Kotitalouksien kulutus: tilaston dokumentaatio

Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.

Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Kotitalouksien kulutus

Laaturaportti

Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Kulutustutkimus kuvaa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneita muutoksia ja kulutuseroja. Tutkimuksessa selvitetään myös muun muassa kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kulkuvälineitä sekä tuloja. Tutkimus on otostutkimus, joka toteutetaan ja julkaistaan epäsäännöllisesti.

Kattavuus (SIMS 3.3)

Kotitalouksien kulutus -tilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvien yksityiskotitalouksien kulutusmenot Suomessa.

Kotitalouksien kulutus -tilasto kuvaa edustavalla väestöotoksella kotitalouksien ja henkilöiden taloudellisen hyvinvoinnin kokonaisuutta laajemmin kuin mikään muu tilastoaineisto. Siihen sisältyy kotitalouksien demografisten ja alueellisten tietojen lisäksi tietoja kotitalouksien:

– kulutusmenoista

– käytettävissä olevista tuloista

– asunto- ja muiden lainojen koroista

– asuinoloista

Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)

Kotitalouksien kulutus -tilaston perusyksikkö, josta tietoja tuotetaan, on kotitalous. Se muodostuu henkilöistä, jotka asuvat yhdessä ja joilla on kokonaan tai osittain yhteinen ruokatalous tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Kulutustiedot kerätään ja analysoidaan pääosin kotitalouskohtaisesti, vaikka jäsenkohtaisiakin tietoja kerätään.

Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)

Kotitalouksien kulutus -tilaston perusjoukko koostuu Suomessa vakinaisesti asuvista kotitalouksista ja niihin kuuluvista henkilöistä. Tilaston ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Viitealue (SIMS 3.7)

Kotitalouksien kulutus -tilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvan kotitalousväestön kulutusmenot.

Tilaston tiedot julkaistaan koko maan tasolla ja suuralueittain (NUTS2).

Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)

Kotitalouksien kulutus -tilasto eli kulutustutkimus on maamme vanhimpia otostutkimuksia, jonka historia ulottuu vuosiin 1908–1909. Kaikki Suomen kotitaloudet kattavia kulutustutkimuksia on tehty vuodesta 1966 lähtien noin viiden vuoden välein. Vuodesta 1966 alkaen aineistoja on saatavissa sähköisessä muodossa.

Tiedoista on tehty kaksi aikasarjaa, joista vanhemmassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1966, 1971, 1976, 1981, 1985 ja 1990. Uudemmassa aikasarjassa on tietoja vuosilta 1985, 1990, 1995, 1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Vuoden 2022 kulutustutkimus aloittaa uuden aikasarjan uudella COICOP2018-luokituksella.

Mittayksikkö (SIMS 4)

Kotitalouksien kulutus -tilaston julkaistuissa tietoaineistoissa käytetään mittayksiköinä kulutusmenoja euroina keskimäärin kotitaloutta kohti tai kulutusyksikköä kohti.

Viiteajankohta (SIMS 5)

Kotitalouksien kulutus -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedonkeruussa viiteajanjaksot ovat kaksi viikkoa, kuukausi, kolme kuukautta tai vuosi. Alle 12 kuukauden jaksolta kysytyt kulutustiedot korotetaan lopullisessa aineistossa vuositasolle. Tiedonkeruuta suunniteltaessa kiinnitetään huomiota mm. tavaran ja palvelun hankintatiheyteen sekä hintaan. Nämä vaikuttavat siihen, miten tieto kerätään ja minkälaista viiteaikaa kysymyksessä käytetään.

Luokitukset (SIMS 3.2)

Kotitalouksien kulutus -tilastossa tuotetaan tietoa kulutusmenoista väestöryhmittäin. Näitä väestöryhmittäisiä luokituksia ovat mm. sosioekonominen asema, kotitalouden elinvaihe, kotitalouden viitehenkilön (eli suurituloisimman) ikä, suuralue ja kotitalouden rakenne.

