Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja se sisältää ilmiön kannalta olennaiset tiedot. Muuttoaineistoon on poimittu kaikki muuttohetkellä vakinaisesti maassa asuvien henkilöiden väestötietojärjestelmään ilmoittamat muuttotiedot. Tilastoon lasketaan sellaiset muutot, joissa muuton vakituinen lähtö- tai tuloalue tai molemmat sijaitsevat Suomessa.

Muutto ulkomailta Suomeen lasketaan väestötilastoon, jos Digi- ja väestötietovirasto hyväksyy henkilön muuttoilmoituksessa ilmoittaman asuinpaikan hänen vakinaiseksi kotipaikakseen. Maastamuutoissa tilastoidaan muutot, joissa henkilöllä on muuttoa edeltävästi ollut vakituinen asuinpaikka Suomessa. Kunnan sisäisissä muutoissa tilastoidaan muutot, joissa vakinainen asuminen vaihtuu kunnan sisällä.

Muuttoliiketilasto on kattavuudeltaan kansainvälisten suositusten mukainen.

Tilastoyksikkönä on muutto (ei henkilö). Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin muuttoliiketilaston aineistosta.

Kaikki Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden tekemät muutot, joissa lähtö- ja/tai tuloalue sijaitsevat Suomessa, ja joissa täyttyvät muut laaturaportissa mainitut muuton kriteerit.

Tietoja on saatavilla Suomesta, erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. Maksullisina palveluina on tuotettavissa kunnan osa-alueisiin tai postinumeroalueisiin perustuvia tilastoja. Myös koordinaattipohjaisia ruutuaineistoja on mahdollista tuottaa.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan sijasta ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

StatFin-tietokannassa on tietoja muutoista vuodesta 1990 lähtien.

Historiallisia väestötilastoja on lisäksi digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun. Kuntamuuttotilastoja lähtö- ja tuloalueen mukaan tuoreimmalla aluejaolla on saatavissa vuodesta 1974 lähtien. Kunnassamuuttotietoja on saatavissa vuodesta 1990 lähtien. Kansainvälisen muuton tietoja tulo- ja lähtöalueen mukaan on saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Koko maata koskevia maahan- ja maastamuuttotilastojen kokonaismäärätietoja on saatavilla vuodesta 1945 lähtien ja kunnittaisia kansainvälisen muuton kokonaismäärätilastoja vuodesta 1975 lähtien.

Mittayksikkönä on muuttojen määrä (ei henkilöiden määrä).

Muuttoalttius ilmaisee muuttojen määrän vastaavan keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden.

Tilaston viiteajankohtana on kalenterivuosi.

Tilastossa käytetään tilastovuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa. Tietoja on saatavilla erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. Kansalaisuus, syntymävaltio, kieli ja muuttomaa ovat vuodesta 1999 lähtien luokiteltu ISO-standardien mukaan. Sitä aikaisemmin käytössä olivat Tilastokeskuksen omat luokitukset. Ikä luokitellaan 1- tai 5-vuotisryhmiin.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan sijasta ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48).

Tilasto laaditaan kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen asuinpaikan mukaan.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.

Kulloinkin voimassa oleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää laatijan väestötilastoille, joiden osatilasto muuttoliiketilasto on.

Tiedot muutoista ovat saatavilla julkistuksen jälkeen StatFin-tilastotietokannasta. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille

Muuttoliiketilaston tietoja toimitetaan vuosittain Eurostatille, YK:lle ja Pohjoismaiseen tilastotietokantaan.

Vuositilaston tekeminen vie noin 4 henkilötyökuukautta. Suoraa vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta tietojen toimittamisesta

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin. Väestötietojärjestelmään (VTJ) päivittyy jatkuvasti tietoja maassa vakituisesti asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Muutoissa VTJ:n tiedot perustuvat henkilöiden itse tekemiin muuttoilmoituksiin Postille ja Digi- ja väestötietovirastolle. Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot DVV:sta konekielisessä muodossa viikoittain.

Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan seuraavan vuoden tammikuun viimeiseen päivään saakka.

