CVTS, yritysten henkilöstökoulutus -tilasto kattaa vähintään 10 hengen yritykset pois lukien maa- ja metsätalous, terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutusala sekä julkinen hallinto.

Tilastoyksikkö on yritys.

Tilaston perusjoukkona ovat vähintään 10 hengen yritykset pois lukien maa- ja metsätalous, terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutusala sekä julkinen hallinto. 

Vuoden 2020 tiedonkeruun tutkimuskehikko kattoi 18 853 yritystä, joista otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä.

Otos poimittiin satunnaisotantana kolmen kokoluokan ja 20 toimialaluokan muodostamissa ositteissa, kuitenkin siten, että mukaan otettiin kaikki yli 250 työntekijän yritykset. Otos poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Tietoaineisto kattaa Suomessa toimivat yritykset, joilla on henkilöstöä ja jonka palkka maksetaan tästä Suomeen rekisteröidystä yksiköstä. Sekä Manner-Suomi että Ahvenanmaa ovat mukana – ei alipeittoa.

Tietoja on saatavilla tutkimusvuosilta 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Tilasto on lopullinen.

Tiedot julkaistaan lukumäärinä, osuuksina, euroina sekä koulutustunteina ja -päivinä.

Tilaston viimeisin viiteajankohta on kalenterivuosi 2020.

Toimiala

Kansallinen 10-luokkainen toimiala nace_12_20080101

Kansallinen 20-luokkainen toimiala nace_11_20080101

Päätoimiala

nace_14_20010101

Yrityksen koko

Yrityksen koko 3-luokkaisena yrityskoko_9_19990101

Yrityksen koko 6-luokkaisena yrityskoko_7_19990101

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

CVTS, yritysten henkilöstökoulutus -tilaston tiedonkeruu perustuu parlamentin asetukseen (EY) N:o 1552/2005 ja komission asetukseen (EC) No 198/2006 ja (EU) No 1153/2014, jossa määriteltiin tiedonkeruun käytännön toteutus (aikataulu, sisältö, otos, laaturaportointi).

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen verkkoivuilla tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Tilastoaineisto toimitetaan Eurostatiin parlamentin asetuksen mukaisesti viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin viitevuoden päättymisestä.

Eurostat julkaisee EU-tason tietoja käsitteleviä taulukoita ja luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta muun muassa vastausajalla (minuuttia/vastaaja).

CVTS, yritysten henkilöstökoulutus Webropol-kyselylomakkeen jälkeen seurasi erillisenä palautelomakkeena Webropolissa toteutettu rasitekysely. Rasitekyselyssä tiedusteltiin vastaamiseen käytettyä aikaa, vastaamisen työläyttä/vaivattomuutta ja avointa palautetta.

Vastausajan mediaani oli 150 minuuttia. Mitä suurempi yritys oli ja mitä enemmän se oli järjestänyt henkilöstökoulutusta, sitä pidempi aika vastaamiseen kului.

Yrityksistä noin joka kymmenes koki vastaamisen melko tai hyvin vaivattomaksi, viidesosa ei vaivattomaksi eikä työlääksi ja noin joka seitsemäs melko tai hyvin työlääksi.

Tilaston tiedonkeruun otoskehikko käsitti kaikki vähintään kymmenen työntekijän yksityisen sektorin yritykset pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala, sosiaali- ja terveysala sekä julkinen hallinto.

Vuotta 2020 koskien tutkimuskehikko kattoi 18 853 yritystä, joista otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä. Otos poimittiin satunnaisotantana kolmen kokoluokan ja 20 toimialaluokan muodostamissa ositteissa, kuitenkin siten, että mukaan otettiin kaikki yli 250 työntekijän yritykset. Otos poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.  Netto-otos oli 1 643 yritystä.

Tiedot kerätään noin viiden vuoden välein. Suomessa tiedot on kerätty 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä. Kaikille otokseen poimituille yrityksille lähetettiin postitse saatekirje, joka sisälsi käyttäjätunnuksen salasanoineen. Tiedot kerättiin keväällä/kesällä 2021.

Aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineistolle tehdään muun muassa suuruusluokka- ja merkintävirhetarkistuksia, epäloogisuustarkistuksia, yksikkömuunnoksia ja tehdään tarvittavat kansallisten muuttujien muunnokset.

Korjauksissa pyritään saamaan oikeat tiedot uusintayhteydenotoilla. Jatkuvien muuttujien selvittämättä jääneen eräkadon osalta toteutetaan keskiarvoimputointia määritellyissä ryhmissä (osite tai karkeistettu osite).

Ositetulla otannalla (20 toimialaluokkaa ja 3 kokoluokkaa, yli 250 työntekijän yritykset varmuudella) toteutetun poiminnan ositekohtaisen kiintiöinnin erot huomioidaan painotuksessa niin sanotun asetelmapainon kautta.

Vastaavasti yksikkökadon aiheuttamia mahdollisia eroja eri vastaajaryhmien edustuksessa vastausaineistossa korjataan katopainolla, jonka avulla kadosta johtuva vajaus korjataan ositteen sisällä otoksen tasolle. Tuloksien laskennassa käytettävä paino on asetelmapainon ja katopainon tulo.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä, järjestöissä ja liitoissa toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käyttävät myös yliopistot ja tutkimuslaitokset. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 

Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävät tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja kehityksen seurannassa.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu.

Mittausvirheitä voi syntyä muun muassa kysymysten virheellisestä tulkinnasta tai merkinnästä. CVTS6 (2020) -indikaattoreiden arvot ovat laskeneet merkittävästi edellisestä CVTS5:stä (2015).

Mahdollisia syitä tähän ovat koronapandemia, joka on vähentänyt koulutuksen järjestämistä ja siihen osallistumista, sekä se, että henkilöstön taitojen ja osaamisen kehittämistä yrityksissä on järjestetty tavoin, joista ei kerätä tietoja tutkimuksen tiedonkeruussa.

Kyselytutkimuksena toteutettu aineistonkeruu pohjautuu otokseen yrityksistä ja otanta-asetelman sekä painotusmekanismin huomioiden laskettavat hajontaluvut kuvaavat tämän virhe-elementin suuruusluokkaa.

Eurostat-raportoinnin mukaisesti keskivirhetieto on esitetty suhteellisena keskivirheenä (estimaattorin variaatiokerroin).

Poiminnan pohjana olevan yritysrekisteritiedon ajankohdan ja toteutusajankohdan välisenä aikana tapahtuu muutoksia yrityskentässä, ja tästä seuraa sekä ylipeittoa että alipeittoa.

Ylipeiton osuus on havainnoitavissa tiedonkeruusta saatavien tietojen perusteella, mutta otostutkimuksen perusteella ei lähtökohtaisesti voi alipeittoa arvioida.

Mittausvirheitä voi syntyä muun muassa kysymysten virheellisestä tulkinnasta tai merkinnästä. CVTS6:ssä käytettiin kansainvälisesti yhtenäisiä käsitteitä, mutta kansalliset käytännöt koulutustoimintojen kirjaamisessa saattavat poiketa runsaastikin eri maiden välillä.

Tiedonkeruussa kysyttiin paljon määrätietoja, joiden hankkiminen oli yritykselle työlästä, ellei sillä ollut koulutuksen seurantajärjestelmää juuri lomakkeella pyydettyjä indikaattoreita koskien.

Lisäksi lukuisten määrätietojen merkitsemisessä voi tapahtua tahattomia virheitä lomakkeen täyttövaiheessa. Lomakkeiden tarkistus- ja tietojen käsittelyvaiheessa mittaus- ja tulkintavirheitä pyrittiin korjaamaan uusintayhteydenotoilla yrityksiin.

Yksikkökato jakautuu eri tavoin aineiston eri yritysryhmissä todennäköisesti aiheuttaen jonkinlaisen harhavaikutuksen tuloksiin, ja tähän ilmiöön reagoidaan tuloslaskennassa painotuksen kautta. Eräkatoa ilmenee vain joissain osissa kyselyä, ja siihen vastaavasti reagoidaan imputoimalla.

