Majoitustilasto: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Majoitustilasto
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Majoitustilasto kuvaa majoituspalveluiden tarjontaa ja käyttöä. Tilastosta löytyy tietoa majoitusliikkeiden huone- ja vuodekapasiteetin määristä sekä yöpymisten keskihinnoista. Tiedot kerätään majoitusliikkeiltä, ja ne julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Majoitustilasto kattaa lyhytaikaisten majoituspalveluiden tarjonta- ja käyttötiedot majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa.
Majoitustilastotiedot eivät kata pitkäaikaista majoitustoimintaa eikä majoitustoimintaa koskevia välityspalveluita.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkö on yrityksen toimipaikka (majoitusliike).
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukkona ovat kaikki Suomessa sijaitsevat vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sisältävät majoitusliikkeet (yritysten toimipaikat), jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta maksullisena palveluna myös siinä tapauksessa, että hinta on kokonaan tai osittain tuettua.
Majoitusliikkeet ovat yritysten toimipaikkoja, joiden pääasiallinen toiminta on pääsääntöisesti luokiteltu Tilastokeskuksen yritysrekisterissä TOL2025-toimialaluokituksen pääluokan I Majoitus ja ravitsemistoiminta toimialoille 551 Hotellit ja vastaava majoitustoiminta, 552 Loma- ja muu vastaava lyhytaikainen majoitustoiminta ja 553 Leirintä- ja matkailuajoneuvoalueet.
Pääasiallinen toiminta voi kuitenkin olla myös muuta kuin majoitustoimintaa.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilaston viitealueina ovat koko Suomi, Manner-Suomi, maakunnat ja kunnat.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastokeskus on tuottanut majoitustilastoa vuodesta 1971 lähtien. Tietokantamuodossa tiedot ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Ennakkotiedot julkistetaan kuukausittain ja ne voivat revisoitua siihen asti, kunnes lopulliset vuositiedot julkaistaan.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Majoituspalvelujen tarjontaa kuvataan majoitusliikkeiden kapasiteettitiedoilla eli liikkeiden (toimipaikkojen), huoneiden ja vuodepaikkojen lukumäärillä.
Majoituspalvelujen käyttöä kuvataan majoitusliikkeiden kapasiteetin käytöllä, jota mitataan huoneiden ja vuodepaikkojen käyttöasteella (%).
Lisäksi majoituspalvelujen käyttöä mitataan asiakkaiden eli liikkeeseen saapuneiden henkilöiden ja yöpymisten määrillä. Majoituspalvelujen hintatasoa kuvataan huoneen (tai huoneiston) keskihinnalla (=keskimääräinen huoneesta maksettu hinta) ja yöpymisen keskihinnalla euroina.
Keskihinnat sisältävät arvonlisäveron, mutta ei aterioita tai muita lisäpalveluita. Majoitustoiminnan arvonlisäverokanta on ollut:
- 1995-1997: 6 %
- 1998-30.6.2010: 8 %
- 1.7.2010-2012: 9 %
- 2013-2024: 10 %
- 2025: 14 %
- 2026 alkaen: 13,5 %
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi ja -kuukausi
Luokitukset (SIMS 3.2)
Majoituspalveluja tarjoavat liikkeet on luokiteltu tilastossa liikkeen tarjoaman pääasiallisen majoitustoiminnan mukaan majoitustyyppeihin, jotka vastaavat toimialaluokitusta (TOL 2025).
Majoitusliikkeissä yöpyneiden vieraiden asuinmaat on luokiteltu virallisen valtioluokituksen mukaisesti.
Alueluokituksena käytetään Tilastokeskuksen kuntapohjaista alueluokitusta tilastovuodelta.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Asuinmaa
Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Matkailijat määritellään ulkomaisiksi matkailijoiksi (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.
Hotellihuone
Hotellin tai muun majoitusliikkeen huone on yhdestä tai useammasta huoneesta (huoneisto / sviitti) koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Huoneet voivat olla yhden-, kahden tai useamman hengen huoneita riippuen siitä, ovatko ne pysyvästi varustettuja yhden tai useamman hengen majoitukseen. Myös huoneistot vastaava majoitusyksikköinä huonetta. Ne muodostuvat yhdestä tai useammasta huoneesta ja niissä on yleensä keittiö/keittokomero sekä oma kylpyhuone. Majoitustilastossa mökit, majat, bungalovit, loma-asunnot ja loma-osakkeet vastaavat yhtä majoitusyksikköä (huonetta).
