Palkkasummaindeksejä julkaistaan indeksisarjoina seuraavien toimialojen pääluokista TOL2008-toimialaluokituksen mukaisesti:

• A-X Koko talous
• Teollisuus (B, C, D, E)
• F Rakentaminen
• G Kauppa
• Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S),
• K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
• P Koulutus (pl. julkinen sektori)
• Q Terveydenhuolto-ja sosiaalipalvelut (pl. julkinen sektori).

Palkkasummaindeksit julkaistaan indeksisarjoina näiden lisäksi seuraavilta sektoreilta:

• yksityinen sektori
• OPQ julkinen sektori.

Teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta ja muista palveluista julkaistaan lisäksi useiden alatoimialojen palkkasummaindeksejä: teollisuudessa alatoimialoja julkaistaan 35, rakentamisessa 3, kaupassa 24 ja muissa palveluissa 33.

Tilastoyksikkönä käytetään toimialayksikköä.

Havaintoyksikkö on pääosin oikeudellinen yksikkö.

Koska yksi oikeudellinen yksikkö voi harjoittaa usean toimialan mukaista toimintaa, jaotellaan tiedot toimialoittain. Tämä koskee vain taloudellisesti merkittäviä monitoimialaisia yksiköitä.

Palkkasummakuvaajien perusjoukkona ovat kaikki Suomessa palkkoja maksavat työnantajat.

Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan tarkasteltaville toimialoille.

Konsernia palvelevien yritysten palkkasumma pyritään tilastoimaan konsernin toimialalle. Merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu niin sanottuihin toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Palkkasummakuvaajat kuvaa Suomessa toimivien yritysten palkkasumman kehitystä ja julkistetaan koko maan tasolla. Tilasto ei sisällä alueellisia aluetasoja tai alueluokituksia.

Tilaston tiedot perustuvat Suomessa toimivien yritysten ilmoittamiin palkkatietoihin.

Palkkasummakuvaajista julkistetaan kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia, puolivuosittaisia ja vuosittaisia tietoja.

Palkkasummakuvaajat on saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Yksityisen sektorin sarja alkaa vuodesta 2005 ja kaksi kaupan alan sarjaa alkavat vuodesta 2010.

Tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat lähes kahden vuoden ajan. Käytännössä jo toisella julkistuskerralla ollaan yleensä hyvin lähellä lopullisia tuloksia.

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Palkkasummakuvaajien tiedot julkaistaan indeksipistelukuina.

Indeksipisteluku kuvaa palkkasumman muutosta suhteessa perusvuoteen, jossa perusvuoden keskimääräinen taso on 100.

Indeksipistelukujen lisäksi julkaistaan muutosprosentteja (%).

Palkkasummakuvaajien viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkistetaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:

• Toimialaluokitus TOL2008
• Sektoriluokitus 2023

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Palkkasummakuvaajien laadintaa ohjaa kansallinen ja Euroopan unionin lainsäädäntö.

Kansallisella tasolla tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta.

Lisäksi tietojen käsittelyssä sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 ja tietosuojalakia (1050/2018).

Palkkasummakuvaajien tilastointia ohjaavat erityisesti seuraavat Euroopan unionin säädökset:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (2019/2152)
• Euroopan komission täytäntöönpanoasetus Euroopan yritystilastoista (2020/1197)

Tilastokeskus laatii tilaston näiden säädösten mukaisesti.

Palkkasummakuvaajien tiedot toimitetaan kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain.

Lisäksi tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatiin tilaston julkistuspäivänä. Eurostat julkaisee palkkasummakuvaajat omilla verkkosivuillaan osana Euroopan unionin yritystilastoja.

Tulorekisterin sähköinen tietokanta

Indeksin laskennassa käytetään tulorekisteristä saatavaa aineistoa, joka 1.1.2019 lähtien korvaa Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineiston. Aineisto sisältää kattavat tiedot palkoista ja ansiotuloista yksilötasolla ja tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Tulorekisteristä saatavaa aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen omalla kuukausittaisella myyntitiedustelulla. Suoran tiedonkeruun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa.

Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta merkittävimmiltä yrityksiltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan, julkisen sektorin, koulutuksen tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä.

Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilökunnan määrä. Otoksesta poistetaan lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä.

Suorakysely postitetaan yrityksille kohdekuukautta seuraavan kuukauden alussa ja lomake tulee palauttaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä.

Tiedonanto tapahtuu sähköisesti ja tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen.

Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on keskimäärin 0,1-7 %.

Palkkasummakuvaajien tiedot kerätään kuukausittain. Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain yritysjärjestelyiden sekä aloitusten ja lopetusten vuoksi. Lisäksi otokseen tehdään laajempi päivitys kerran vuodessa.

Palkkasummakuvaajien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen sekä Tulorekisterin aineistoon.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa yrityksiltä kerätään tietoja verkkolomakkeella.

Tiedonkeruussa käytettävä verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä. Lomaketta testataan myös silloin, kun siihen tehdään muutoksia.

Tiedonkeruun vastauskatoa seurataan kuukausittain. Seurannassa tarkastellaan, mitkä yritykset eivät ole vastanneet määräaikaan mennessä. Tarvittaessa tiedonantajille lähetetään muistutuksia, jotta vastausaste pysyy riittävän korkeana.

Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa
Tulorekisterin aineiston tiedot Tilastokeskukseen. Tulorekisteri päivittyy päivittäin.

Palkkasummakuvaajien aineistoa validoidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana ennen tulosten laskentaa ja julkistamista. Validointi kohdistuu sekä yksikkötason aineistoon että aggregoituihin tuloksiin.

Vastaanotto- ja rakennevalidointi

Tilastokeskuksen myyntitiedustelun aineisto tarkistetaan niiden saapuessa. Tarkistuksissa varmistetaan aineiston tekninen eheys, esimerkiksi tietokenttien muoto, puuttuvat tiedot sekä havaintojen yksiköllisyys.

Aineistoihin mahdollisesti sisältyvät systemaattiset virhetyypit tunnistetaan ja oikaistaan ennen indeksien laskentaa.

Loogisuus- ja raja-arvotarkastukset

Aineistoa tarkistetaan myös sisällöllisesti. Havaintoja tarkastellaan yritystasolla, ja erityistä huomiota kiinnitetään poikkeuksellisiin palkkasumman muutoksiin sekä luokitustietojen oikeellisuuteen.

Tarvittaessa virheellisiksi arvioidut havainnot oikaistaan tai poistetaan laskennasta.

Aikasarjapoikkeamien tarkastelu

Aineistoa tarkastellaan aikasarjanäkökulmasta sekä mikro- että makrotasolla. Tarkasteluissa kiinnitetään huomiota äkillisiin muutoksiin, tasosiirtymiin ja muihin poikkeamiin palkkasumman kehityksessä.

Poikkeamien taustalla olevat syyt selvitetään mahdollisuuksien mukaan.

Peitto- ja kertymätarkastukset ennen tulosten laskentaa.

Koska aineisto täydentyy ajan myötä, sen kertymistä seurataan jokaisella laskentakerralla. Aineiston kattavuutta tarkastellaan erityisesti palkkasummalla mitattuna.

Aineiston kertymiseen vaikuttavat esimerkiksi yritysten palkanmaksuajankohdat sekä myöhemmin tehdyt tietojen korjaukset.

Koherenssitarkastukset

Tilaston tuloksia tarkastellaan suhteessa muun muassa muihin suhdannetilastoihin. Näissä tarkasteluissa arvioidaan, ovatko eri tilastojen kehityssuunnat keskenään johdonmukaisia.

Lisäksi yritystason aineistossa tarkastellaan yritysjärjestelyjä, toimialamuutoksia, raportointikäytäntöjen muutoksia sekä yritysten aloituksia ja lopetuksia, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina.

