Maatalouden tuottajahintaindeksi kattaa koko Suomen eikä alueellista jakoa ole.

Tilaston kuvauskohde on maanviljelijöiden Suomessa tuottamat kasvituotteet, eläimet ja eläintuotteet, jotka myydään toisille tiloille tai maataloussektorin ulkopuolelle.

Maataloustuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joita maatalouden toimijat tuottavat harjoittaessaan maataloustoimintaa. Tuotteen hinta mitataan "maatilan portilla" ilman kuljetuskustannuksia ja tuotantotukia.

Indeksin perusvuosi vaihdetaan viiden vuoden välein. Tässä yhteydessä päivitetään indeksin painorakenne vastaamaan uuden perusvuoden myynnin arvoa. Samalla päivitetään indeksin tuotekori siten, että se sisältää kotimaista maanviljelyä edustavia tuotteita kasvin- ja eläintuotannossa.

Indeksissä mukana olevat hyödykkeet kattavat koko perusjoukon. Taloudelliselta arvoltaan pienillä tuotteilla ei ole omaa hintaseurantaa ja niiden myyntiarvot on indeksin painorakenteessa vyörytetty muille maataloushyödykkeille. Siten indeksissä olevat tuotteet edustavat painorakenteen kautta myös tuotteita, jotka eivät ole indeksissä mukana.

Maatalouden tuottajahintaindeksin painorakenne ei kata tuotantoa oman tilan käyttöön. Se ei myöskään kata myyntiä yksityisistä puutarhoista, muiden tilojen tuotteiden jälleenmyyntiä tai varastomuutoksia.

Maatalouden tuottajahintaindeksien tilastoyksikkö on maatila.

Raportointiyksikköjä ovat:

• teurastamot
• meijerit
• pakkaamot
• tuottajajärjestöt
• elintarviketeollisuuden yritykset sekä
• yksittäiset viljelijät.

Maatalouden tuottajahintaindeksien perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat maatilat, jotka tuottavat maataloustuotteita markkinoille.

Maatalouden tuottajahintaindeksien maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Uusimmista 2020=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 2020 tammikuun indeksitiedoista lähtien.

2015=100. 2010=100, 2005=100 ja 2000=100-indeksi sarjoja tuotetaan toistaiseksi. 2000=100-sarja on saatavilla pääryhmätasolla vuoden 1995 tammikuusta lähtien.

Tiedot revisioituvat kerran vuodessa toukokuun julkistuksen yhteydessä, jolloin edellistä tilastovuotta koskeva maidon jälkitilin suuruus päivitetään indeksiin. Revisio vaikuttaa kokonaisindeksiin sekä eläintuotoksen ja maidon osaindekseihin.

Revisiota voidaan tehdä myös muiden tuotteiden osalta, jos mm. lähtötiedot ovat merkittävästi päivittyneet takautuvasti.

Maatalouden tuottajahintaindeksien perusajankohta on vuosi 2020 (2020=100). Indeksisarja 2020=100 otettiin käyttöön vuoden 2024 alusta.

Maatalouden tuottajahintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta lasketut kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosimuutosprosentit.

Maatalouden tuottajahintaindeksien viiteajankohta on neljännesvuosi.

Indeksin kuusinumeroinen luokitus noudattaa pääpiirteissään kansantalouden tilinpidossa käytettävää maatalouden taloustilien luokitusta (Economic Accounts for Agriculture EAA, jolla on yhteys kulloinkin voimassa olevaan toimialaluokitukseen NACE ja sen suomalaiseen versioon TOL).

Luokitus jakautuu kahteen pääluokkaan: kasvituotokseen ja eläintuotokseen. Luokittelu on esitetty tarkemmin Eu:n täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1579 liitteessä 1.

Tilastokeskuksen luokitustietokannassa indeksin luokitus on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

EU:n maataloustilastoasetus (EU) 2022/2379 ja sen maatalouden hintatilastointia täydentävä täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1579 ohjaavat maatalouden hintaindeksien laadintaa soveltuvin osin. Asetuksen velvoittavuus täysimääräisesti koskee kuitenkin vasta perusvuoden 2025 (2025=100) indeksien laadintaa.  

