Oppimisen tuki: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Oppimisen tuki
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Oppimisen tuki -tilasto kuvaa esi- ja perusopetuksen tehostettua tai erityistä tukea saaneita oppilaita, osa-aikaista erityisopetusta sekä ammatillisen koulutuksen erityisopetusta. Tiedot kerätään kyselyllä sekä KOSKI-tietovarannosta. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Oppimisen tuki -tilasto kattaa:
- esi- ja perusopetuksen tehostettua tai erityistä tukea saaneet oppilaat
- osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat sekä
- ammatillisen koulutuksen erityisoppilaat.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä on henkilö (oppilas, opiskelija).
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Perusjoukko on peruskoulussa tehostettua tai erityistä tukea tai osa-aikaisesta erityisopetusta saaneet oppilaat sekä ammatillisessa koulutuksessa erityistä tukea saaneet opiskelijat. Koulun yhteydessä olevat esiopetusoppilaat sisältyvät peruskoulun oppilaiden lukuihin.
Vuodesta 2022 alkaen tilastossa on tietoja myös varhaiskasvatuksen yhteydessä annetusta esiopetuksen oppimisen tuesta.
Peruskoulun oppimisen tuki -tilasto on laadittu opetuksen järjestäjien ”Peruskoulujen erityisopetuskyselyssä” Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen sekä henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen pohjalta, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta ja KOSKI-tietovarannosta.
Varhaiskasvatuksen yhteydessä annetun esiopetuksen oppimisen tuen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä kerättyyn tietoon. Ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon ja oppilaitoksilta kerättyyn tietoon.
Vuoteen 2019 saakka peruskoulun erityisopetustilasto laadittiin opetuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilasto ja lukiokoulutuksen erityisten opetusjärjestelyjen tiedot perustuivat vuoteen 2018 saakka koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.
Oppimisen tuki -tilasto muuttuu oppimisen tuessa tapahtuvien lainsäädäntömuutosten myötä. Uusi esi- ja perusopetusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2025. Ensimmäiset uuden lain mukaiset tilastotiedot kerätään syksyllä 2026 ja julkaistaan seuraavan vuoden aikana.
Viitealue (SIMS 3.7)
Viitealueena on koko Suomi. Tiedot on saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979–1980, 1981–1982, 1983–1984 ja 1987–1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.
Vuosina 1995–2019 Tilastokeskus on kerännyt valtionosuusrahoitusta varten eli rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita.
Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman peruskoulun erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään lukuvuodesta 2001–2002 alkaen.
Uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2011 alkaen tietoja on kerätty peruskoulujen tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaista sekä osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta ja lukiokoulutuksen erityisistä opetusjärjestelyistä on kerätty vuodesta 1999 lähtien.
Vuosien 2019–2024 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta riippumatta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Kyseisten vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.
Tilasto on lopullinen.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksikköinä ovat oppilaiden ja opiskelijoiden lukumäärä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Vuosittainen opiskelijamäärä tilastoidaan 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisena. Lisäksi tilastoidaan lukuvuositason tietoja (kertymätieto).
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- Oppilaitostyyppi 1999
- Sukupuoli
- Kunta
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Erityinen tuki
Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin. ..
Erityisopetukseen otetut tai siirretyt
Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä vuosina 1995-2010 tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Otto- tai siirtopäätös on tehty kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se on edellyttänyt asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä on voitu yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta on voitu myös pidentää, mikäli oppilaan ei ole ollut mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.
Erityisopetuksen järjestämispaikka
Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat olivat vuosina 2001-2010 seuraavat: 1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään. 2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä. 3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa. Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".
Erityisopetuksen opetusjärjestelyt
Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt olivat vuosina 2001-2010 seuraavat: 1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä. 2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä. 3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä. Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".
Erityisopetuksen toteutuspaikka
Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, opetuksen toteutuspaikat ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat: 1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä 2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä 3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä 4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä 5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa. Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".
Erityisopetus
Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Esiopetus
Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusoppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Lisäopetus
Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.
Opiskelija
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksessa kirjoilla olevia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita, ammattitutkintokoulutuksen ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijoita.
Opiskelija
Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä. Huomautus: Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt. Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi. Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Oppiaineiden oppimäärät
Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat: 1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan (ei yksilöllistettyjä oppimääriä) 2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty 3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty 4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty 5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain. Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Oppilas
Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat). Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.
Oppimäärä
Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö. Huomautus: Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.
Osa-aikainen erityisopetus
Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.
Osa-aikaisen erityisopetuksen syy
Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat: 1) puhehäiriö 2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet 3) matematiikan oppimisen vaikeudet 4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet 5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai 6) muut vaikeudet oppimisessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.
Peruskoulu
Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta. Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset: 11 Peruskoulut 12 Peruskouluasteen erityiskoulut 19 Perus- ja lukioasteen koulut. Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.
Tehostettu tuki
Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.
Tutkinto
Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.
Vuosiluokka
Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka). Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.
