Innovaatiotoiminta on yrityskysely ja -tilasto, joka kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus 2008).

Innovaatiotutkimusta ei tehdä muilta talouden sektoreilta.

Innovaatiotilaston tilastoyksikkö on tilastovuodesta 2022 lähtien yritys (yritysyksikkö).

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä.

Aiemmissa tutkimuksissa tilastoyksikkö oli oikeudellinen yksikkö, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Innovaatiotoimintatilaston perusjoukon muodostavat Suomessa toimivat, tilastovuonna aktiiviset ja vähintään kymmenen henkilöä työllistävät markkinatuottajayritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus 2008).

Tutkimuksen tiedot koskevat yritysten toimintaa Suomessa.

Kansallisesti tiedot julkaistaan ainoastaan koko maan tasolla.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä (10-249 henkilöä) koskevista keskeisistä indikaattoreista (kuten muut innovaatiomenot kuin t&k-menot, innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö, tuoteinnovaatioiden uutuusarvoa koskevat tiedot) toimitetaan EU:lle myös NUTS2-tason tiedot.

Yritysten innovaatiotoimintaa koskevia tietoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien (aiheen pilotointi 1989) ja vuodesta 1996 alkaen säännöllisesti kahden vuoden välein.

Tutkimuksen tiedot eivät kaikilta osin ole sellaisenaan suoraan vertailukelpoisia eri tutkimusajankohtien välillä. Aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat käsitteisiin ja määritelmiin tehdyt muutokset, toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset.

Tutkimuksen sisältö voi myös osittain vaihtua eri kierroksilla (rotatoivia kysymyksiä tai esimerkiksi ajankohtaisia teemoja).

• Osuus yrityksistä, %
• Yritysten lukumäärä
• Tuhatta euroa (€ 1000) tai miljoonaa euroa (€ milj.)
• Liikevaihto-osuus, % liikevaihdosta

Innovaatiotoiminta määritellään kolmen vuoden ajanjaksolta, mikä on samalla myös innovaatiotutkimuksen tutkimusperiodi. Tutkimuksen ja aineiston tilastovuosi on kolmen vuoden aikajakson viimeinen vuosi. Tilastovuotena on aina parillinen vuosi. 

Kyselyn kvalitatiiviset tiedot kysytään koko kolmen vuoden ajanjaksolta, kvantitatiiviset tiedot kerätään ainoastaan tilastovuodelta.

• Kokoluokka eli yrityksen henkilöstön suuruusluokka (10-49, 50-249 ja 250-)
• Toimialaluokitus TOL 2008

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Innovaatiotoimintatilaston laadintaa ohjaavat sekä kansallinen tilastolaki että Euroopan unionin lainsäädäntö, mutta myös kansainvälisesti sovitut käsitteet, määritelmät ja menetelmäsuositukset.

Joka toinen vuosi toteutettava yritysten innovaatiotoiminta -tutkimus on osa Euroopan tilastoviraston Eurostatin koordinoimaa, kaikissa EU:n jäsenmaissa toteutettavaa yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS).

Tutkimuksessa käytetään EU-harmonisoitua tiedonkeruulomaketta sekä yhtenäisiä rajauksia ja menetelmiä. Tutkimuksen keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin (OECD/Eurostat (2018), Oslo Manual 2018: Guidelines for Collecting Reporting and Using Data on Innovation,4th Edition The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECDPublishing, Paris/Eurostat, Luxembourg.

Kyselyn ja tilaston toteutuksessa noudatetaan Eurostatin laatimia menetelmäsuosituksia.

Tilastolain lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (EU) 2019/2152, EU:n komission yleinen täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1197 ja EU:n komission täytäntöönpanoasetus innovaatiotilastoista (EU) 2022/1092).

EU-harmonisoitu lomake sisältää EU-lainsäädännön nojalla pakollisten kysymysten lisäksi myös statukseltaan vapaaehtoisia kysymyksiä. Kaikkia näitä kysymyksiä ei välttämättä toteuteta kansallisessa kyselyssä.