Kotitalouksien kulutus -tilastossa kulutusmenot luokitellaan yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen luokituksen eli COICOP-luokituksen mukaan. Luokitus pohjautuu YK-luokitukseen, josta on muodostettu EU-jäsenmaille yhdenmukainen ja tarkempi versio eCOICOP, (European Classification of Individual Consumption According to Purpose). Kansallisesti kotitalouksien kulutus -tilastossa on ollut käytössä vielä tarkempi kulutusmenojen luokitus.

Yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen COICOP uudistuu. Tietoa uudesta COICOP2018-luokituksesta löydät sivulta:

Yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus COICOP uudistuu 2024–2026 | Tilastokeskus (stat.fi)

Uudistunut luokitus päivittyy tietokantataulukoihin vaiheittain. Vanhemmissa tietokantatauluissa on käytössä Luokitukset | Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus COICOP | Tilastokeskus (stat.fi) luokitus.

Muut luokitukset:

Luokitukset | Suuralueet 2023 | Tilastokeskus (stat.fi)

Luokitukset | Px-koodisto ikä | Tilastokeskus (stat.fi)

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Asumiskulutus

Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra. Oman asunnon bruttovuokran määrittelyssä on käytetty apuna Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -tilaston tietoja sekä talouden rekisteri- tai haastattelutiedoista asunnon huoneiden lukumäärää, rakennusvuotta, lämmitystapaa ja sijaintia. Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.

Kestävyysluokitus

Varsinaisen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen COICOP-luokituksen (Classification of Individual Consumption According to Purpose) kulutusmenoryhmät on jaettu kansantalouden tilinpidon periaatteiden mukaisesti palveluihin (P), kertakulutushyödykkeisiin (KR), kestokulutushyödykkeisiin (KS) ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin (PKS). Ero kertakulutushyödykkeiden ja kestokulutushyödykkeiden välillä perustuu sille, voidaanko tavaroita käyttää ainoastaan kerran tai voidaanko niitä käyttää toistuvasti tai jatkuvasti huomattavasti yli vuoden kestävän ajanjakson aikana. Kestokulutushyödykkeillä, kuten autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot, on usein myös suhteellisen korkea ostohinta. Puolikestohyödykkeet eroavat kestokulutushyödykkeistä siten, että niiden odotettu käyttöaika, vaikkakin yli yhden vuoden, on usein huomattavasti lyhyempi ja niiden ostohinta on vähäisempi. COICOP-käsikirja on selattavissa Internetissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/popup/coicop.pdf (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 44).

Kotitalouden viitehenkilö

Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Viitehenkilö on määritetty haastattelutietojen avulla. Tulot ovat pääsääntöisesti viitehenkilön määräävä kriteeri, mutta joissain tapauksissa (mm. yrittäjätaloudet) koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon. Tilastovuodesta 2022 alkaen viitehenkilö on määritetty rekisteritietojen perusteella. Viitehenkilö on kotitalouden suurituloisin henkilö. Huomattava osa kotitalouskohtaisista luokittelutiedoista on muodostettu viitehenkilön tietojen perusteella.

Kotitalous

Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.

Kulutusmenot

Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseen kulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskään lueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja. Kulutuskäsite ei sisällä kotitalouksien julkisten hyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta). Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti: + kulutustavaroiden ja palveluiden ostot + omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet) + laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta+ saadut tavarat ja palvelut + kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot) = kulutusmenot yhteensä Tilastovuodesta 2022 alkaen saadut tavarat ja palvelut eivät kuulu kulutusmenoihin.

Kulutusmenot kotitaloutta kohti

Eri väestöryhmien kotitalouskohtaisiin kulutuskeskiarvoihin vaikuttaa oleellisesti kotitalouden keskimääräinen henkilöluku. Lapsiperheiden menot kotitaloutta kohti ovat suuremmat kuin pientalouksissa (esim. yhden hengen taloudet ja vanhustaloudet).

Kulutusyksikkö

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa - kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 - muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 - lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat). Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.