Väestörekisterikeskus on teettänyt Tilastokeskuksella osoitetietojen oikeellisuudesta otantatutkimuksia, joissa tiedustellaan noin 11 000 henkilöltä, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Digi- ja väestötietovirasto poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

Ennakollinen tieto muuttoliikkeestä pohjautuu DVV:n kautta viikottain saatuun väestönmuutosten viikkoaineistoon.

Lopullinen muuttoliikkeen vuositilasto pohjautuu tilastovuoden ja sitä seuraavan vuoden tammikuun aikana koottuihin viikkoaineistoihin.

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Aineistoa ja dataa validoidaan seuraavin tavoin

• Lopullisen tilaston muuttojen määrän vertailu ennakkotilaston muuttoihin.
• Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä (useampia muuttoja viikon aikana samaan asuinpaikkaan).
• Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat.
• Tehdään frekvenssitarkistus ja katsotaan ovatko arvot luokitusten mukaisia.
• Tarkistetaan muuttujien loogisuus ristiintaulukoimalla.
• Tutkitaan, ovatko mahdolliset puuttuvat tapaukset oikeita puuttuvia ja löytyykö asiaan selko joistakin muista väestöaineistoista tai viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
• Tutkitaan, ovatko mahdollisesti ylimääräiset tapaukset oikeita ylimääräisiä ja löytyykö asiaan selko joistakin muista väestöaineistoista tai viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
• Tarkistetaan ettei keskeiset muuttujat sisällä tuntemattomia arvoja enemmän kuin on sallituksi määritelty.
• Tarkistetaan että maassamuuttaneeksi merkitty henkilö on ensimmäisessä muutossaan vuoden alussa maassa asuva henkilö.
• Tarkistetaan että maahanmuuttaneeksi merkitty henkilö ei ensimmäisessä muutossaan ole vuoden alussa maassa asuva henkilö.
• Tarkistetaan että maastamuuttaneeksi merkitty henkilö ei viimeisessä muutossaan ole vuoden lopussa maassa asuva henkilö.
• Taustamuuttujien arvojen mahdollinen imputointi pienissä määrin saman tietoryhmän muiden tietojen avulla.

Muuttoliiketilasto on kokonaisaineisto (ei otospohjainen). Aineistossa ei tehdä painotuksia tai katoanalyysejä.

Kohdassa 18.4 mainitut tarkistustoimenpiteet ovat vuorovaikutuksessa niihin toimenpiteisiin, joilla korjataan havaitut tietopuutteet ja virheellisyydet. Korjaus tapahtuu viimeistä ainestoa edeltävään aineistoon, minkä jälkeen tuotetaan viimeiseksi tarkoitettu aineisto uudestaan. Tämän jälkeen tarkistetaan uudelleen ja puutteiden ilmetessä muokataan jälleen viimeistä edellistä aineistoa. Prosessia jatketaan niin kauan, kunnes virheet ja puutteet on korjattu.

Väestötietojärjestelmän kautta tulevat maastamuuttotiedot ovat hieman alipeittoisia, koska osa Suomesta pois muuttavista ei tee maastamuuttoilmoitusta. Tästä syystä vuosittain Väestörekisterikeskukselta saadusta väestörakenneaineistosta Tilastokeskus poistaa ne henkilöt, joista ei ole rekistereissä elonmerkkejä eikä vakituisen Suomessa asumisen tietoja viime vuosilta. Uusimman tilastovuoden väestörakenteesta poistetuista henkilöistä on valtaosasta generoitu maastamuutto. Näiden maastamuuttojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin vähän yli prosentti koko maastamuuton määrästä. Generoidulle maastamuutolle viedään ne tiedot, jotka henkilöllä on vuoden lopun väestön aineistossa.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät muuttoliiketilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat lähettää palautetta myös väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto ( at ) stat.fi.

Yleisesti ottaen Digi- ja väestötietojärjestelmää ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Vakituinen eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Tutkimuksessa tiedustellaan noin 11 000 hengeltä, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Virheelliset osoitteet vaikuttavat kunnittaisiin muuttotietoihin vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit löytyvät puolestaan täältä.

Muuttoliiketilastoa ei ole läpivalaistu.