Kysely ja tilasto voivat EU-sisällön lisäksi sisältää kansallisesti tärkeiksi katsottuja ajankohtaisia aiheita ja kysymyksiä. Niistä sovitaan kansallisten tiedonkäyttäjien kanssa erikseen.

Eurostat julkaisee maiden tulokset omilla sivuillaan.

Tuloksia julkaistaan myös OECD:n tietokannoissa. Sekä Euroopan komissio että OECD käyttävät innovaatioaineistoa laajalti omissa analyyseissään ja raporteissaan. 

Innovaatiotoiminnan mikroaineisto toimitetaan ilman tunnistetietoja tutkimuskäyttöön sekä Tilastokeskuksen tutkijapalveluun että Eurostatin SafeCenteriin.

Innovaatiotoimintatilasto perustuu yrityksiltä tehtävään tiedonkeruuseen.

Innovaatiotutkimus kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus TOL 2008). Aineiston kokoluokat ovat 10-49 henkilöä, 50-249 henkilöä ja vähintään 250 henkilöä.

Tutkimuskehikkona toimii yritysrekisteri/rakennetilasto.

Tutkimus tehdään kokonaistutkimuksena vähintään 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja otantatutkimuksena tätä pienemmistä yrityksistä. Otanta perustuu yksinkertaiseen ositettuun satunnaisotantaan. Osittajina ovat toimiala ja henkilöstön suuruusluokka.

Otantasuhde on noin 40 % kohdejoukosta keruukerroittain. 

Tiedonkeruussa ja sen suunnittelussa noudatetaan Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia.

Innovaatiotoiminta-aineisto kerätään joka toinen vuosi. Tilastovuotena on parillinen vuosi ja tiedonkeruuvuotena pariton vuosi.

Innovaatiotutkimus perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen.

Innovaatiotutkimuksen tiedonkeruulomake laaditaan EU-harmonisoidun lomakkeen sekä kansallisten tietotarpeiden pohjalta. EU-harmonisoidun lomakkeen tuottaa Eurostat yhdessä jäsenmaiden ja komission muiden yksiköiden kanssa.

Lomakkeella on pakollisia lakisääteisiä kysymyksiä sekä vapaaehtoisia kysymyksiä. Lakisääteiset kysymykset toteutetaan sellaisenaan, vapaaehtoisten kysymysten toteutus kansallisesti harkitaan kierroskohtaisesti. Osin kysymykset rotatoivat ja lomakkeelle voidaan tuoda kierroksittain ajankohtaisia teemoja ja niihin liittyviä kysymyspatteristoja.

EU-harmonisoidun tietosisällön lisäksi kyselyssä on ollut mahdollista toteuttaa maksullisena toimeksiantona kansallista sisältöä, mitä tarvitaan kansallisessa päätöksenteossa.

Tiedonhankinnassa käytetään sähköistä lomaketta.

Tiedonkeruuyksikkö on oikeudellinen yksikkö, tilastoyksikkö on yritys.

EU:n menetelmäsuositusten mukaisesti tavoitteena on 70 %:n vastausaste. Tiedonkeruussa on vähintään kaksi muistutuskierrosta varsinaisen kyselyn lisäksi.

Aineisto validoidaan sekä perusyksikkötasolla että makrotasolla.

Saatu aineisto tarkistetaan ohjelmallisesti ja korjataan sekä manuaalisesti että automaattisilla editoinneilla ja imputoinneilla. Aineistosta tarkistetaan vastaajayksikkö ja sen kuuluminen kohdejoukkoon ja rekisteriin. Aineiston käsittelyssä paikannetaan kvantitatiivisten muuttujien mittayksikkövirheet, muuttujien keskinäiset loogisuusvirheet, osa-puuttuvuudet, poikkeavat ja ei-validit arvot ja muut mahdolliset virhetapaukset ja puutteet.

Aineiston kertymistä seurataan vastausasteella ja aineiston käsittelyn volyymia ja kohdentumista seurataan muuttujakohtaisella editointiasteella.