Revisioseuranta

Tilaston ennakollisten ja myöhemmin tarkentuneiden tietojen välisiä eroja seurataan osana laadunvarmistusta. Revisioita tarkastellaan sekä yksikkötasolla että aggregoiduilla toimialatasoilla.

Palkkasummakuvaajien laskenta perustuu muutosestimointiin. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja. Yritysjärjestelyt ja muut yritysrakenteen muutokset sekä kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset otetaan huomioon, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina.

Koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen, tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla kaikkien yritysten palkkasummaa. Indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla, kun aineisto täydentyy.

Editointi

Aineiston käsittely alkaa editoinnilla. Tässä vaiheessa tarkistetaan ja korjataan virheellisiä havaintoja sekä mahdollisia luokitusvirheitä.

Aineistosta poistetaan tai oikaistaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi esimerkiksi yritysten ilmoittamien tietojen muutosten tai yritysjärjestelyjen seurauksena. Myös yritysten aloitukset, lopetukset ja toimialamuutokset huomioidaan.

Puuttuvat tiedot

Uusimpien kuukausien aineistossa osa havainnoista puuttuu, koska kaikki yritykset eivät ole vielä ilmoittaneet tietojaan. Puuttuvia havaintoja täydennetään imputoinnilla.

Imputointi perustuu ennalta määriteltyihin sääntöihin, ja imputoidut arvot hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riittävän luotettavia.

Estimointi

Tilaston keskeinen estimointimenetelmä on muutosestimointi. Menetelmä perustuu vertailukelpoisten havaintojen muutosten mittaamiseen peräkkäisten vuosien vastaavien kuukausien välillä.

Aggregointi ja julkaisutaso

Tilaston indeksit lasketaan toimialoittain. Ylemmän toimialatason indeksit muodostetaan uusimpien tietojen osalta aggregoimalla tarkempien toimialatasojen indeksit.

Revisiologiikka

Tilaston indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla aineiston täydentyessä. Uusimpien kuukausien tiedot ovat ennakollisia ja voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa.

Revisiot johtuvat pääasiassa siitä, että yritysten palkkasummatiedot täydentyvät ajan myötä sekä yritykset voivat korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja.

Palkkasummakuvaajissa tuotetaan kausitasoitettuja aikasarjoja. Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla poistetaan aikasarjoista vuoden sisällä toistuva kausivaihtelu. Tällainen vaihtelu voi liittyä esimerkiksi vuodenaikoihin, sääoloihin tai tuotannon ja kysynnän tavanomaisiin kausivaihteluihin.

Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä (Time Series Regression with ARIMA Noise, Missing Observations and Outliers / Signal Extraction in ARIMA Time Series) käyttäen JDemetra+-ohjelmistoa. Menetelmän soveltamisessa noudatetaan Euroopan tilastojärjestelmän kausitasoitusohjeita (ESS Guidelines on Seasonal Adjustment).

Menetelmässä huomioidaan kalenterivaikutuksia sekä mahdollisia poikkeavia havaintoja, kuten aikasarjan tasosiirtymiä tai yksittäisiä poikkeavia arvoja.

Kausitasoitus tehdään koko aikasarjalle jokaisella laskentakerralla. Tämän vuoksi kausitasoitetut arvot voivat tarkentua uusien havaintojen lisääntyessä. Pitkät aikasarjat, joiden kausivaihtelu on muuttunut ajassa, tasoitetaan kausitasoituksen laadun parantamiseksi useammassa osassa.

Palkkasummakuvaajien tietoja käyttävät useat kansalliset ja kansainväliset organisaatiot sekä tutkimus- ja elinkeinoelämän toimijat.

Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat, Euroopan keskuspankki sekä kansainväliset organisaatiot, kuten OECD ja Yhdistyneet kansakunnat, käyttävät tilaston tietoja talouskehityksen seurantaan ja analysointiin.