Käytettävissä oleva tulo

Käytettävissä oleva tulo sisältää kaikki kotitalouteen saadut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (mukaan lukien omistusasunnosta saatava laskennallinen tulo ja omaisuuden veronalaiset myyntivoitot), luontoisedut ja saadut tulonsiirrot, joiden summasta on vähennetty maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti: + palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (ml. asuntotulo omistusasunnosta ja myyntivoitot) -------------------------------------------- = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot (ml. asuntotulo vuokra-asunnosta toiselta kotitaloudelta) -------------------------------------------- = bruttotulot – maksetut tulonsiirrot -------------------------------------------- = käytettävissä olevat tulot Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin pääasiassa käytettävissä olevien tulojen käsitettä. Sen jälkeen pääasiallinen tulokäsite on ollut käytettävissä olevat rahatulo, joka ei sisällä laskennallista asuntotuloa. Omistusasujien asuntotulo luetaan tuotannontekijätuloksi (omaisuustuloksi) ja asuntotulo toiselta kotitaloudelta vuokratusta asunnosta saaduksi tulonsiirroksi. Asuntotulo muodostetaan tulonjakotilaston otosaineistoon edelleen, mutta sitä käsitellään lisätietona. Kun käytettävissä oleviin tuloihin lisätään luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan oikaistu käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastoon tätä käsitettä ei ole muodostettu.

Omat tuotteet

Kulutustutkimuksessa kotitalouden kulutukseen lasketaan mukaan kotitalouden käyttämät itse tuotetut ja saadut luonnontuotteet, kuten maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet (marjat, sienet, kalat ym.). Kotitaloudelta kysytään lomakkeella omien tuotteiden käyttömäärät, jonka jälkeen ne hinnoitellaan kuluttajahinnoin.

Sosioekonominen asema

Tilastovuodesta 2022 alkaen kulutustutkimuksessa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema haastatteluhetken perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Palkansaajat on jaettu työntekijöihin sekä ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan. Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Kotitalouksien kulutus -tilasto eli Household Budget Survey (HBS) kuuluu toistaiseksi EU:n harmonisoituihin tutkimuksiin, jota on tähän saakka tehty ns. herrasmiessopimukseen perustuen. Suomi on tuottanut vertailutietoja Eurostatille vuosilta 1988, 1994, 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020. Uusimman eli vuoden 2022 kulutustutkimuksen tiedot toimitetaan Eurostatille muunnettavaksi vuodelle 2020. Vuodesta 2025 alkaen HBS on lakisääteinen osana EU:n sosiaalitilastojen puiteasetusta IESS (EU) 2019/1700. Käytännössä seuraava tiedonkeruuvuosi on 2026.

Tilaston laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004 ). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)

Kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot toimitetaan kuluttajahintaindeksin, kansainvälisen hintavertailun ja kansantalouden tilinpidon käyttöön. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan Eurostatille, ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

EU:n tilastovirasto Eurostat vastaa HBS:n tilastoinnista ja sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.

Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)

Kulutustutkimuksen tiedonkeruulomakkeen (puhelinhaastattelu tai verkkolomake) keskimääräinen täyttämisaika oli noin 45 minuuttia, mutta täyttämiseen kului, riippuen kotitaloudesta, noin puolesta tunnista tuntiin. Tiedonkeruulomakevaihetta seurasi kahden viikon mittainen kuittienkeruu- sekä kulutusmuistikirjajakso. Kahden viikon ajalta kehotettiin keräämään jokainen tuotetiedollinen kuitti. Muut menot pyydettiin kirjaamaan muistikirjaan. Vastaaja sai valita käyttääkö kuittienkeruuvaiheessa mobiilisovellusta vai perinteistä paperista kuittipussia ja muistikirjaa.

Vastausrasitetta on pyritty minimoimaan mm. lomakesuunnittelulla ja kehittämällä tiedonkeruuvälineitä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuta uudistettiin ennen keruuvuotta siirtymällä yhdistelmätiedonkeruuseen, jossa vastaaja sai itse valita mieleisensä vastaustavan puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen sekä perinteisen kuittipussin ja mobiilisovelluksen välillä.

