Energiankulutus: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Energiankulutus
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tilasto on lakkautettu. Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Energian kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian. Energian loppukäyttö puolestaan mittaa energialopputuotteiden eli sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Energian kokonaiskulutus
Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.
Energian loppukäyttö
Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä.
Energiatase
Energiatase kuvaa primäärienergian muuntumista loppukulutukseksi. Taseessa erotellaan primäärienergian hankinta, varastomuutokset, energian tuotanto ja muunto, energian loppukulutus ja raaka-ainekäyttö.
Fossiiliset polttoaineet
Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä nuorempi polttoaine.
Hiili
Hiili on muodostunut kasvien jäännöksistä satoja miljoonia vuosia sitten. Energiatilastoissa hiilellä tarkoitetaan energialähteenä käytettävää kivihiiltä (1211,1212), ruskohiiltä (1221), muuta hiiltä (1222,1228,1229), koksia (1230) sekä raudanvalmistuksesta sivutuotteena saatavaa masuuni- (1250) ja koksikaasua (1240).
Kierrätyspolttoaineet
Kierrätyspolttoaineilla tarkoitetaan teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitelluista, kuivista ja polttokelpoisista jätteistä valmistettua polttoainetta, jonka ominaisuudet tunnetaan.
Lauhdutusvoima
Sähköenergia, joka tuotetaan lauhduttamalla höyry jäähdytysveden avulla ilman, että höyryn lämpöenergiaa käytetään hyödyksi.
Puun pienpoltto
Puun pienpoltto tarkoittaa polttopuun käyttöä kotitalouksissa sekä maatilojen ja palvelurakennusten lämmityksessä. Se sisältää puupolttoaineen lisäksi mm. purku- ja rakennustoiminnan puutähdettä.
Sekapolttoaineet
Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät sekä fossiilista että uusiutuvaa (biohajoavaa) hiiltä.
Sähköintensiteetti
Sähköintensiteetti määritellään sähkön kokonaiskulutuksen suhteena bruttokansantuotteeseen.
Sähkön erillistuotanto
Sähkön erillistuotannolla tarkoitetaan sähkön tuotantoa pelkästään sähköntuotantoon suunnitelluissa lämpövoimalaitoksissa, ydinvoimalaitoksissa, erillistuotantoa kaasuturbiineilla ja polttomoottoreilla sekä vesivoimaa ja tuulivoimaa. Erillistuotantoon sisältyy myös yhteistuotantolaitoksissa pienen lämpökuorman aikana ajokohtaisesti erotettu lauhdekuormaa vastaava sähköntuotanto sekä lisätuotanto apulauhduttimilla.
Sähkön hankinta
Sähkön hankinnalla tarkoitetaan sähkön tuotannon ja sähkön nettotuonnin määrää yhteensä. Nettotuonti tarkoittaa sähkön tuontia vähennettynä viennillä.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Sähkön ja lämmön yhdistetty tuotantomuoto, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan samanaikaisesti samassa prosessissa. Yhteistuotantoon sisältyy sähkön tuotanto esimerkiksi höyry- tai kaasuturbiineilla tai moottorikäyttöisillä tuotantokoneistoilla, joista saatava lämpö hyödynnetään joko teollisuuden prosesseissa tai kaukolämpönä. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin, eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.
Sähkön nettotuonti
Sähkön nettotuonnilla tarkoitetaan sähkön tuonnin ja viennin erotusta.
Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella
Yhtä aikaa käytettävissä oleva nettosähköteho, joka pystytään tuottamaan Suomessa tunnin ajan kovien pakkasten ja huonon vesitilanteen aikana.
Terajoule
Terajoule (TJ) on energian yksikkö, jota käytetään usein polttoaineiden energiasisällön ilmaisemiseen. 1 TJ = 0,278 GWh
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla talteenotettu maa- ja ilmalämpöenergia, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.