Suomen julkisessa hallinnossa tilaston tietoja käytetään yritystoiminnan ja talouden suhdannekehityksen seurannassa.

Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset hyödyntävät tietoja markkinoiden kehityksen, toimialojen suhdannetilanteen ja kilpailutilanteen arvioinnissa.

Tilastokeskuksessa palkkasummakuvaajien tietoja käytetään lähdeaineistona kansantalouden tilinpidossa.

Palkkasummakuvaajien tietojen laatua arvioidaan myös kansainvälisessä tilastoyhteistyössä. Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat arvioi tilaston tietoja puolivuosittain osana Euroopan yritystilastojen laadun seurantaa.

Suomi on täyttänyt tilastolle asetetut laatukriteerit lähes poikkeuksetta täysimääräisesti.

Palkkasummakuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat tarkentua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi.

Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa melkein kahden vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten viiden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston sivuilla. 

Mitattava muuttuja vastaa hyvin Eurostatin määritelmiä. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Ajallisesti tiedot kohdistuvat täsmällisesti ja laskennassa käytetyt menetelmät ovat harhattomia. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Palkkasummakuvaajissa virheet johtuvat ensisijaisesti tiedonantajien ilmoittamien tietojen virhellisyydestä sekä tuoreimpien tietojen osalta aineiston kertymisen vajaudesta.

Virheitä tarkastellaan revisoiden avulla ja aineiston validoinnin yhteydessä pyritään löytämään merkittävimmät virheet ja puutokset sekä tarvittaessa poistamaan niiden vaikutus indeksistä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Palkkasummakuvaajien tietojen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa Suomen virallisen tilaston laatulinjauksen mukaisesti.

Tilaston laatua seurataan kuukausittain tarkastelemalla toimialatason ja yksikkötason aineiston revisioita sekä vertaamalla tilaston tuloksia muihin suhdannetilastoihin koherenssitarkastelujen avulla.

Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.

Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.

Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.

Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tulorekisterin aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen.

Aineisto täydentyy palkkojen osalta melkein kahden vuoden ajan. Sen vuoksi indeksilukuja päivitetään siihen asti, kunnes aineisto on kokonaan täydentynyt. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston sivulla.

Palkkasummakuvaajien tiedot julkistetaan noin kuukauden kuluttua tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä.

Palkkasummakuvaajien tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. Tilaston julkistamisessa ei ole ollut viivettä suunniteltuun julkistuspäivään verrattuna.

Poikkeuksellisesti vuoden 2019 alussa tilaston julkaiseminen keskeytyi, koska tulorekisteristä saatava aineisto oli puutteellinen.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Palkkasummakuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen.

Tilastokeskuksen yritystilastot voidaan jakaa suhdannetilastoihin ja rakennetilastoihin. Palkkasummakuvaajat kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat yritystoiminnan kehitystä lyhyellä aikavälillä ja julkaistaan nopeasti tarkasteluajankohdan jälkeen.

Rakennetilastot, kuten yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuvaavat yritysten toimintaa ja taloudellista rakennetta vuositasolla. Rakennetilastojen tietosisältö on laajempi, mutta niiden julkaiseminen tapahtuu pidemmällä viiveellä kuin suhdannetilastoissa.

Lisäksi ajallinen vertailukelpoisuus ei ole näissä tiettyä ajankohtaa kuvaavissa vuositilastoissa samalla tavalla keskiössä kuin suhdannetilastossa. Vuositilastoissa käytetään myös pääsääntöisesti eri tilastoyksikköä, mikä vaikuttaa siihen, mille toimialoille yritysten tiedot kohdentuvat.

Palkkasummakuvaajien tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia muiden yritystoimintaa kuvaavien tilastojen kanssa, mutta tilastojen välillä voi olla eroja muun muassa kuvausajankohdan, julkaisuviiveen ja tietosisällön laajuuden vuoksi.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tiedot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Palkkasummakuvaajien kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon ja samaan laskentamenetelmään. Eri aikaväleillä julkaistavat tiedot ovat siten keskenään yhteneväisiä.