Lähdeaineistot (SIMS 18.1)

Kotitalouksien kulutus -tilasto on otostutkimus, jonka tiedot kerättiin vuonna 2022 kolmella toisiaan täydentävällä menetelmällä:

– Kotitalouksien haastatteluilla ja itsetäytettävällä verkkolomakkeella

– Kotitalouksien keräämistä kuiteista ja täyttämistä kulutusmuistikirjoista (mobiilisovellus ja paperinen muistikirja)

– Hallinnollisista rekisteriaineistoista

Rekisteritietoja on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon kotitalouksien vastausrasitteen ja tiedonkeruun kustannusten pienentämiseksi. Varsinaisia kulutustietoja ei kuitenkaan saada rekistereistä. Sen sijaan otostietojen lisäksi muun muassa kotitalouden tulotiedot ja henkilöiden koulutustasotiedot saadaan rekisteristä.

Kulutustutkimus on otostutkimus. Sen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat kotitaloudet eli ns. kotitalousväestö. Vuonna 2022 kotitalouksia oli 2,919 miljoonaa. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Vuoden 2022 tutkimuksessa otanta-asetelmana oli ositettu systemaattinen otanta. Ositteina olivat aluehallintoviraston alueluokitukseen perustuvat seitsemän ryhmää. 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden muodostamasta kehikkoperusjoukosta ositus huomioiden poimittiin systemaattisesti alueellisesti järjestetystä aineistosta 8 606 kohdehenkilöä. Kohdehenkilön asuntokuntaan liittyvän rekisteritiedon perusteella määriteltiin alustavat kotitaloudet valituille kohdehenkilöille. Kunkin kotitalouden todennäköisyys tulla otokseen perustui siinä olevien 16 vuotta täyttäneiden jäsenten lukumäärään.

Tutkimuksen toteutusta varten osoitettiin valituille kohdehenkilöille myös substituuttikohteita, joita käytettäisiin tilanteissa, joissa vastausta ei riittävän tavoittelun jälkeen olisi saatu. Keskeisiltä kriteereiltään (muun muassa alue, sukupuoli, kotitalouden koko ja koulutustaso) mahdollisimman samanlaisia substituuttihenkilöitä määriteltiin kullekin otokseen valitulle kohteelle kaksi ja joillekin haastavammille ryhmille vielä kolmas. Kohdehenkilölle pyrittiin ensisijaisesti löytämään kaikki keskeiset kriteerit täyttävä substituutti, mutta etenkin toisen ja kolmannen substituutin valinnassa keskeisistä kriteereistä jouduttiin hieman joustamaan (esimerkiksi niin, että sallittiin substituutille eri koulutusaste kuin tutkimukseen valitulle varsinaiselle kohdehenkilölle).

Vuonna 2022 alkuperäisen brutto-otoksen koko oli 8 606 henkeä, joista osa ei kuulunut tutkimuksen perusjoukkoon. Tähän ns. ylipeittoon kuuluvat kuolleet, laitosväestö ja ulkosuomalaiset. Ylipeittoa oli 153 henkeä, joten netto-otokseksi muodostui 8 453 kotitaloutta.

Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)

Kotitalouksien kulutus -tilaston tiedonkeruu tehdään noin viiden vuoden välein. Uusin on vuodelta 2022.

Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)

Vuoden 2022 kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot kerättiin puhelinhaastattelulla ja itse täytettävällä verkkolomakkeella. Lisäksi tietoja saatiin kotitalouden keräämistä ostokuiteista ja kulutuksen muistikirjaan tehdyistä ostosmerkinnöistä. Ostokuittien skannaamista ja kulutustietojen merkitsemistä varten vastaajille tarjottiin myös Kulutustutkimus-mobiilisovellusta. Tietoja haettiin myös hallinnollisista rekistereistä.

Keruu alkoi kontaktihaastattelulla, jossa tarkistetaan rekisteritietojen mukainen kotitalouden rakenne ja kerätään tietoja kotitalouden jäsenistä (ammatit, toiminta työmarkkinoilla ym.) sekä ohjataan vastaaja joko jatkamaan haastattelua puhelimitse tai täyttämään itsenäisesti samansisältöinen verkkolomake. Haastattelu- ja verkkolomakkeella kysytään tietoja kotitalouksien menoista kuten asumisesta, vakuutuksista ja suurista hankinnoista sekä kestokulutushyödykkeiden omistuksesta.