Perusyksikkötason aineiston validoinnissa tarkistetaan kvalitatiivisten muuttujien arvojen frekvenssit ja kvantitatiivisten muuttujien summat. Näitä verrataan edellisten tutkimusten tietoihin. Tietojen käsittelyssä käytetään myös vertailua muihin aineistoihin, kuten tutkimus- ja kehittämistoiminta -aineiston yritystietoihin. Perusyksikkötason aineiston arvot tarkistetaan lopuksi, jotta solut saavat vain sallittuja arvoja ja puuttuvia tietoja ei aineistossa ole.

Makrotason validointi tehdään vertaamalla taulukoitua korotettua aineistoa aiempiin innovaatiotutkimuksen edellisten kierrosten tuloksiin sekä t&k-tilaston tietoihin ja rakenne- ja tilinpäätöstilaston henkilöstö- ja liikevaihtotietoihin.

Innovaatioaineisto tarkistetaan, käsitellään ja korjataan monin tavoin, kuten

• aineistosta tarkistetaan vastaajayksikkö
• kvantitatiivisten tietojen mittaluokka tarkistetaan ja korjataan
• aineiston sisäiset loogiset virheet ja muut mahdolliset virheet paikannetaan ja korjataan
• ei-validit arvot paikannetaan ja korjataan
• puuttuvat tiedot paikannetaan ja täydennetään joko manuaalisesti tai ohjelmallisesti
• kaikkiaan aineistoa tarkistetaan ja verrataan suhteessa verrokkiaineistoihin, esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot tarkistetaan verraten niitä tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston yritystietoihin.

Aineiston kaikki mahdolliset virhetilanteet on koodattu läpikäytäväksi vaiheittain:

• automaattiset editoinnit
• manuaalinen editointi
• ohjelmalliset imputoinnit.

Aineistosta korjataan varmat loogiset virheet ohjelmallisesti (automaattiset editoinnit). Tällaisia ovat muun muassa innovaatiomenojen varmat mittavirheet (niin kutsutut tuhatvirheet), joissa tuhansina pyydettävät eurot on ilmoitettu euroina, osapuuttuvuudet, joissa vastaaja on vastannut vain osaan kysymyksestä sekä loogisesti korjattavissa olevat epäjohdonmukaisuudet aineistoissa, kuten tilanteessa, jossa innovaatioista on ilmoitettu liikevaihtoa, mutta vastaavia innovaatioita ei ole ilmoitettu.

Kaikkia virheitä ja (osa)puuttuvuuksia ei pystytä korjaamaan loogisilla editoinneilla automaattisesti, joten aineistoa käsitellään ja korjataan myös manuaalisesti. Aineiston muuttujilla on keskinäisiä riippuvuuksia ja osa kuvattavasta ilmiöstä on verrattain harvinainen, joten aineiston korjaaminen edellyttää osin tapauskohtaista käsittelyä.

Yritysyksikkö on otettu käyttöön innovaatiotoimintatilastossa tilastovuodesta 2022 alkaen. Kompleksien yritysten määrä aineistossa on vähäinen, noin 30, ja ne käsitellään manuaalisesti. Koska tiedonkeruuyksikkönä on ollut oikeudellinen yksikkö, komplekseja yrityksiä koskevia tietoja on voitu saada keruuvaiheessa eri tavoin.

Kompleksin yrityksen tieto voi perustua usean oikeudellisen yksikön tietoon tai yksittäisen edustavan oikeudellisen yksikön tietoon, tai konsernitietoon, mikäli kompleksi yritys vastaa kokonaisuutena konsernia tai konsernin Suomessa toimivaa osaa. 

Puuttuvat tiedot, joita ei pystytä loogisesti tai muutoin olemassa olevan tiedon varassa täydentämään, imputoidaan varsinaisen editointivaiheen jälkeen. Imputoitavien solujen osuus on ollut vähäinen. Innovaatiotoiminnan perusindikaattoreissa (innovaatioiden markkinoille tuonti ja käyttöönotto ja innovaatiotoimet) ei esiinny imputoituja arvoja, sillä ne ovat lomakkeella asetettu pakollisiksi vastattaviksi.