Huoneen keskihinta
Tilastokeskuksen majoitustilastossa huoneen keskihinta osoittaa huoneen keskimääräistä hintaa vuorokaudessa (arvonlisävero mukaan lukien) eli sitä hintaa, jonka majoitusliikkeen asiakas on huoneesta maksanut. Huoneen keskihinta on laskettu jakamalla liikkeiden ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) käytössä olleiden huoneiden lukumäärällä.
Huoneiden käyttöaste
Huoneiden käyttöastetta (Room occupancy rate) mitataan käytössä olevien huoneiden suhteella tarjolla oleviin huoneisiin. Matkailutilastossa käytetään kahta huoneiden käyttöasteen mittaria: huoneiden nettokäyttöaste ja huoneiden bruttokäyttöaste. Nettokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä käytettävissä olleiden huoneiden lukumäärällä. Nettokäyttöasteessa remontin tai muun syyn takia tilapäisesti käytöstä pois olevia huoneita ei lasketa mukaan tarjontaan. Bruttokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä majoitusliikkeiden koko huonekapasiteetilla riippumatta siitä ovat huoneet olleet käytettävissä vai eivät.
Kotimaanmatkailu
Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.
Majoitus
Matkailutilastoissa 'majoituksella' (tourist accommodation) tarkoitetaan mitä tahansa majoitustiloja, jotka säännöllisesti (tai satunnaisesti) ovat tarjolla matkailijoille. Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta.
Majoituskapasiteetin käyttö
Majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä mitataan huoneiden ja vuodepaikkojen käyttöasteella. Huoneiden käyttöaste (room occupancy rate) saadaan jakamalla kuukauden aikana päivittäin käytössä olleiden huoneiden summa kuukauden aikana päivittäin tarjolla olleiden huoneiden summalla. Vuodepaikkojen kuukausikäyttöaste lasketaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä käytettävissä olevien vuodepaikkojen määrällä kyseisen kuukauden aikana.
Majoituskapasiteetti
Majoituskapasiteetilla tarkoitetaan majoitusliikkeiden huoneita, mökkejä ja muita majoitustiloja sekä niissä olevia vuodepaikkoja. Huone on yhdestä tai useammasta huoneesta koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Matkailuvaunupaikka (sähköliitäntäpisteellä varustettu) vastaa yhtä majoitusyksikköä. Vuodepaikka tarkoittaa yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettua tilaa. Parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Jokaista matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisten suositusten mukaan 4 vuodepaikkaa.
Majoitusliike
Majoitusliikkeet (Accommodation establishment) ovat majoitustoimintaa harjoittavia liikkeitä, jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta matkailijoille, lomanviettäjille jne. Majoitustilastoissa liikkeet on jaettu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti seuraaviin luokkiin: hotellit (ml. motellit), matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet. EU:n ja muissa kansainvälisissä tilastoissa käytetään usein yhdistettyä luokkaa 'Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet' (Hotels and similar establishments), johon Tilastokeskuksen majoitustilastossa kuuluvat hotellien lisäksi matkustajakodit ja täysihoitolat.
Majoitusliiketyyppi
Majoitustilastossa majoitusliikkeet (hotellit, matkustajakodit, leirintäalueet, lomakylät, retkeilymajat) on jaettu tyypin mukaan noin 20 toimialaluokitusta tarkempaan luokkaan. Esimerkiksi hotelleilla on seuraavia tyyppiluokkia: kokous-/liikemieshotelli, kylpylähotelli, kesähotelli, lomahotelli, kartanohotelli, taajamahotelli, motelli.
Majoitusliikkeeseen saapunut
Matkailutilastoissa saapuminen (arrival) on tilastollinen yksikkö, jolla mitataan matkailijavirtojen volyymia (tourist/visitor flows). Majoitustilastossa saapumisella tarkoitetaan majoitusliikkeeseen saapunutta vierasta, joka kirjoittautuu majoitusliikkeeseen yöpyäkseen siellä yhden tai useamman yön. Majoitustilastossa saapuminen osoittaa myös majoituspalvelujen käyttöä asiakkaiden määrällä mitattuna. Rajahaastattelututkimuksessa ja valtakunnan rajoilla tehtävissä rajavartiolaitoksen tilastoissa saapuneella tarkoitetaan rajan ylittänyttä maahan saapunutta henkilöä.
