Kehitämme parhaillaan tilastojen dokumentaatiota. Sisältö ei välttämättä ole tällä hetkellä kaikilta osin ajantasaista.
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tilastossa on tietoja kuntien ja kuntayhtymien tuotoista ja kustannuksista, investoinneista, rahoituksesta, varoista ja veloista sekä toiminnasta.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Kassavarat
Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset kunnan/kuntyhtymän taseesta.
Kunnan liikelaitos
Yksi kuntien liiketoiminnan organisointimuoto. Kunnan liikelaitos -mallin mukainen liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa ja joka laatii kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti erillisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Vain osa kuntien liikelaitoksista noudattaa kunnan liikelaitos -mallia. Muu kuntien liiketoiminta (myös ns. muuna taseyksikkönä käsitelty liikelaitos ja ns. laskennallisesti eriytetty liiketoiminta) käsitellään kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoissa samaan tapaan kuin kunnan muukin toiminta. Osakeyhtiömuotoisen tms. liiketoiminnan menot ja tulot eivät sisälly kuntien taloustilastoihin, vaikka kunta omistaisi liikelaitoksen koko osakekannan. Kunnan talousarvion tuloslaskelmaosaan otetaan kunnan ja kunnan liikelaitoksen väliset suoritukset (sisäiset korot ja liikelaitoksen peruspääoman tuotto), mutta ei liikelaitoksen "omia" tuotto- ja kuluarvioita. Kunnan liikelaitosta ei siis yhdistetä kunnan talousarvioon "rivi riviltä". Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaan kunnan tulee kuitenkin laatia myös sellainen talousarvion tuloslaskelmaosa, johon on yhdistetty rivi riviltä liikelaitoksen tuloslaskelma-arviot ja eliminoitu sisäisten lainojen korot ja peruspääoman tuotto. Tätä tuloslaskelma-arviota kunnat voivat käyttää mm. talousarviosta tiedottaessaan. Kunnan liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan/kuntayhtymän muun tilinpäätöksen kanssa kokonaistilinpäätökseksi "rivi riviltä". Koska kunnan liikelaitos käsitellään talousarviossa eri tavalla kuin tilinpäätöksessä, eivät talousarvion ja tilinpäätöksen luvut välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskus kerää tilinpäätösarvio- ja talousarviotilastoa varten erillistiedot kunnan liikelaitosten tilinpäätösarvioista ja talousarvioista. Tämä mahdollistaa sen, että kuntien ja niiden liikelaitosten talousarviot ja tilinpäätösarviot voidaan yhdistää koko kunnan talous-/tilinpäätösarvioksi, jonka luvut ovat vertailukelpoisia tilinpäätöksen lukujen kanssa. Tilastokeskuksen talousarviojulkaisuissa kuntien ja kuntayhtymien talousarviot julkaistaan yhdistämättä niihin kunnan liikelaitos -mallia noudattavien liikelaitosten talousarvioita. Tilaston kotisivulla julkaistaan myös yhdistetyt, ts. tilinpäätösten kanssa vertailukelpoiset, talousarviotiedot.
Kuntayhtymä
Kuntayhtymä on kunnallislain uudistamisen yhteydessä 1993 käyttöön otettu kuntien yhteistoimintamuoto, joka korvaa aiemmat kuntainliitot. Kuntayhtymässä on kyse useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat. Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, kansanterveystyön kuntayhtymät, erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä koulutuskuntayhtymät. Kolme neljäsosaa kuntayhtymien menoista aiheutuu terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.
Kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset
Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen kuntien taloustilastoissa kuntien kulttuuritoimen nettokustannuksiin luetaan seuraavien kunnan järjestämien toimintamuotojen kustannukset: yleiset kirjastot, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, taiteen perusopetus ilman kunnan kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta sekä muu kulttuuritoimi (mm. kongressi- ja kulttuurikeskukset sekä kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tuki ja tarjonta). Nettokustannukset saadaan vähentämällä kokonaiskustannuksista tuotot.
Lainakanta
Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/kuntayhtymän taseesta. Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.
Verorahoitus
Kunnan verorahoitukseen luetaan kunnan verotulot ja valtionosuudet.
Verotulot
Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat - ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain - verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta - oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan.
Vuosikate
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.