Materiaalitilinpito: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Materiaalitilinpito
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Materiaalitilinpito-tilasto kuvaa tonneina luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun materiaalin ainemäärän. Tilasto on osa ympäristötilinpitoa, joka kuvaa ympäristön ja talouden vuorovaikutuksia. Tiedot kerätään eri lähteistä, ja ne julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilasto kattaa kaikki luonnosta käyttöön otetut tai muuten siirretyt ja muutetut kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilman ja veden virtoja.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Materiaalitilinpitotilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Talouden kaikkia sektoreita koskevat lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto kattaa koko Suomen yhtenä alueena. Tilasto ei sisällä alueluokituksia.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilasto kattaa vuodet 1970–2024. Vuodesta 2010 alkaen tiedot ovat tarkemmalla materiaaliluokituksella.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Käytetty mittayksikkö on tuhatta tonnia.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Viiteajankohta on vuosi. Tilasto julkaistaan korkeintaan 12 kuukauden viiveellä tilastoitavan vuoden päättymisestä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Materiaaliluokitus (EU:n asetus ympäristötilinpidosta N:o 691/2011 (liite 3, jakso 5))
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Fyysinen kauppatase (PTB)
Fyysinen kauppatase (PTB, Physical Trade Balance) lasketaan jaloste- ja raaka-ainetuonnin ja viennin erotuksena. PTB = IMP-EXP
Kotimainen materiaalien kulutus (DMC)
Kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) huomioi kotimaisten suorien panosten, eli kotimaan luonnosta käyttöön otettujen materiaalien lisäksi ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja sinne viedyt materiaalit. DMC on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista. DMC = DE + IMP – EXP
Kotimaiset piilovirrat
Kotimaisia piilovirtoja (Domestic Hidden Flows / Unused Domestic Extraction) ovat kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten hyödyntämätön sivukivi. Piilovirrat lasketaan mukaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöön.
Kotimaiset suorat panokset (DE)
Kotimaiset suorat panokset (DE, Domestic Extraction) ovat kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja talouden jatkoprosessointiin. Ne voidaan jaotella biomassaan, metallimalmeihin, ei-metallisiin mineraaleihin sekä fossiilisiin energiamateriaaleihin.
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR)
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR, Total Material Requirements) on kotimaisten ja ulkomaisten suorien panosten ja piilovirtojen summa. TMR = DE + kotimaiset piilovirrat + IMP + tuonnin piilovirrat
Luonnonvarojen suorat panokset (DMI)
Luonnonvarojen suorat panokset (DMI, Direct Material Input) kattavat Suomesta käyttöön otetut ja Suomeen ulkomailta tuodut materiaalit. DMI = DE + IMP
Materiaali-intensiteetti
Materiaali-intensiteetti kuvaa kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Sitä voidaan mitata luonnonvarojen kokonaiskäytön, kotimaisen materiaalien kulutuksen tai suorien panosten suhteena kansantuotteeseen. Materiaali-intensiteetin laskiessa tavoitellaan tilannetta, jossa ympäristön tila ei heikenny talouden kasvaessa. Tätä kutsutaan myös talouskasvun ja ympäristövaikutusten irtikytkennäksi. Kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna BKT:hen on yksi kestävän kehityksen (SDG) indikaattoreista. = DMC/BKT
Materiaalitilinpito (EW-MFA)
Materiaalitilinpito kuvaa kotimaan luonnosta käyttöön otettuja, siirrettyjä tai muutettuja ainemääriä, ulkomailta tuotuja raaka-aineita ja jalosteita sekä raaka-aineiden ja jalosteiden vientiä. Tilasto kattaa kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilmaa ja vettä. Tilasto on yhdenmukainen EU:n ympäristötilinpitoasetuksessa ja YK:n ympäristötilinpitokäsikirjassa esitetyn Economy-wide material flow accounting (EW-MFA) -kehikon kanssa.
Raaka-aine-ekvivalentti (RME)
Raaka-aine-ekvivalentti (RME, Raw Material Equivalents) sisältää viedyn tai tuodun materiaalimäärän lisäksi ne suorat panokset, jotka on tarvittu viedyn tai tuodun materiaalimäärän tuottamiseen.