Maatalouden tuottajahintaindeksin tuottaminen perustui vuoteen 2025 saakka pitkäaikaiseen "herrasmiessopimukseen" Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin kanssa.

Tilaston laatiminen perustuu välillisesti myös seuraaviin lakeihin: Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus maatalouden taloustileistä (EY) N:o 138/2004, laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista 27.6.2014/562.

Tiedonantajilta kerätään vain välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Maatalouden tuottajahintaindeksi julkaistaan tiedotteena neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Samanaikaisesti julkaistaan kyseiseen neljännekseen kuuluvien kuukausien tiedot.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen julkaisun yhteydessä julkaistaan myös edellisen vuoden vuositieto. Kaikki nämä tiedotteet ovat ennakollisia, kunnes lopullinen maatalouden tuottajahintatilasto edelliseltä vuodelta julkaistaan toisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä.

Maatalouden tuottajahintaindeksit raportoidaan neljänneksittäin Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan. Eurostatiin toimitettavat indeksipisteluvut poikkeavat vihannesten, hedelmien ja perunan, ja siten myös aggregaattisarjojen, osalta kansallisesti julkaistavista luvuista. Eurostatiin toimitettava tieto perustuu kausipainoihin yllä mainittujen tuotteiden osalta, eli niillä on eri paino-osuudet kokonaisindeksissä eri vuosineljänneksellä.

Vuosien välillä kunkin neljänneksen painorakenne pidetään muuttumattomana. Kansalliset luvut lasketaan tasapainoin, jolloin osuudet kokonaisindeksissä ovat tuotteelle samat jokaisella vuosineljänneksellä.

Maatalouden ja kustannusindeksien tiedonkeruuseen käytettiin kaikkiaan 0,31 työpäivää vuonna 2019. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 27 minuuttia ja mediaani oli 16 min.

Tilastossa hyödynnetään pääosin Luonnonvarakeskuksen ja kauppapuutarhaliiton keräämiä tietoja. Suoraa tiedonkeruuta maatiloilta tai elintarviketeollisuudelta on hyvin vähän.

Tilaston laatimisessa tarvittavat tuotteiden hintatiedot saadaan pääosin Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimasta Maatalous- ja puutarhatuotteiden tuottajahinnat -tilastosta. Lukesta saatavat hintatiedot kattavat 88 % maatalouden tuottajahintaindeksistä, kun kattavuutta mitataan indeksin painoarvoilla.

Tilasto sisältää taloudelliselta arvoltaan merkittävimmät maatalous- ja puutarhatuotteet. Puutarhatuotteista indeksin laskennassa ovat mukana porkkana, valkokaali, kukkakaali, parsakaali, sipuli, palkoina kerättävä tarhaherne, mustaherukka, mansikka, vadelma, omena, kasvihuonekurkku, kasvihuonetomaatti, leikattava jääsalaatti kasvihuoneessa ja ruukkuyrtti. 

Loput indeksin laatimiseen tarvittavista hintatiedoista saadaan muista tilastoista tai Tilastokeskus kysyy ne tiedonantajilta (rehukasvit, sokerijuurikas, tärkkelysperuna, jotkin kukat, muut kasvituotteet, hunaja ja turkikset).

Osa kukkien ja taimien sekä vihannesten hintatiedoista saadaan Kauppapuutarhaliitto ry:n hintatilastoista. Liiton jäsenyritykset kattavat puolet Suomen kasvihuonealasta.

Kauppapuutarhaliitto ry:n hintatiedoilla seurattavilla tuotteilla on viiden prosentin paino indeksissä. Tilastokeskuksen keräämillä hintatiedoilla on vajaa 7 %:n osuus indeksissä, mistä valtaosa koostuu turkisnahoista.

Tilastokeskus kerää turkisten hintatiedot turkishuutokaupoista, jotka ovat turkisnahkojen tärkein myyntipaikka.

Maatalouden hintaindeksien tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain. Tuotteiden, joiden hintavaihtelu on vähäistä, hintatiedot kerätään neljänneksittäin, puolivuosittain tai kerran vuodessa.