Imputointien jälkeen aineistolle tehdään testikorotus ja makrotarkistukset. Kertoimien ja korotettujen tietojen tarkistamisen jälkeen tehdään lopullinen korotus, eli lasketaan aineistoon liitettävät korotuskertoimet. Kvalitatiivisille muuttujille käytetään lukumääräkertoimia ja euromääräisille tiedoille liikevaihtokertoimia.

Lukumääräkertoimet saadaan jakamalla yritysten lukumäärä vastanneiden yritysten määrällä ositteittain, ja liikevaihtokertoimet lasketaan vastaavasti jakamalla ositteen kokonaisliikevaihto vastanneiden yritysten liikevaihdolla. Painokerrointen laskennassa otetaan huomioon mahdolliset ääriarvot. Nämä saavat korotuskertoimen 1.

Katokorjauksia eli katovirheen oikaisua ei tehdä. Myöskään ositteita ei vaihdeta.

Innovaatiotoimintatilaston käyttäjiä ovat muun muassa politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa tekevät tahot niin kotimassa kuin kansainvälisesti. Euroopan tilastovirasto Eurostat, kuten myös OECD, käyttää innovaatiotutkimuksen tietoja laajalti. Suomessa innovaatiotilaston tietoja käyttää muun muassa TEM työ- ja elinkeinoministeriö.

Innovaatiotoiminta-mikroaineisto on laajalti käytetty tutkijoiden keskuudessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Tiedon käyttäjien tietotarpeet kartoitetaan ennen kutakin kyselykierrosta.

Innovaatiotoiminta-aineisto on saanut hyvät arviot Eurostatin tietotoimituksista.

Keskeisimmät virhelähteet ovat mittausvirheet ja vastauskato. 

Tutkimustulosten tarkkuutta ja luotettavuutta voidaan yleisesti ottaen pitää kyselyspesifisten muuttujien osalta hyvänä. Otanta-asetelman ja vastausten perusteella virheiden mahdollisuutta pidetään rajallisena ja tiedonkeruun aikana ei ole havaittu merkittäviä haasteita kysymysten tulkinnassa.

Otoskekehikko on tilastovuoteen 2022 saakka ollut t-1, jolloin tilastovuonna (t) kohdejoukkoon siirtyviä yrityksiä ei ole ollut mukana. Havaittu ylipeitto on keruukerroittain ollut noin prosentin verran kehikon yritysten lukumäärästä.

Tilastovuodesta 2024 otantakehikkona on tilastovuoden (t) yritysrekisteri, joten peittovirhettä ei käytännössä esiinny.

Ei duplikaatteja.

Innovaatio voidaan käsitteenä määritellä kyselytutkimuksen yhteydessä vain yleisellä tasolla. Viime kädessä sen tulkinta on subjektiivinen ja riippuu tiedonantajan näkemyksestä. Käytännössä mittausvirheen mahdollisuus on täten olemassa.

Innovaatiotutkimuksen vastausaste on laskenut alle tavoitetason 70 %. CIS 2024 -tutkimuksen kehikossa yrityksiä oli 9 805 ja kyselyssä 3 954 yritystä. Vastausaste oli 64,3 %.

Koska ilmiön määrittely on subjektiivinen ja vertailutietoja aineiston tarkistamiseksi ei välttämättä ole, myös käsittelyvirheen mahdollisuus on olemassa. Käsittelyvirheitä pyritään minimoimaan monipuolisten ja kattavien virhetarkistusten avulla eri muuttujien sekä myös eri aineistojen välillä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Innovaatiotutkimuksen jokaisesta aineistosta tuotetaan Eurostatin ohjeiden mukainen laaturaportti. Vastaavia tietoja kuvataan myös tässä Tilastokeskuksen laaturaportissa.

