korjauskustannuksista.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston tiedot on kerätty ja käsitelty yhdenmukaisesti kaikkien vastaajien osalta.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla kesäkuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja sisäiseen tutkimuskäyttöön. Muilla kuin tilaston tekijöillä ja sisäisellä tutkijapalvelulla ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.
Asumisen hintatilastoissa noudatetaan aktiivista tietosuojaa. Asumisen hintatilastojen tietosuojauksen tavoitteena on, että Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista ei voi saada selville yksittäisen asunnon myyntihintaa tai vuokraa tai yksittäisen asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstietoja. Julkaistavista tiedoista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä tiedonantajatahoa.