Majoitustapa
Majoitustapa (majoitusmuoto) viittaa majoittumistilaan. Majoitustilastossa majoitusliikkeiden yöpymiset on jaettu majoitustavan mukaan seuraavaan kolmeen ryhmään: 1) huone, mökki 2) matkailuvaunu ja 3) teltta tai muu majoitustapa. Majoitustapana hotellien, leirintäalueiden, lomakylien ym. mökkimajoitus rinnastetaan huonemajoitukseen.
Matkailija
Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa. Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).
Matkailu
Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton,liikematkan tai muussa tarkoituksessa.
Matkailuvaunupaikka
Matkailuvaunupaikalla tarkoitetaan leirintäalueilla olevia karavaanareille tai telttailijoille varattuja paikkoja, joita matkailijat voivat vuokrata joko päiviksi tai viikoiksi tai pidemmäksi aikaa, koko sesongiksi tai vuodeksi (kausipaikka). Suomen majoitustilastossa vain sähköliitäntäpisteillä varustetut matkailuvaunupaikat lasketaan mukaan majoituskapasiteettiin, jossa ne vastaavat yhtä majoitusyksikköä. Yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa. Leirintäalueiden lisäksi hotelleilla ja muilla majoitusliikkeillä voi olla tarjolla sähköliitäntäpistokkeilla varustettuja matkailuvaunupaikkoja, jotka lasketaan mukaan liikeen majoituskapasiteettiin.
Matkan syy
Matkan syy (purpose of visit) viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Jos matkalla on useita syitä (esim. yhdistetty työ- ja lomamatka), matkan pääsyy on se, jota ilman matkaa ei olisi tehty tai tiettyä kohdetta ei olisi valittu.
Työmatka
Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.
Vapaa-ajanmatka
Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin. Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatkat.
Vuodepaikka
Majoitusliikkeen vuodepaikka (bed-place) on yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettu tila. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Vuodepaikkojen lukumäärään ei lasketa mukaan lisävuoteita, jotka voidaan järjestää asiakkaan toivomuksesta. Vuodepaikka tarkoittaa yhtä vuodetta, jolloin parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärällä voidaan mitata kaikkien majoitusliikkeiden majoituskapasiteettia (esim. yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa). Suomen majoitustilastossa lisävuoteet kuuluvat usein kiinteänä osana huoneen majoituskapasiteettiin, erityisesti silloin, kun majoitusyksikkönä on mökki, jolloin majoitettavien henkilöiden lukumäärä ilmoitetaan usein tyyliin 4+2 henkilöä.
Vuodepaikkojen käyttöaste
Majoitusliikkeiden vuodepaikkojen kuukausittainen nettokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kuukauden aikana päivittäin käytettävissä olleiden vuodepaikkojen määrällä. Vuoteiden nettokäyttöasteessa ei huomioida tilapäisesti käytöstä pois olleita vuodepaikkoja. Vuodepaikkojen kuukausittainen bruttokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kyseisten liikkeiden kaikkien vuodepaikkojen määrällä riippumatta siitä, ovatko ne olleet käytettävissä kyseisen kuukauden aikana vai eivät (vuodepaikkojen maksimimäärä).
Yöpyminen
Matkailutilastoissa yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa. Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia.Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. Suomessa majoitusliikkeiden yöpymisten synonyyminä käytetään termiä yöpymisvuorokausi. Matkailututkimuksessa yöpymisellä mitataan matkan kestoa, joka on luokiteltu yöpymisten lukumäärän mukaan. Pääluokat ovat lyhyet matkat, joiden aikana yövytään 1-3 kertaa, sekä pitkät matkat, joiden aikana yövytään vähintään 4 kertaa. Matkan kestoon lasketaan mukaan kaikki yöpymiset matkat aikana, sekä maksullisessa että maksuttomassa majoituksessa. Myös yön yli tapahtuvat matkustus liikennevälineissä lasketaan mukaan matkan kestoon.