Neljännesvuosi-, puolivuosi- ja vuositasoiset tiedot muodostetaan kuukausitietojen perusteella aggregoimalla ne pidemmälle ajanjaksolle.

Tiedot voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä. Tämän vuoksi myös pidempien ajanjaksojen tiedot voivat tarkentua, jos ne sisältävät ennakollisia kuukausihavaintoja. Kun tiedot ovat lopullisia, eri aikaväleillä julkaistavat tiedot ovat keskenään yhteneväisiä.

Palkkasummakuvaajien tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Palkkasummakuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille ajoittuva palkanmaksu ansaintakuukauden mukaan yrityksen tilikaudesta riippumatta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin ja tilinpäätöstilastojen tiedot ovat tuloslaskelman mukaisia kyseisenä vuonna päättyvältä tilikaudelta.

Palkkasummakuvaajat kattavat kaikki palkkoja maksavat työnantajat.

Palkkasummakuvaajat sisältävät myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat, jotka eivät sisälly yritysrekisterin vuositilastoon, vaan ne julkaistaan erikseen.

Palkkasummatietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset otetaan huomioon heti, kun yritys alkaa ilmoittaa työnantajasuorituksia tai tieto lopettamisesta on saatu. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon tulevat yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto tai tase on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Palkkasummakuvaajien tiedot julkistetaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Jokaisessa kuukausijulkistuksessa julkaistaan uusimman kuukauden tiedot sekä päivitetään aiempien kuukausien tietoja aineiston täydentyessä. Revisiot sisältyvät siten normaaliin kuukausittaiseen julkaisurytmiin, eikä erillisiä revisiojulkistuksia tehdä.

Palkkasummakuvaajien tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.

Palkkasummakuvaajien tietokantataulukot ovat saatavilla maksutta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta. Tilaston vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistokannasta.

Palkkasummakuvaajien yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Tilaston yksikkötason aineistoa ei luovuteta tutkijakäyttöön.

Palkkasummakuvaajien tietoja voidaan tuottaa maksullisena tietopalveluna Tilastokeskuksen asiakaskohtaisessa suhdannepalvelussa. Palvelussa voidaan tuottaa esimerkiksi alueittaisia, yritysryhmittäisiä tai erilaisiin toimialayhdistelmiin perustuvia liikevaihtotietoja.

Lisätietoja palvelusta on saatavilla Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun verkkosivuilta.

Aikasarjojen kausivaihtelusta ja kausitasoitukseen käytetystä menetelmästä saa tarkempaa tietoa Kausitasoitus Tramo/Seats -menetelmällä -selosteesta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Palkkasummakuvaajien tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä yritystä koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.

Tilastossa sovelletaan tilastollisen tietosuojan periaatteita, joiden mukaisesti yksittäisen yrityksen tiedot suojataan tarvittaessa ennen tietojen julkaisemista. Tilastokeskuksella on tähän käytössä sisäiset ohjeet taulukkomuotoisten yritystietojen suojaamisesta.

Palkkasummakuvaajissa tietosuojaa varmistetaan erityisesti tilanteissa, joissa yksittäisen yrityksen vaikutus toimialan palkkasummaan on suuri. Toimialan dominanssille on käytetty rajana yhden yrityksen 70 %:n vaikutusta toimialaan ja kynnysarvona julkaistavassa sarjassa on oltava vähintään 30 yritystä. Tällöin toimialan tietoja ei julkaista erillisinä, vaan ne esitetään yhdistelmätoimialoina tai vain ylemmillä toimialatasoilla.

Kun tietoja toimitetaan Eurostatille, suojatut tiedot merkitään luottamuksellisiksi eli liputetaan tilastollisen tietosuojan mukaisesti.