Innovaatiotoimintatilaston tilastotiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisestä (t+16), EU-regulaation vaatimus on t+18.

Innovaatiotoimintatilaston tiedot on julkaistu suunnitellussa aikataulussa.

Innovaatiotoimintatilaston tiedot tuotetaan Eurostatin suositusten ja ohjeiden mukaisesti, ja ovat täten harmonisoituja.

Yritysten innovaatiotoimintaa koskevia tietoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien (aiheen pilotointi vuonna 1989), vuodesta 1996 alkaen säännöllisesti kahden vuoden välein.

Tutkimuksen tiedot eivät kaikilta osin ole sellaisenaan suoraan vertailukelpoisia eri tutkimusajankohtien välillä. Aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat käsitteisiin ja määritelmiin tehdyt muutokset, toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset.

Tutkimuksen sisältö myös vaihtuu osittain joka kierroksella. Tilastoon sisällytetään kulloinkin ajankohtaisia teemoja.

Edelliseen tutkimukseen verrattuna CIS2020-tutkimuksessa uusina aiheina olivat ilmastonmuutoksen vaikutus yritysten liiketoimintaan ja ympäristöhyötyjä tuottaneiden innovaatioiden käyttöönotto sekä kansalliset osiot yritysten tarvitsemasta osaamisesta ja koronapandemian vaikutuksista.

CIS2022-tutkimuksessa tiedusteltiin uusina kysymyksinä muun muassa syitä, miksi yrityksellä ei ollut innovaatiotoimia ilmoitettua enempää tai laisinkaan. 

Sen sijaan CIS2022-tutkimuksessa ei kysytty edelliseltä tutkimusajankohdalta tilastoituja tietoja IPR-hankinnoista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista yritysten liiketoimintaan tai koronapandemian vaikutuksista. Yritysten innovaatiotoiminnan menoista ei tiedusteltu muiden innovaatiotoiminnan menojen alaeriä.

CIS2024-tutkimuksen EU-sisältö säilyi CIS2022-tutkimuksen mukaisena sillä erotuksella, että ympäristöhyötyjä tuottaneiden innovaatioiden käyttöönotosta tiedusteltiin kaikilta yrityksiltä, kun edellisessä tutkimuksessa kysymys kysyttiin ainoastaan innovaatiotoimintaa harjoittaneilta yrityksiltä.

Yritysten taustatiedot, kuten henkilöstömäärä, liikevaihto ja yrityksen ikä, ovat yritysrekisteristä aineistoon liitettyjä tietoja CIS2022-tutkimuksesta lähtien.

CIS2022-tutkimuksessa toteutettiin Euroopan Unionin uudesta yritystilastoasetuksesta (EBS) johtuvia uudistuksia

• yritysten henkilöstömäärää kuvataan muuttujalla, mikä kattaa itsenäiset yrittäjät sekä osa- ja kokoaikaiset palkansaajat aiemman htv-rajaukseen perustuneen henkilöstötiedon sijaan (muutos vaikuttaa tutkimuksen kokoluokkarajaukseen ja tutkimuksen yritysmäärään)
• tilastoyksikkönä on yritysyksikkö aiemman oikeudellisen yksikön sijaan

Muutokset aiheuttivat aikasarjakatkoksen tilastovuosien 2020 ja 2022 välille.

Innovaatiotoimintatilastolla on liittymäkohta yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon, sillä tutkimus- ja kehittämistoiminta luetaan kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnaksi ja täten kummassakin tilastossa kuvataan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen menoja.

Vaikka aineistojen tiedonhankintatavat eroavat toisistaan (paneeli ja sitä täydentävä otososio tutkimus- ja kehittämistoimintatilastossa ja otostutkimus 10-249 ja kokonaistutkimus 250+ innovaatiotutkimuksessa), tutkimus- ja kehittämistoimintamenot tilastoituvat varsin yhtenevällä tavalla sekä kokonaistasolla että vertailukelpoisissa toimialaryhmissä.