Haastattelijoina toimivat Tilastokeskuksen omat haastattelijat. Haastatteluiden jälkeen kotitaloudet keräsivät kaikista menoistaan kahden viikon ajan kuitteja tai tekivät merkinnät ostoista joko Kulutustutkimus-mobiilisovellukseen tai paperiseen kulutuksen muistikirjaan. Tutkimuksen otostaloudet jaettiin satunnaisesti 26:een 14 päivän mittaiseen kuittien keruujaksoon koko tutkimusvuoden ajalle. Näin eri vuodenaikojen kulutuksesta saadaan mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot. Mikäli vastaaja oli valinnut kuittienkeruujaksolle mobiilisovelluksen, kuitit kuvattiin sillä tai kuitittomat ostokset merkittiin sovelluksen muistikirjaan. Kuittikuvat välittyivät sovelluksesta Tilastokeskukseen, jossa ne luettiin OCR-ohjelmistolla ja luokiteltiin luokittelualgoritmin avulla. Fyysiset kuitit palautettiin Tilastokeskukseen. Kuitit skannattiin ja muunnettiin sähköiseen muotoon Tilastokeskuksessa. Taustatietojen keräämisessä hyödynnettiin hallinnollisia rekistereitä. Niistä saatiin mm. kotitalouksien jäsenten tulo- ja koulutustiedot sekä julkisten palvelujen käyttötietoja.

Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)

Kotitalouksien kulutus -tilaston haastattelu-, kuitti- ja muistikirja-aineistoa tarkistetaan monivaiheisesti. Perustarkistuksiin kuuluu

– haastattelijoilta saatujen lisätietojen läpikäynti

– vastaajan antamien avovastauksien läpikäynti

– haastattelutietojen minimien ja maksimien tarkistaminen

– kuitti- ja muistikirja-aineiston tuoteluokkien jakaumien tarkistaminen

– loogiset tarkistukset (esim., että jokaisella kotitaloudella on tietyt pakolliset tiedot).

Tiedon käsittely (SIMS 18.5)

Vuoden 2022 kotitalouksien kulutus -tilastossa imputoitiin eräkatoa kulutusta kuvaavien muuttujien osalta kuten vuoden 2016 tutkimuksessa. Jos haastattelussa oli vastattu ”ei osaa sanoa” tai kieltäydytty vastaamasta johonkin kysymykseen, tiedot imputoitiin käyttäen Donor- eli luovuttajaimputointimenetelmää (SAS:n Surveyimpute-proseduuri, hotdeck menetelmä). Vain muuttujat, joista tiedettiin, että tiedon pitäisi olla suurempi kuin nolla, imputoitiin. Esimerkiksi asumiseen liittyvistä tiedoista pari prosenttia imputoitiin tällä menetelmällä. Vakuutustiedoista imputoitujen tietojen osuus oli noin 33,7 prosenttia. Tiedon luovuttaja haettiin päättämällä ensin valintakriteerit, joiden perusteella mahdollisimman samanlainen luovuttaja etsitään.

Imputointi on kiinteä osa muuta aineiston editointia eli epäjohdonmukaisten tai virheellisten tietojen havaitsemista ja korjaamista. Kaikille korjatuille muuttujille merkittiin tietokantaan ns. flag-muuttujaan tieto korjauksesta. Flagmuuttujien mahdolliset arvot olivat: 1: Imputoitu Surveyimpute-proseduuria käyttäen (luovuttajaimputointi) 2: Tieto haettu hallinnollisesta aineistosta 3: Jaettu tietoa useammalle muuttujalle (esim. vakuutuspaketit) 4: Muu imputointitapa (esim. keskiarvo- tai mediaani) 5: Tietoa korjattu (esim. outlier) 6: Tietoa paikattu mallitiedolla (regressiomalli, esim.sähkö).

Tiedon jakamista useammalle muuttujalle (flag=3) käytettiin ensisijaisesti vakuutuspakettien osalta eli tilanteessa, jossa kotitalous kertoi, mitä vakuutuksia sillä on ja mikä on niiden yhteissumma. Tiedon paikkaamista hallinnollisen aineiston avulla käytettiin mm. asumista koskevien muuttujien osalta (esim. rakennusvuosi, pinta-ala). Muu imputointitapa oli käytössä lähinnä kestokulutushyödykkeiden osalta, ja niistä alle kolme prosenttia imputoitiin.