Yöpymisen keskihinta
Tilastokeskuksen majoitustilastossa yöpymisen keskihinta osoittaa, kuinka paljon majoitusliikkeessä yöpynyt asiakas on keskimäärin maksanut yhdestä yöpymisestä (yöpymisvuorokaudesta) arvonlisävero mukaan lukien. Yöpymisen keskihinta saadaan jakamalla liikkeen ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) liikkeen yöpymisten kokonaismäärällä.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
EU:n matkailutilastoasetus (EU 692/2011) velvoittaa jäsenmaita keräämään tiedot kansallisella tasolla.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Matkailutilastoasetuksen mukaiset tiedot toimitetaan Eurostatiin.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston perusjoukkoon kuuluvat majoitusliikkeet ovat Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimipaikkoja. Suurin osa majoitusliikkeistä on yritysrekisterin toimialalla 55 (Majoitustoiminta), muutoin toimipaikan harjoittama majoitustoiminta luokitellaan erikseen tilastoa varten.
Tilastokeskus kerää Manner-Suomen majoitusliikkeiden kuukausitiedot majoitustilaston kuukausikyselyssä, joka on suora yritystiedonkeruu.
Ahvenanmaalta tiedot saadaan maakunnan tilastoviraston Ålands statistik- och utredningsbyrån (ÅSUB) välityksellä. Erilaisista tilastointimenetelmistä johtuen Ahvenanmaan tiedot saattavat poiketa ÅSUB:n julkaisemista tiedoista.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedot kerätään kuukausittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastointimenetelmänä on perusjoukkoon kuuluvien liikkeiden kokonaistilastointi. Tilastoinnin piirissä on noin 1 400 liikettä (toimipaikkaa). Laajimmillaan tilastointi on kesällä, kun leirintäalueet, kesähotellit ja muut kesäaikaiset liikkeet ovat toiminnassa.
Tilaston tiedot kerätään majoitusliikkeiltä kuukausittain verkkolomakkeella. Lomakkeella kerätään tiedot pysyvästä majoituskapasiteetista, aukiolosta, kuukauden aikana käytettävissä olevasta kapasiteetista ja sen käytöstä sekä majoituksen myyntitulo arvonlisävero mukaan lukien. Lisäksi pyydetään saapuneiden ja yöpymisten määrät asuinmaan mukaan eriteltynä.
Tiedonkeruun vastauskatoa seurataan kuukausittain. Puuttuvia vastauksia karhutaan sähköpostitse ja puhelimitse, jotta vastausaste pysyy riittävän korkeana.
Joissain majoitusliikkeiden varausjärjestelmissä on lisäksi mahdollisuus toimittaa kuukausitiedot automaattisesti Tilastokeskukseen xml-tiedonsiirtona. Tämä ominaisuus on käytössä noin 300 majoitusliikkeellä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aineistoa validoidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tiedonkeruulomakkeella on validointisääntöjä, jotka ohjaavat tiedonantajaa korjaamaan ja täydentämään tietoja. Tilastointiprosessissa validoidaan tiedot automaattisesti ja merkitään editointeja vaativat havainnot.
Lisäksi tilastoasiantuntija tarkistaa aineistoa sekä yksikkö- että aggregaattitasolla. Aggregoidun aineiston validoinnissa kiinnitetään huomiota aluetason ja aikasarjan poikkeamiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Validoinnissa tunnistetut virheet ja poikkeamat korjataan pääsääntöisesti automaattisten korjaussääntöjen avulla.
Vastaamattomien majoitusliikkeiden tiedot täydennetään tilastollisin menetelmin (puuttuvan tiedon imputointi). Vuosina 2004-2019 korvaavina tietoina käytettiin liikkeen omia vuodentakaisia tietoja samalta tilastointikuukaudelta, jos nämä tiedot olivat käytettävissä.
Muussa tapauksessa käytetään mahdollisimman samankaltaisen (liikkeen tyyppi, kapasiteetti, sijaintimaakunta) luovuttajaliikkeen tietoja. Maaliskuusta 2020 alkaen tilastossa siirryttiin käyttämään vain samankaltaisen luovuttajaliikkeen tietoja. Vastauskadon korvausmenetelmä parantaa tilaston ajallista ja alueellista vertailtavuutta. Ahvenanmaan tilastoviraston toimittamia tietoja ei täydennetä vuodesta 2025 alkaen.