Maatalouden tuottajahintaindeksien lähtötiedot kerätään pääosin Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta. Lisäksi tietoja kerätään suoraan tiedonantajilta Tilastokeskuksen verkkokyselyllä ja muista indekseistä.

Puuttuvia tietoja karhutaan aktiivisesti. Aineistoa tarkistetaan tilastoa laadittaessa sekä havainto että nimike- ja pääryhmätasolla. Suuret ja poikkeavat hintamuutokset sekä tuotteissa tapahtuneet muutokset tarkistetaan ja pyydetään tarvittaessa lisätietoja tiedonantajalta.

Laskettujen indeksipistelukujen oikeellisuutta arvioidaan vertaamalla niitä lähtötietoihin ja yleiseen markkinoilla olevaan tietoon.

Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa.

Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija. Tilastossa hyödynnetään pääosin valmiita tilastoja, joten puuttuvien havaintojen ongelma ei ole merkittävä.

Indeksipisteluvut lasketaan kiinteäpainoisella menetelmällä käyttäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat yhdistetään tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi.

Tilaston käyttäjiä ovat muun muassa kansantalouden tilinpito maatalouden taloustilien yhteydessä, tutkimuslaitokset, ministeriöt, Luonnonvarakeskus, EU:n tilastovirasto, DG Agri, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, maatalous- ja elintarvikealan etujärjestöt ja viljelijät.

Indeksiä käytetään tutkimuksissa, sopimuksissa (esimerkiksi maanvuokrasopimukset) ja syötetietona muissa tilastoissa.

Varsinaista käyttäjätyytyväisyysmittausta ei ole tehty. 

Kansainvälisen yhteistyön puitteissa Eurostatilta saadaan säännöllisesti palautetta tietolähetysten yhteydessä.

Virhelähteitä ja tilaston tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla hintatietojen puuttuminen osasta vuotta (esimerkiksi hedelmät ja varhaisperuna), tuotteissa tapahtuvien laadunmuutosten puutteellinen käsittely indeksilaskennassa, otantavirhe, indeksin painorakenteen epätarkkuus, jos maataloustuotannossa tapahtuu merkittäviä rakennemuutoksia, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko kattavuus, virheelliset tiedot sekä mahdolliset käsittelyvirheet.

Tilastossa käytetään pääsääntöisesti Luonnonvarakeskuksen ja Kauppapuutarhaliitto ry:n keräämiä ja julkistamia tietoja maataloustuotteiden tuottajahinnoista. Muiden tuotteiden osalta hinnat kerätään suurimmilta toimijoilta.

Maatalouden tuottajahintaindeksin tuotekoriin on valittu tärkeimmät Suomessa tuotetut viljelykasvit ja tuotantoeläimet ja niistä saatavat tuotteet. Kaikkien tuotteiden hintoja ei siten seurata vaan tuotekoriin valittu tuote edustaa laajempaa tuoteryhmää. Otantavirhettä ei ole määritetty.

Substituutioharha

Maatalouden tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että kun tiettyjen hyödykkeiden hinnat nousevat, viljelijät voivat vaihtaa nämä kalliimmat tuotteet halvempiin, samanlaisia tarpeita täyttäviin tuotteisiin. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi yliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna.

Laadunmuutoksista aiheutuva harha

Hintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Joidenkin tuotteiden kohdalla tuottajahinta raportoidaan laatuluokittain, jolloin laadunmuutoksen vaikutus voidaan eliminoida. Useimpien tuotteiden osalta laatu kuitenkin arvioidaan vakioksi.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Maatalouden tuottajahintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Maatalouden tuottajahintaindeksit revisioituvat kerran vuodessa toukokuun julkistuksen yhteydessä, jolloin edellisen tilastovuoden luvuista tulee lopulliset. Revisio johtuu maidon tuottajien takautuvasti samasta jälkitilistä, jonka suuruus korjataan maidon tuottajahintaan.

Ensimmäisellä julkaisukerralla maidon tuottajahinta on laskettu lisäämällä hintaan viimeisimmän käytössä olevan jälkitilin suuruus. Myös muiden maataloustuotteiden tiedot voivat revisioitua, jos lähdetiedoissa on tapahtunut takaustuvasti merkittäviä muutoksia.