Yleissivistävä koulutus
Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Huomautus: Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Kansallisella tasolla tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi tietojen käsittelyssä sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Oppimisen tuki -tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön. Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Oppimisen tuki -tilaston esi- ja peruskouluopetuksen tiedot ovat perustuneet vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot on kerätty vuosittain syys-lokakuussa Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat -tiedonkeruussa.
Vuodesta 2020 alkaen esi- ja perusopetuksen tiedot ja vuodesta 2019 alkaen ammatillisen koulutuksen opetushallinnon alaisen koulutuksen tiedot saadaan valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta.
Varhaiskasvatuksen yhteydessä annetun esiopetuksen oppimisen tuen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä kerättyyn tietoon.
Muiden kuin opetushallinnon alaisten koulutuksien tiedot saadaan Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta ja Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Oppimisen tuki -tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on tehty sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppilaista, opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.
Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Tilastokeskuksen aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Oppimisen tuki -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilasto on perustunut vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot on kerätty vuosittain syys-lokakuussa Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat -tiedonkeruuussa. Vuodesta 2020 alkaen lähdeaineistona on valtakunnallinen Koski-tietokanta, josta tiedot poimitaan rajapinnan kautta Tilastokeskukseen ja pseudonymisoidaan.
Tämän jälkeen aineisto tarkistetaan (puuttuvat tiedot, loogiset virheet, tuplat yms.) Tilastokeskuksessa ja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan. Tämän jälkeen aineisto haetaan uudestaan Koski-tietokannasta.
Aineistoa täydennetään järjestäjä- ja oppilaitosrekisterin tiedoilla sekä koulutus- ja alueluokitustiedoilla. Tiedot julkistetaan julkistusajankohdan mukaisesti.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistuksen teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Oppimisen tuki tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana oppimisen tuen tietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tiedot peruskoulun tehostettua ja erityistä tukea saaneista oppilaista ilmestyvät noin yhdeksän kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun osa-aikaista erityisopetusta ja ammatillisen koulutuksen erityisopetusta käsittelevät tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua viiteajankohdasta.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilaston tiedot ovat saatavilla kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta. Tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979-1980, 1981-1982, 1983-1984 ja 1987-1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.
Vuosina 1995-2019 Tilastokeskus on kerännyt valtionosuusrahoitusta varten eli rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita. Ne eivät sisällä tietoa esim. osa-aikaisesta erityisopetuksesta.
Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä peruskoulun erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus.
Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten vuoksi vuosien 1998 ja 2001 ja lukuvuoden 2001-2002 osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan lukuvuoden 2001-2002 tietoja ja sitä tuoreempia tietoja voidaan vertailla keskenään. Osa vuoden 2020 tiedoista (mm. tiedot pidennetystä oppivelvollisuudesta) on KOSKI-tietovarannosta. Tietolähteen muutos on voinut vaikuttaa vertailukelpoisuuteen aiempien vuosien tietojen kanssa.
Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987–1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999–2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään.
Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä. Aikasarja vuosilta 2004–2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa.
Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaoteltu nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Opetusryhmätieto oli vuonna 2018 kaikilla erityisopiskelijoilla, kun aikaisemmin tieto oli vain opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen erityisopiskelijoilla.
Vuosien 2019–2024 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) riippumatta sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Kyseiset vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Oppimisen tuki -tilasto on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin esi- ja peruskouluopetuksen ja ammatillisen koulutuksen tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Oppimisen tuki - tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Peruskoulun erityisopetustilaston tietosisältöä muutettiin vuodesta 2011 alkaen uudistuneen perusopetuslain myötä. Muutoksen yhteydessä luovuttiin muun muassa erityisopetuksen syyn keräämisestä ja sovittiin, että tilastossa vuoteen 2010 asti erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan vuodesta alkaen tässä tilastossa erityisen tuen oppilaisiin.
Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987–1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999–2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään.
Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä ja aikasarja vuosilta 2004–2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa. Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilaston tulevat julkaisut tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Oppimisen tuki -tilasto julkistetaan kerran vuodessa, kesäkuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan kerran vuodessa tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tilaston vanhemmat tietokantataulukot löytyvät arkistokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston tiedot ovat oppilaitostasoisia vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2020 alkaen tilasto-aineisto on myös oppilaitostasoista, mutta sen tuottamisessa on käytetty henkilöpohjaista KOSKI-tietovarantoa ja oppilaitostasoista opetuksen järjestäjille suunnattua erilliskeruuta, jolla on saatu oppilaitostasoiset tiedot muun muassa oppilaiden tukimuodoista ja opetusryhmistä.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston julkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa.
Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkistuksen yhteydessä olevia taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tarkemmalla tasolla.
Luokittelevia muuttujia ovat kunta, vuosiluokka, sukupuoli. Oppilasmäärät on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa: tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.
Oppimisen tuki -tilaston tietopalveluissa noudatetaan Oppimisen tuki -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, käytetään karkeampaa alaluokitusta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.