Raaka-aineiden kulutus (RMC)
Raaka-aineiden kulutus (RMC, Raw Material Consumption) mittaa raaka-aineiden kotimaista loppukäyttöä sisältäen kotimaiset ja tuonnin raaka-aine-ekvivalentit. Se lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin tuotujen, ja vastaavasti vähentämällä vietyjen raaka-aineiden ja jalosteiden raaka-aine-ekvivalentit, eli ne panokset, jotka maassa on tarvittu tuodun tai viedyn materiaalimäärän tuottamiseen. Se on tarkempi kuvaus ympäristöön kohdistuvista rasitteista kuin kotimainen materiaalien kulutus ja myös mielekkäämpi indikaattori eri maiden väliseen vertailuun. RMC = DE + IMPrme – EXPrme
Raaka-aineiden käyttö (RMI)
Raaka-aineiden käyttö (RMI, Raw Material Input) lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin tuodut raaka-aineet ja jalosteet, ja laskennassa huomioidaan myös ne panokset, jotka on tarvittu tuodun materiaalimäärän tuottamiseksi. RMI = DE + IMPrme
Resurssituottavuus (RP)
Resurssituottavuus (RP, Resource Productivity) lasketaan bruttokansantuotteen ja kotimaisen materiaalien kulutuksen suhteena. Se kertoo, miten tehokkaasti luonnonvaroja hyödynnetään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Resurssituottavuus on yksi EU:n kestävän kehityksen mittari. RP = BKT/DMC
Tuonnin piilovirrat
Tuonnin piilovirrat (Hidden Flows of Imports) muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa. Tuonnin piilovirrat lasketaan yleensä raaka-aine- tai tuoteryhmäkohtaisilla kertoimilla.
Tuonti (IMP)
Tuonti (IMP, Import) muodostuu ulkomaisesta jaloste- ja raaka-ainetuonnista.
Vienti (EXP)
Vienti (EXP, Export) sisältää ulkomaille toimitetut raaka-aineet ja jalosteet.
Ympäristötilinpito (SEEA)
Ympäristötilinpito (SEEA, System of Integrated Environmental and Economic Accounting) on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Tilinpito koostuu tileistä ja taseista, joilla kuvataan luonnonvarojen käyttömääriä, luonnonvarojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta sekä ympäristönsuojelun taloutta ja liiketoimintaa. Ympäristötilinpidon tilastot on laadittu kansantalouden tilinpidon kehikkoon noudattaen sen keskeisiä tunnusmerkkejä, kuten toimiala- ja sektorijakoa sekä talousyksiköiden kotipaikkaperiaatetta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Materiaalitilinpitotilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta.
EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan kansantalouden materiaalivirtoja vuodesta 2014 alkaen.
Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Materiaalitilinpitotilasto julkaistaan määräpäivänä tilaston sivulla.
Eurostat julkaisee tilaston tietoja omilla sivuillaan.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tiedot kootaan pääasiassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Tullin tilastoista sekä Infra Ry:n, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja Tilastokeskuksen energiatilaston tiedoista.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedot kerätään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Materiaalitilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. TUKESin kanssa on erillinen sopimus tietojen toimittamisesta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Saatuja tietoja verrataan edellisiin saatuihin samansisältöisiin tietoihin ja mahdollisiin samaan aihealueeseen liittyviin tietoihin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Lähdeaineistot käsitellään ja editoidaan yhtenevästi ympäristötilinpidon kehikossa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Suurin osa tiedoista saadaan suoraan jo julkaistuista tilastoista. Jotkut käytetyt tiedot perustuvat asiantuntija-arvioon.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta.
Virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Materiaalitilinpitotilasto julkaistaan vuosittain korkeintaan 12 kuukauden viiveellä tilastoitavan vuoden päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto on vertailukelpoinen EU-maiden kanssa. Tilastoa ei tuoteta EU:n ulkopuolella.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilasto on tuotettu vuodesta 1970 lähtien. Tilasto on uudistettu vuodesta 2010 alkaen kattamaan materiaaliluokat tarkemmalla tasolla. Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 alkaen.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Materiaalitilinpidossa sovelletaan EU:n asetusta ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011 sekä YK:n yhdistettyä ympäristö- ja taloustilinpitokehikkoa (SEEA).
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 alkaen.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia. Tilaston taulukot on tuotettu käyttämällä/muokkaamalla taulukon luokitusta niin karkealla/yleisellä tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään.
Yritysten lukumäärätiedot on säädetty tilastolaissa (280/2004) julkisiksi ja pieniäkään solufrekvenssejä ei tarvitse suojata. Määrätaulukoista vähän havaintoja sisältävät (kynnysarvo) tai yhden tai kahden yksikön dominoimat (dominanssisääntö) solut on suojattu peittämällä solun arvo yksittäisen yrityksen tietojen paljastumisen estämiseksi.
Näiden lisäksi on peitetty muita soluja estämään ensisijaisesti peitettävien soluarvojen laskeminen marginaalisummien avulla. Peitetyt solut on merkitty julkaistussa taulukoissa merkinnällä ’...’ . Tarkempaa tietoa peittämisestä the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).
Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.