Revisio vaikuttaa pääsääntöisesti kokonaisindeksiin sekä eläintuotoksen ja maidon osaindeksien tietoihin.

Revision vaikutus kokonaisindeksin vuosimuutokseen on ollut 0,1–0,7 prosenttiyksikköä.

Maatalouden tuottajahintaindeksin vuosi- ja neljännesvuositiedot julkistetaan 45 päivän viiveellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Revisiotieto ja siten lopullinen tilasto julkaistaan 135 päivän viiveellä.

Kuukausitiedon julkaisuviive on 45–105 päivää.

Tiedot julkistetaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Maatalouden tuottajahintaindeksin laatiminen perustuu jäsenmaiden ja Eurostatin yhteisesti laatimaan käsikirjaan sekä soveltuvin osin EU asetuksiin (EU) 2022/2379 ja (EU) 2023/1579, joiden tavoite on yhtenäiset menetelmät ja vertailukelpoiset tulokset eri maiden välillä.

Yllä mainitut asetukset ovat velvoittavia vasta perusvuoden vaihtuessa vuoteen 2025 (2025=100).  

Vanhat indeksisarjat eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nykyisin käytössä oleviin indeksisarjoihin, koska hintamääritelmät ovat muuttuneet mm. hintatukien ja verotuksen osalta.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 maataloustuotteiden tuottajahintaindeksin laskentamenetelmää muutettiin. Vuosina 1990–helmikuu 2000 indeksi laskettiin siten, että hintatuet otettiin huomioon, mutta muut tukimuodot jätettiin laskennan ulkopuolelle. Tältä ajanjaksolta on olemassa kaksi indeksisarjaa. Vuoden 1995 alusta lähtien maatalous tuli arvonlisäverotuksen piiriin.

Maataloustuotteiden hintatuet poistettiin pääosin 2000-luvun alusta lähtien, eikä niitä oteta huomioon nykyisissä indekseissä. Maatalouden tuottajahintojen aikasarjat vuodesta 2000 alkaen ovat pääosin vertailukelpoisia ajassa.

Indeksien viiteajanjakso eli perusvuosi on 2020.

Perusvuosien 2015=100, 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 indeksien julkaisemista jatketaan.

Vain uusimman perusvuoden indeksi lasketaan varsinaisesti, ja vanhempien perusvuosien aikasarjoja ketjutetaan eteenpäin uusimman perusvuoden indeksin muutosten avulla.

Kansantalouden tilinpidon maatalouden taloustilit ja maatalouden hintaindeksien painorakenne ovat yhtenäisiä lukuun ottamatta tilojen omaa käyttöä ja varastojen muutosta. Tämä johtuu tilastojen menetelmällisistä eroista.

Kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositilastot ovat keskenään yhtenäisiä.

Maatalouden tuottajahintaindeksin painorakenne vastaa kansantalouden tilinpidon osana laskettua maataloustuotannon arvoa pl. oma käyttö ja varastojen muutos. Maataloustuotannon arvon laskennassa käytetään hyväksi maatalouden tuottajahintaindeksin tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut 

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain. Maatalouden tuottajahintaindeksit revisioituvat tilastovuotta seuraavan toukokuun julkistuksen yhteydessä. Myös lähdetietoihin takautuvasti tehtävät muutokset saattavat johtaa tietojen revisioitumiseen.

Neljännesvuositietoa, samoin kuin vuositietoa, koskeva tiedote julkistetaan tilaston kotisivulla noin 45 päivän viiveellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Tässä yhteydessä julkistetaan myös vuosineljännekseen kuuluvat kuukausitiedot.

Revisiotiedote ja siten lopulliset tiedot edelliseltä vuodelta julkistetaan 135 päivän viiveellä.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja tutkimustarkoituksiin. Muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkaisemisesta päätetään tapauskohtaisesti.

Maatalouden tuottajahintaindeksin suomenkielinen menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan tasolla, jolla yksittäisen tiedonantajien tiedot eivät ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot merkitään luottamuksellisiksi.