Otantatutkimuksessa tärkeä huomioon otettava tekijä tietojen luotettavuuden ja edustavuuden kannalta on yksikkökato. Jälkiosituksella toteutetussa aineiston painotuksessa oletetaan, että vastaaminen tai vastaamattomuus on riippumatonta tutkittavan ilmiön suhteen.

Jos vastaaminen tiedonkeruuseen taas on kytköksissä koulutuksen tarjoamiseen, niin tietojen oikeellisuus kärsii, varsinkin jos vastausosuus jää alhaiseksi. Tässä tapauksessa tietojen kirjaamisesta aiheutuva vastausrasite on saattanut aiheuttaa vastauskatoa koulutusyrityksissä.

Yleensä tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytä selvittämään vastaamattomuuden ja tutkittavan ilmiön keskinäistä riippuvuutta.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

CVTS, yritysten henkilöstökoulutus -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana yritysten henkilöstökoulutusta koskevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilastosta tehdään myös laaturaportti Eurostatin vaatimusten mukaisesti.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilasto tehdään noin viiden vuoden välein. Viimeisin tiedonkeruu toteutettiin keväällä/kesällä 2021 tilastovuotta 2020 koskien.

Aineiston toimittamisen määräaika oli 18 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen. Aineisto toimitettiin 1,5 viikkoa määräajan jälkeen. Ensimmäiset tiedot on julkistettu noin 22–23 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen.

Aineiston toimittamisen määräaika oli 18 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen. Aineisto toimitettiin 1,5 viikkoa määräajan jälkeen.

Suomen kansallinen tilasto ei sisällä aluetietoa. Maiden välinen vertailu on mahdollista EU-aineistossa.

Vuosien 2005, 2010, 2015 ja 2020 tiedot ovat pääindikaattorien osalta keskenään vertailukelpoisia.

Sekä Yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa että sikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa mitataan osallistumisastetta työnantajan tukemaan koulutukseen (henkilöstökoulutukseen).

Yritysten henkilöstökoulutus -tilastossa on siirrytty käyttämään henkilöstökoulutus käsitteen sijaan osaamisen kehittäminen yrityksissä -käsitettä, jolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, joka kokonaan tai osittain on työnantajan kustantamaa ja joka kokonaan tai osittain tapahtuu työajalla.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto tuottaa tätä tietoa yksilön näkökulmasta (palkansaajat 18–69-vuotiaat) kun yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilasto yritysnäkökulmasta (pääosin yksityisen sektorin yritykset, joissa on vähintään 10 työntekijää). Tilastojen viitevuodet poikkeavat toisistaan.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa kaikentyyppiset oppimistoiminnot, kun Yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa tiedonkeruu painottuu kurssimuotoiseen opiskeluun.

Mahdolliset erot tutkimusten tuloksissa johtuvat erilaisesta tutkimusasetelmasta, tiedonkeruumenetelmästä, kohdejoukosta sekä sisältöyhteydestä.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto tehdään noin viiden vuoden välein ja tulokset julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta. CVTS mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Käyttölupaa haetaan Eurostatista.

Aineistosta on tehty artikkeleita Tieto&Trendit -verkkojulkaisuun.

CVTS, yritysten henkilöstökoulutus -tilaston manuaali löytyy CIRCABC sivuilta. 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Kontrollitaulut ja testatut virheettömät aineistot (imputoitu ja imputoimaton) toimitetaan EDAMIS Web Portalin kautta Eurostatille parlamentin asetuksen mukaisesti viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin viitevuoden päättymisestä.

Laaturaportti toimitetaan ESS Metadata Handler alustalla Eurostatiin viimeistään 21 kuukautta viitevuoden päättymisestä ja sen rakenteen on oltava Euroopan tilastojärjestelmän laatuselvitysten vakiojäsentelyn mukainen.

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta.

CVTS mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosista 2005, 2010, 2015 ja 2020.