Kulutusmenojen kokonaissummien ja keskiarvojen estimoinnissa käytetään hyväksi kunkin kotitalouden tietojen painottamisessa mm. otantaan liittyviä sisältymistodennäköisyyksiä ja vastaustodennäköisyyksiä sekä perusjoukosta saatavaa lisäinformaatiota.

Kadon vinouden aiheuttamaa harhaa pyrittiin korjaamaan uudelleenpainotuksen avulla. Uudelleenpainotuksessa tehdään ensin ns. katokorjaus kertomalla sisältymistodennäköisyydet estimoiduilla vastaustodennäköisyyksillä. Tämän jälkeen katokorjatut painot vielä kalibroidaan. Kalibroinnin tarkoituksena on parantaa otoksesta laskettuja estimaatteja kohdeperusjoukosta saatavan lisäinformaation avulla. Tutkimukseen vastanneiden kotitalouksien painokertoimia korjattiin siten, että vastanneiden talouksien reunajakaumat tärkeimpien taustamuuttujien suhteen saatiin vastaamaan koko kotitalousväestön reunajakaumia. Kalibrointiin käytettiin CALMAR-laskentaohjelmaa.

Painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia rekistereistä saatavia vuoden 2022 reunajakaumia:

1) asuntokuntien jakauma maakunnan (NUTS3) mukaan − pääkaupunkiseutu erikseen: Helsinki, Espoo (+ Kauniainen) ja Vantaa muodostivat kukin oman ”maakuntansa”

2) asuntokuntien koon jakauma: 1, 2, 3, 4, 5+ asukasta

3) asuntokuntien koulutusasteen jakauma

4) väestöjakauma sukupuolen ja iän mukaan

5) asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen totaali

6) asuntokuntien palkkatulon (sis. luontoisedut) saajien lukumäärä

7) asuntokuntien omaisuustulon saajien lukumäärä

8) asuntokuntien yrittäjätulon saajien lukumäärä

9) asuntokuntien eläkkeen saajien lukumäärä.

Lisäksi kalibroinnissa pakotetaan kuittienkeruujaksojen painokertoimien summat samoiksi, jotta aineisto edustaisi kaikkia jaksoja yhtä hyvin.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)

Kotitalouksien kulutus -tilastossa otanta, tiedonkeruu ja tietojen käsittely vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Tutkimustulosten sisältämän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan mitata keskiarvon suhteellisen keskivirheen ja luottamusvälien avulla.

Vuoden 2022 kulutusmenojen ns. pääryhmissä suhteelliset keskivirheet ovat melko pieniä lukuun ottamatta ryhmiä 02 Alkoholijuomat ja tupakka ja 10 Koulutus, joiden suhteelliset keskivirheet ovat päärymistä suurimmat. Luotettavimmat tiedot saadaan suurimmista kulutusmenoryhmistä (01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, 04 Asuminen ja energia sekä 08 Informaatio ja viestintä).

Kulutustutkimuksen tietoja käytettäessä on huomattava, että kulutustietojen luotettavuus heikkenee siirryttäessä pääryhmätasolta kulutuksen alaryhmiin. Usein ostettavien hyödykkeiden keskivirheet ovat melko pieniä, mutta harvemmin hankittujen tuotteiden kohdalla keskivirheet saattavat kasvaa melko suuriksi. Näissä tapauksissa otos ei välttämättä riitä kulutusmenojen luotettavaan kuvaamiseen. Myös yksityiskohtaiset luokittelut taustamuuttujien kuten iän, aseman tai alueen mukaan kasvattavat havaintojen vähetessä kulutuserien suhteellisia keskivirheitä.