Innovaatiotoiminta-aineiston sisältämät tutkimus- ja kehittämistoimintamenot ovat pääosin linjassa tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston sisältämien menotietojen kanssa. Aineistojen välillä voi kuitenkin olla yksittäisiä eroja johtuen vastaajayksiköstä (yritys/konserni) ja siitä, kuinka annettuja kysymyksiä ja käsitteitä tulkitaan eri tiedonkeruiden yhteydessä.

Innovaatiotutkimuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa laajempaa kehittämisen kokonaisuutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilastossa t&k on kyselyn pääkohde.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Innovaatiotoimintatilaston tiedot julkistetaan joka toinen vuosi (parillisina vuosina).

Tiedote julkaistaan kahden vuoden välein tilaston sivulla. 

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.

Innovaatioaineisto on tutkijoiden käytettävissä sekä tilastokeskuksen tutkijapalvelussa että Eurostatin SafeCenterissä.

Innovaatiotutkimuksen toteutuksessa noudatetaan Euroopan tilastoviraston Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia (Eurostat, European business statistics methodological manual for statistics on business innovation 2024 edition).

Käsitteistö perustuu OECD/Eurostat-käsikirjaan Oslo Manual (OECD/Eurostat (2018), Oslo Manual 2018: Guidelines for Collecting, Reporting and Using Data on Innovation, 4th Edition, The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECD Publishing, Paris/Eurostat, Luxembourg).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Innovaatiotutkimusaineiston suojaamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia taulukkomuotoisten yritystietojen suojausohjeita. Lähtökohta aineiston julkistamisessa on otostutkimusten tapaan olla julkaisematta tietoa otokseen kuuluvista tilastoyksiköistä. Suojaamisessa ensisijainen menettely on kynnysarvosäännön noudattaminen. Euromääräisten tietojen osalta noudatetaan lisäksi dominanssisääntöä. 

Aineisto sisältää binäärisiä muuttujia, järjestysasteikollisia muuttujia sekä kvantitatiivisia muuttujia.

Tiedot julkaistaan perusjulkaisuissa pääsääntöisesti siten, että erillistä suojaamista ei tarvita (julkaistavissa tiedoissa on riittävästi havaintoja eikä dominanssia ilmene). Mikäli tästä tehdään poikkeuksia esimerkiksi taulukointien yksityiskohtaisuutta lisäämällä, julkaistavien solujen suojaamisen tarve arvioidaan uudelleen.

Toimialoittaiset tiedot julkaistaan pääosin 2-numerotasolla. Eräät, tietosuojan kannalta herkimmät toimialat, on kuitenkin yhdistetty toisiin toimialoihin. Mikäli suojaukselle on mahdollisten aggregointien jälkeen tarvetta, tai muun syyn vuoksi, suojattavat solut piilotetaan.

Hyvin yksityiskohtaisten muuttujien tapauksessa tarkasteltava ilmiö voi olla harvinainen ja havaintojen määrä jäädä kovin pieneksi. Vaikka binääristen muuttujien tapauksessa havaintoja on vaikea suoranaisesti yhdistää havainto-/tilastoyksikköön, vähän havaintoja sisältävät luokat on peitetty. Ensisijaisen suojaamisen lisäksi huolehditaan toissijaisesta peittämisestä.

Innovaatiomenot toimialoittain julkaistaan muiden tietojen julkaisemisessa noudatettua luokittelua aggregoidummalla tasolla johtuen dominanssiongelmasta eräillä toimialoilla.

Innovaatiotoiminta-aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluun. Aineistossa ei ole mukana tunnistetietoja. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Eurostatille toimitettavissa taulukoinneissa arat solut merkitään suojatuiksi (myös sekundäärinen suojaus), jolloin Eurostat ei julkaise näitä tietoja. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää EU-tasoisten summatietojen laskennassa. Suojausmerkinnöissä noudatetaan Eurostatin antamia ohjeita.

Innovaatiotoiminta-aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön myös Eurostatin SafeCenteriin. Aineisto toimitetaan ilman tunnistetietoja.

Lisätietoja