Konkurssitilaston tietoaineisto kattaa koko kansantalouden lukuun ottamatta sektoria: S.13 Julkisyhteisöt.

Tilaston keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu konkurssi ja päättynyt konkurssi) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Vireille pantujen konkurssien osalta myös yritys on havaintoyksikkö. Vaikka vireille pantu konkurssi (kalenterivuoden ensimmäinen toimijaan kohdistuva konkurssihakemus) on yhtäältä oikeustapaus, on kyseessä em. rajauksen takia myös yritys (sama yritys on vireille pantujen konkurssien osalta tilastossa vain kerran riippumatta siihen kohdistuvien hakemusten määrästä). Päättyneiden konkurssien osalta yritys ei ole vastaavalla tavalla tilaston havaintoyksikkö.

Yritykseen kohdistuva vuoden ensimmäinen hakemus tunnistetaan aineistosta ensisijaisesti y-tunnuksen avulla. Toissijaisia tunnistuskeinoja ovat yrityksen nimi tai mahdollinen yrittäjän tunnistetieto tai niiden yhdistelmä, esimerkiksi nimi tai henkilötunnus.

Rekisteriaineistossa, johon tilasto perustuu, on mukana kaikki vuoden aikana jätetyt konkurssihakemukset. Taustatiedot rekisteriaineistosta muodostettuihin yrityksiin yhdistetään ensisijaisesti y-tunnuksen avulla.

Tilaston perusjoukko on vireille pantujen konkurssien osalta käräjäoikeuksiin jätetyt konkurssihakemukset.

Päättyneiden konkurssien osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut konkurssihakemukset.

Tilaston viitealue on Suomi. Tilasto kattaa tapaukset (konkurssivelalliset), joilla on Suomessa toimipaikka.

Vireille pantujen konkurssien osalta tilasto alkaa vuoden 2003 alusta. Tämä koskee sekä vuosi- että kuukausitietoja. Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä.

Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä, eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto, ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Vireille pantujen asioiden osalta tilastoidaan konkurssihakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä ja näissä yrityksessä työskennelleiden henkilöiden lukumäärä.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilastossa tilastoidaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen konkurssiasioiden lukumäärä.

Vireille pantujen konkurssien tilaston viiteajankohta on tilastokuukausi. Tilasto kuvaa tilastokuukauden (julkistamista edeltävä kuukausi) loppuun mennessä tilastovuonna vireille pantujen konkurssien määrää. Esimerkiksi hutikuussa julkistetaan kyseessä olevan vuoden tammi-maaliskuun tiedot.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien osalta viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä kesäkuun alkupuolella ja ne kuvaavat edellisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettiin vuoden 2018 tiedot.

Yritykset, joihin kohdistuu vireille pantuja ja loppuun käsiteltyjä konkurssiasioita, toimivat seuraavilla toimialoilla (TOL 2008): A, B-E, F, G, H, I, J-U, X. Tarkin julkistettu toimiala (TOL 2008) esitetään kolmen numeron tarkkuudella.

Vireille pantujen konkurssien kohdalla tarkin esitetty aluetaso on kunta (2019).

Loppuun käsiteltyjen konkurssien kohdalla tarkin esitetty aluetaso on käräjäoikeus (tilastovuoden luokitus, viimeisin 2018).

Henkilökunnan määrä esitetään luokittelemattomana.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Konkurssitilaston tuottamisesta ei ole kansallisen tason lainsäädäntöä.

EU-tasolla FRIBS-sääntely (voimaantulo 2021) edellyttää konkurssitietojen tuottamista.

Tietoja jaetaan Tilastokeskuksen sisällä Yritystilastojen kanssa FRIBS-tiedon tuottamiseksi. Tietojen jakaminen tapahtuu Tilastokeskuksen järjestelmien sisällä.

Konkurssitilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun rekisteriaineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt yritystiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY). Tiedot päivitetään kuukausittain tilastoaineiston muodostamisen yhteydessä.

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta linjasiirtona. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita täydennetään pääosin YTY:stä tai YTJ:stä saatavan tiedon avulla.

Käyttäjäseurannan perusteella konkurssitilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media.

Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti, ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Tilastosta ei ole tehty käyttäjätyytyväisyysmittauksia.

Konkurssitilasto, sisältäen sekä vireille pannut että loppuun käsitellyt, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun (rekisteri)aineistoon perustuva tilasto. Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu.

Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon ja muiden tiedontuottajien tuottamaan tietoon (suuruusluokat). Toinen keino on tarkastella kuukausi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin kuukausiin tai vuosiin.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen sivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin.

Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Vireille pantujen konkurssien tiedot tarkentuvat johtuen lähdeaineiston tarkentumisesta. Tiedot tarkentuvat aina seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä, mikäli lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia.

Vireille tulleiden konkurssien tilasto julkaistaan kuukausittain noin 2-3 viikon kuluttua vireilletulokuukauden päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistuskalenterista.

Vireille tulleiden konkurssien kohdalla jukaisukalenterin ja julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Päättyneiden konkurssien tilasto myöhästyi vuonna 2019 noin kuukauden, syynä aineiston käsittelemiseen tarvittu ylimääräinen aika.

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.

Vireille pantujen konkurssien osalta tilaston määritelmät vastaavat esim. FRIBS-sääntelyssä määriteltyä konkurssin käsitettä ja siten tieto on vertailukelpoista myös maiden välillä.

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Konkurssivelallisen toimialaa ja oikeudellista muotoa kuvaavat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiemmin julkistettujen tietojen kanssa (ennen vuotta 2003).

Konkurssitilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut konkurssit) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt konkurssit) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Edellä mainitut tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Konkurssitilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut konkurssit) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt konkurssit) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Edellä mainitut tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

-

-

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Vireille pantujen konkurssien tilasto jaellaan kuukausittain. Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilasto jaellaan vuosittain.

-

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.