Keskivirhelaskelmat kuvaavat tuloksiin liittyvää satunnaisvaihtelua. Tämän lisäksi mm. kotitalouksien vastaamatta jättämiset ja unohtamiset aiheuttavat sen, että jotkut kulutuserät saadaan kerättyä otoskotitalouksilta vain osittain, minkä vuoksi kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot tulevat aliestimoiduiksi. Tästä aiheutuva virhe saattaa joissakin tapauksissa (esim. alkoholimenot, rahapelit) olla huomattavasti suurempi kuin satunnaisvirhe. Kulutusmenoerien aliestimoituvuutta voidaan tutkia vertaamalla tuloksia mm. kansantalouden tilinpidon vastaaviin tietoihin. Vuonna 2022 kulutustutkimuksen kokonaismenojen osuus kansantalouden tilinpidon tiedoista oli noin 85 prosenttia.

Otantavirhe (SIMS 13.2)

Kulutusmenojen pääryhmissä suhteelliset keskivirheet eivät ryhmiä 02 Alkoholijuomat ja tupakka ja 10 Koulutus lukuun ottamatta ylitä neljää prosenttia vuonna 2022. Vuoteen 2016 verrattuna keskivirheet nousivat hieman. Kaikkien kulutusmenojen suhteellinen keskivirhe vuonna 2022 oli 1,34 prosenttia (vuoden 2016 tutkimuksessa 1,15 prosenttia).

Peittovirhe (SIMS 13.3.1)

Ylipeittoon kuuluvat kuolleet, laitosväestö ja ulkosuomalaiset. Peittovirheen syntyyn vaikuttaa osittain se, että otannan poimintavaiheen ja haastattelijan yhteydenoton välillä saattaa olla vuosi, vaikka osoitteita päivitetään keruun aikana. Ylipeittovirheen syntyyn vaikuttaa myös tutkimuksen tavoiteperusjoukon ja otantakehikkoon käytetyn rekisteritiedon perusjoukon poikkeavuus toisistaan: rekisterit kattavat koko väestön, kun kulutustutkimuksen perusjoukoksi on tutkimuksessa määritelty kotitalousväestö. Alipeitto vastaavasti muodostuu lähinnä niistä maahanmuuttajista, jotka rekisteröidään väestön keskusrekisteriin poimintahetken ja tutkimushetken välisenä aikana. Peittovirheiden merkitys aineistoon liittyvästä kokonaisvirheestä on arvioitu pieneksi verrattuna muihin virhelähteisiin.

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

Laadun arviointi (SIMS 11.2)

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)

Kotitalouksien kulutus -tilastosta toimitetaan tiedot Eurostatille siten, että tiedot ovat sisällöltään (käsitteet, määritelmät ja luokitukset) mahdollisimman vertailukelpoisia muissa EU-maissa tehtyihin tutkimuksiin. Menetelmällisesti eri maiden tutkimukset vaihtelevat melko lailla.

Vuodesta 2025 alkaen kulutustutkimus (HBS, Household Budget Survey) on lakisääteinen osana EU:n sosiaalitilastojen puiteasetusta IESS (EU) 2019/1700. Lakipohja tarkoittaa, että tiedot ovat jatkossa sisällöltään aiempaa paremmin vertailukepoisia EU-maiden kesken.

Vuoteen 2016 saakka Suomessa kansallisesti julkistetut kotitalouksien kulutus -tilaston tiedot poikkeavat Eurostatille toimitetuista tiedoista. Kansallinen kulutusmenoluokitus poikkeaa osin Eurostatissa käytössä olevasta eCOICOP-luokituksesta. Suurimmat erot kansalliseen versioon liittyvät kulutusmenojen määrittelyyn. Suomen versio on huomattavasti tarkempi. Lisäksi kansallisessa tutkimuksessa kulutusmenoihin luokitellaan seuraavat kulutusmenoerät, jotka eivät Eurostatin luokituksessa kuulu kulutusmenoihin:

– jotkin veroluonteiset maksut (esim. ajoneuvovero)

– jäsenmaksut, sakot ja muut tulonsiirron luonteiset maksut

Syy näihin eroihin on ollut kansallisen aikasarjan vertailukelpoisuuden säilyttäminen.

Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)

Kotitalouksien kulutus -tilaston eli kulutustutkimuksen tiedoista on tehty kaksi kansallista aikasarjaa, joista vanhemmassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1966, 1971, 1976, 1981, 1985 ja 1990. Uudemmassa aikasarjassa on vertailukelpoisia tietoja vuosilta 1985, 1990, 1995, 1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Vuoden 2022 kulutustutkimus aloittaa uuden aikasarjan uudella COICOP2018-luokituksella.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)

Verrattaessa kotitalouksien kulutus -tilaston tietoja kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin kulutusmenoihin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, tiedonkeruussa ja määritelmissä sekä tilastojen laatimismenetelmissä. Eri tilastointivuosina kokonaismenoissa on jonkin verran eroja kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen välillä. Vuonna 2022 kulutustutkimuksen perusteella arvioidut kulutusmenot olivat noin 85 prosenttia kansantalouden tilinpidon vastaavasta summasta. Laskentamenetelmien eroista johtuen poikkeamaa ei voi pitää kovin merkittävänä. Esimerkiksi otoskoko sekä tutkimuksiin osallistumisen ja aineistonkeruun tavat ovat vaihdelleet kulutustutkimuksesta toiseen. Kansantalouden tilinpidossa kulutustutkimusta käytetään yksityisten kulutusmenojen tasokorjaukseen.

Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)

Tilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Määritelmissä tai tarkasteluajankohdissa ei ole eroja saman tilaston sisällä.

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Julkaisutiheys (SIMS 9)

Kotitalouksien kulutus -tilasto tuotetaan keskimäärin viiden vuoden välein. Tilaston tulokset julkistetaan ennakkollisina noin 12 kuukautta tilastovuoden jälkeen ja lopullisina noin 15 kuukauden viiveellä. Lisäksi tilastosta tehdään teemoittain useampia julkistuksia kutakin tutkimuskierrosta kohden. Tiedote julkaistaan tilaston sivulla.

Tilastojulkistus (SIMS 10.1)

Tiedote julkaistaan tilaston sivulla.

Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)

Valmiiden taulukoiden lisäksi tehdään tilaustaulukoita ja selvityksiä asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Verkkotietokanta (SIMS 10.3)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)

Kotitalouksien kulutus -tilastoa varten kerättyjä tietoja luovutetaan tutkimuskäyttöön tilastolain 13 §:n mukaisesti. Luovutusmenettely on ohjeistettu Tilastokeskuksen antamassa ohjeessa käyttölupien myöntämisestä Tilastokeskuksen yksikkötason aineistoon. Tutkimuskäyttöön luovuttaminen tapahtuu keskitetysti Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta.

Kulutustutkimuksen tutkimusaineisto on pääosin kotitalouskohtainen, ja kotitaloudet yksilöidään juoksevalla numerolla. Osa kotitalouden luokittelutiedoista on henkilöperusteisia. Aineisto ei sisällä tunnistetietoja.

Yksikkötason aineistoa luovutetaan Eurostatiin. Luovutettava aineisto ei sisällä tunnistetietoja.

Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)

Tilaston tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -lehdessä sekä sosiaalisessa mediassa.

Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)

Kotitalouksien kulutus -tilastosta on tehty kultakin tutkimuskierroksella erillinen käyttäjän käsikirja, jossa tutkimuksen menetelmä kuvataan mahdollisimman tarkasti: https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–594–0

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)

Kotitalouksien kulutus -tilaston taulukkomuotoisen tilastotiedon julkaisemisessa noudatetaan Tilastokeskuksen yleisiä ohjeita.

Yksittäistä kotitaloutta ei voi missään tilanteessa tunnistaa julkaistavista tiedoista.

Tutkimuskäyttöön luovuttaminen tapahtuu keskitetysti Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta. Kulutustutkimuksen tutkimusaineisto on pääosin kotitalouskohtainen, ja kotitaloudet yksilöidään juoksevalla numerolla. Osa kotitalouden luokittelutiedoista on henkilöperusteisia. Aineisto ei sisällä tunnistetietoja. Lisäksi ennen käyttöluvan myöntämistä ja aineiston luovuttamista tutkimuskäyttöön, aineiston tietosuoja arvioidaan tutkijapalveluiden normaalin käytännön mukaisesti ja siihen tehdään tarvittavat karkeistukset.