Vuositasolla imputoitujen kuukausitietojen osuus on valtakunnallisesti 10–15 %. Tilaston yöpymisistä imputoitujen osuus on vuositasolla 3–4 %.
Kuukausittain julkistettavat tiedot ovat ennakkotietoja ja tilastovuoden lopulliset tiedot julkistetaan kerran vuodessa vuosijulkistuksen yhteydessä. Tilastovuoden ennakkotiedot voivat sen vuoksi päivittyä aina vuosijulkistukseen saakka.
Revisiot aiheutuvat pääasiassa myöhässä saaduista vastauksista tai tiedoissa havaittujen virheiden korjauksista. Tyypillisesti revisiot ovat hyvin pieniä, alle 0,5 % yöpymisten määrästä.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston tietoja tarvitaan kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen sekä matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.
Tietoja käytetään valtionhallinnossa, kunnissa, matkailualan yrityksissä ja järjestöissä sekä tutkimuslaitoksissa. Suomen lisäksi majoitustilaston tietoja julkaisevat EU ja maailman matkailujärjestö (World Tourism Organization, WTO).
Majoitustilastoa käytetään myös matkustustaseen ja matkailutilinpidon laadinnassa viiteaineistona.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Majoitusliikkeiden tiedonantovelvollisuus koskee liikkeitä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yleinen haaste on näiden majoitusliikkeiden tunnistaminen nykyisestä yritysrekisteristä.
Monesti majoitusliikkeiden toimialana on yritysrekisterissä joku muu kuin majoitustoiminta. Niiden osalta tarvitaan muitakin lähteitä majoitusliikkeiden tunnistamiseksi.
Mittausvirhettä voi syntyä tiedonkeruulomakkeen virheellisestä tulkinnasta.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Alipeittoa ovat sellaiset majoitusliikkeet, joita ei pystytä tunnistamaan yritysrekisteristä. Ne ovat yleensä kooltaan pienempiä ja muita kuin hotelleja.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Lomakkeen tulkintavirheet voivat johtaa mittausvirheisiin. Näitä ehkäistään lomakkeen täytön yhteydessä tehtävillä tarkistuksilla. Lisäksi tilastoprosessissa tehdään automaattisia korjauksia virheellisille tiedoille.
Katovirhe (SIMS 13.3.3)
Kyselyn kato vaihtelee liikkeen toimialan ja koon mukaan. Kato on keskitasoa suurempi pienillä liikkeillä sekä leirintäalueilla ja lomakylillä. Suurimmillaan kato on kesällä, jolloin leirintäalueet, lomakylät ja muut kesäaikaiset liikkeet ovat kyselyssä mukana. Vuositasolla mitattuna kato on noin 10–15 % vastaajista.
Vastauskatoa pyritään minimoimaan käyttämällä kuukausittain tietojen karhunnassa ensin sähköpostikarhuntaa ja sen jälkeen puhelinkarhuntaa, jonka suorittavat Tilastokeskuksen haastattelijat.
Puuttuvat tiedot täydennetään imputointimenetelmillä, joissa käytetään vastaavan tyyppisen liikkeen tietoja.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilaston vahvuutena on kokonaisotos lähes 1 400:sta majoitusliikkeestä, mikä mahdollistaa alueellisesti ja ajallisesti tarkan tiedon. Muita vahvuuksia ovat aikasarjan pituus ja hyvä ajallinen vertailukelpoisuus.
Tilaston puutteet liittyvät pieniin, alle 20 vuodepaikkaa sisältäviin majoitusyksiköhin. Näihin kuuluvat erityisesti yksittäiset mökit ja huoneistot, joita vuokrataan lyhytaikaiseen vuokrakäyttöön.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Majoitustilaston kuukausittaiset ennakkotiedot julkaistaan noin 4 viikkoa tilastointikuukauden päättymisen jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot on pääosin julkistettu ajallaan. Joitakin yksittäisiä tilastovuoden 2025 julkistuksia on jouduttu viivästyttämään teknisistä ongelmista johtuen.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Majoitustilaston tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia muiden EU-maiden vastaaviin tilastoihin.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilastokeskus on tuottanut majoitustilastoa vuodesta 1971 lähtien. Tilastoa on uudistettu perusjoukon ja tilastointitavan osalta useita kertoja.
Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2012 alkaen. Viimeisin perusjoukkoa koskeva uudistus toteutettiin vuoden 2012 alussa, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston matkailutilastoasetus (692/2011) astui voimaan. Uusi liikkeiden vähimmäiskoko on 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa.
Ennen vuotta 2012 tilastoon sisältyivät majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Kohdejoukon laajennus kasvatti yöpymisvuorokausien määrää vuositasolla noin prosentilla.
Vuonna 2017 majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus on noin 2,5 % yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.
Vuonna 2024 eräät merkittävät majoitusliikkeet ovat tarkentaneet tietojaan tammikuun 2024 tiedoista lähtien. Muutos näkyy yöpymisten määrän vähenemisenä noin kahdella prosentilla koko maan tasolla. Muutoksen suuruus vaihtelee alueittain.
Majoitusliikkeiden tyyppitietoja on tarkistettu vuosina 2024 ja 2025. Tyyppitieto tarkoittaa liikkeiden luokittelua hotelleihin ja muihin majoitusliikkeisiin. Näiden muutosten vaikutuksesta tiedot vuodesta 2024 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Majoitustilasto on osittain päällekkäinen suomalaisten matkailu -tilaston kanssa maksullisen majoituksen osalta. Kohdejoukoissa ja menetelmissä on kuitenkin eroja. Majoitustilastossa ovat mukana vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa kun suomalaisten matkailu -tilastossa on mukana kaikki suomalaisten käyttämä maksullinen majoitus.
Majoitustilastossa ovat mukana kaiken ikäisten suomalaisten yöpymiset kun suomalaisten matkailut -tilastossa vain 15–84-vuotiaiden. Lisäksi suomalaisten matkailun tilasto on otostilasto ja majoitustilasto kerätään kaikilta kriteerit täyttäviltä liikkeiltä.
Tilastokeskuksen majoitustilasto on ainoa säännöllisesti tehtävä majoitusliikkeiden palvelujen tarjontaa ja käyttöä fyysisillä mittareilla kuvaava tilasto.
Majoitusliikkeiden liikevaihdon ja palkkasumman suuruudesta saadaan kuukausitason tietoa Tilastokeskuksen palvelualojen liikevaihtokuvaajissa, jossa majoitustoiminta kuuluu toimialaluokituksen pääluokkaan I yhdessä ravitsemistoiminnan kanssa.
Toimialaluokituksen 2-numerotasolla majoitustoiminta voidaan erottaa omaksi toimialakseen. Majoitustilastosta saatavat hotellien kuukausittaiset yöpymistiedot ja hotellihuoneiden käyttöastetiedot korreloivat voimakkaasti majoitustoiminnan liikevaihtotietojen kanssa.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Kuukausittain julkistetaan ennakkotiedot ja lopulliset luvut julkistetaan kerran vuodessa vuosijulkistuksen yhteydessä.
Tilastovuoden ennakkotiedot voivat sen vuoksi tarkentua vuosijulkistukseen saakka.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tietosisällöt ovat sisäisesti yhtenäisiä. Ylätason aggregaatit on johdettu yksikkötason aineistosta. Käsitteet ovat yhdenmukaiset toimialojen ja alueiden välillä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Majoitustilaston kuukausittaiset ennakkotiedot julkistetaan noin neljän viikon sisällä viitekuukauden päättymisestä. Lopullinen vuositilasto julkistetaan tyypillisesti huhtikuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tarkempia tietoja asuinmaittain ja alueittain julkaistaan lisäksi Visit Finlandin Tilastopalvelu Rudolfissa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Yksikkötason aineistoa on mahdollista saada tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupamenettelyllä.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tilaston käsitteet ja määritelmät on kuvattu EU:n matkailutilastoasetuksessa sekä sitä täydentävässä metodologisessa manuaalissa.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastotiedon esittämisen edellytyksenä on riittävä määrä majoitusliikkeitä, joista yksikään ei ole hallitsevassa asemassa.