Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston aineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Tilastossa on tietoja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaiden kansalaisista, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus.

Maahanmuuttovirasto päättää Suomen kansalaisuuden saamisesta ja voi myöntää kansalaisuuden joko ilmoituksesta tai hakemuksesta. Sekä hakemus- että ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneet sisältyvät kansalaisuuden saaneiden tilastoon.

• Väestönmuutos
• Suomen kansalaisuuden saanti

Väestönmuutoksen henkilöillä on henkilönumero. Henkilönumero on avaintieto muissa aineistoissa. Henkilönumeron avulla voidaan henkilöille yhdistää taustatietoja muista aineistoista. Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin Suomen kansalaisuuden saamisten aineistosta.

Perusjoukkona ovat Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus.

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta.

Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tietoja Suomen kansalaisuuden saaneista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien.

Väestönmuutosten lukumäärä eli Suomen kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. Kansalaisuus, syntymävaltio ja kieli on vuodesta 1999 lähtien luokiteltu ISO-standardien mukaan. Luokituksesta on tehty väestötilastoissa kansalaisuuksien tilastointiin soveltuva versio. Sitä aikaisemmin käytössä olivat Tilastokeskuksen omat luokitukset. Ikä luokitellaan 1- tai 5-vuotisluokkiin.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien.

Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta.

Vuoden 1999 tilastosta lähtien Suomen kansalaisuuden saaneiden tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston tiedot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta. Eurostatille toimitetaan vuosittain tiedot Suomen kansalaisuuden saaneista edellisen kansalaisuuden mukaan.

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekeminen vie noin 2 henkilötyökuukautta.

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto.

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttovirasto päivittää tiedot Suomen kansalaisuuden myöntämisistä väestötietojärjestelmään.

Väestöön kuuluvat ne Suomen ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla.

Tilastokeskus on odottanut tietoja tilastovuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot tilastovuoden ja edellisten vuosien väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon.

Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä.

Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Tarkistetaan, ettei aineistossa ole tuplarivejä eikä jo vanhoissa aineistoissa mukana olleita tapauksia. Käsittelyvaiheessa tarkastellaan myös keskeisimpien muuttujien puuttuvuutta ja loogisuutta.

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida väestörakenneaineistosta ja väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta. Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto@stat.fi.

Suomen kansalaisuuden saaneet -tilaston aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot ovat yhtä hyvät kuin on Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän laatu.

Maahanmuuttovirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään.

Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä on tiedustelu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 %:lla tieto oli oikein.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen sivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin.

Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Suomen kansalaisuuden saamiset -tilastolle tilastovuonna saadaan vertailukohde siitä, että vuoden lopun väestörakennetilastosta tulostetaan Suomen kansalaisuuden saaneet tilastovuonna.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tiedot julkistetaan noin 5 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkistettu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston sivuilla.

Lukumääriin perustuvia vertailua voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta 1990 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejaotusta on käytetty koko aikasarjassa. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle.

Kullakin valtiolla on oma kansalaisuuslakinsa ja perusteet kansalaisuuden saamisessa vaihtelevat eri maissa. Koska lait ovat erilaisia, ei lukujen suora vertailu kansainvälisellä tasolla ole mahdollista.

Suomen kansalaisuuden saaneista on saatavilla tietoja vuodesta 1990 lähtien. Ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri vuosina 2004–2008.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Maahanmuuttoviraston luvut Suomen kansalaisuuden saaneista on laadittu maailman eri valtioissa vakituisesti asuvista henkilöistä, kun taas Tilastokeskus laatii ko. tilaston Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä.

Vuonna 2003 astui voimaan lain muutos (Kansalaisuuslaki, 359/2003), joka mahdollistaa Suomen kansalaisen kaksoiskansalaisuuden. Näin ollen Suomen kansalainen on siitä lähtien voinut olla myös toisen valtion kansalainen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Kalenterivuoden Suomen kansalaisuuden saamiset -tilasto erilaisten taustamuuttujien mukaan valmistuu seuraavan kalenterivuoden huhti-toukokuussa ellei toisin mainita.

Tilasto Suomen kansalaisuuden saaneista julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.

Julkistetut tiedot ovat saatavilla StatFin-tietokannassa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista.

Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tai jättämällä tutkijapalvelut@stat.fi sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Suomen kansalaisuuden saamisten tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Aineisto sisältää Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin.

Väestötietojärjestelmää ylläpidetään tallentamalla sinne tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Digi- ja väestötietovirasto saa tietoja väestönmuutoksista seurakunnilta, postilta ja yksityisiltä henkilöiltä.

Maahanmuuttovirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto vie myös joskus kansalaisuudeksi Suomen pyynnöstä vanhempien tietojen perusteella, jos nämä muuttuvat siten, että lapsen kansalaisuuden saamisen kriteerit täyttyvät.

Tilastokeskus on odottanut tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon.

Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu, eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muutujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.