Vertailukohta muuttoliiketilastolle saadaan väestörakennetilastosta, jonka väestönlisäykseen verrataan muuttojen määriä. Tämä parantaa osaltaan muuttoliiketilaston laatua.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Lopulliset tiedot julkaistaan noin viisi kuukautta viiteajanjakson jälkeen. Ennakollisia tietoja muutoista on saatavilla kuukausittain ja laajemmin tiedoin vuosineljänneksittäin. Ennakolliset tiedot julkaistaan vajaa kuukausi viiteajanjakson jälkeen.

Digi- ja väestötietovirasto on toimittanut muuttotiedot Tilastokeskukselle säännöllisesti, joten tiedon toimituksessa ei aikaviivettä ole ollut.

Muuttoliiketilasto on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan asiasta tilaston kotisivuilla.

Maan sisällä muuttojen lukumäärävertailuja voidaan tehdä alueiden välillä. Tietokantataulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejakoa on käytetty. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle.

Muuttoliiketilaston alueelliset käsitteet ja määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Tämä parantaa muuttotietojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta.

https://unstats.un.org/unsd/publication/seriesm/seriesm_58rev1e.pdf

https://ec.europa.eu/knowledge4policy/dataset/ds00026_en

Maiden välistä tilastojen yhdenmukaisuutta on tutkittu Pohjoismaissa Mirror-analyysillä, jossa vertaillaan tilastoviranomaisten tietoja maiden välisestä muuttoliikkeestä. Viime vuosina erot Pohjoismaiden muuttoluvuissa ovat kasvaneet hiukan.

Kansainvälisistä suosituksista huolimatta aika, joka henkilön on asuttava maassa ennen kuin hänet lasketaan väestöön, vaihtelee joidenkin maiden tilastojärjestelmissä. Siksi maiden kainsainvälisen muuton tilastoja on vaikea vertailla toisiinsa.

Muuttojen lukumääriin perustuvia ajallisia vertailuja voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on tietokantataulukoissa otettu huomioon, lukuun ottamatta osa-alueliitoksia. Osa-alueliitosten vaikutus muuttolukuihin on kuitenkin pieni ja merkittäviä osa-alueliitoksia on hyvin harvoin. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään uusimmalla aluejaolla. Tietokantataulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejaotusta on käytetty. Erityispalveluna muuttotietoja voidaan tuottaa myös kunkin tilastovuoden aluejaolla.

Kansainvälisen muuttoliiketilaston määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Suomessa tilastoja on tuotettu suositusten mukaisesti 1970-luvulta lähtien, mikä lisää tilastojen ajallista vertailukelpoisuutta.

Maassamuuttotiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia tilastovuosien välillä. Aikasarjassa on kuitenkin katkos vuosien 1993-1994 aikana, jolloin kotikuntalain voimaan tulo aiheutti muutoksia maassamuuttoluvuissa. Maassamuutto kasvoi noin viiden vuoden ajan osaksi opiskelijamuuttojen tilastointimuutosten takia.

Muuttoliiketilaston tietokantataulukoissa ei ole huomiotu ikärakenteen vaikutusta muuttomääriin ja muuttoalttiuteen. Ikävakioinnin avulla muuttojen määrien vertailukelpoisuutta on mahdollista parantaa pitkässä aikasarjassa tai ikärakenteeltaan poikkeavien alueiden vertailussa.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa käytetään väestötietojen osalta pohjatietona väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot ovat väestötiedoiltaan yhteneviä.

Muuttoliiketilaston määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Muuttoliiketilasto on pitkälti yhtenäinen muiden maiden tilastovirastojen tilastojen kanssa, silloin kun maan tilastoviranomainen käyttää kansainvälisiä suosituksia vastaavissa tilastoissaan.

Muuttoliikkeen ennakko- ja lopullisissa tiedoissa saattaa esiintyä pieniä määrällisiä eroja tilastoviranomaisten välillä. Eri organisaatiot ovat tilanneet väestönmuutosten tietoja Väestötietojärjestelmästä ja näistä tiedoista tuotetaan organisaatioissa kuukausittain muuttoliiketietoja. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista. Ero johtuu erilaisista käsittelytavoista ja siitä, että tietoja tuottavat organisaatiot taulukoivat rekisteritilanteen tietoja kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa väestönmuutosilmoituksia puolitoista viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun tilanteesta.

Lopullisen kansainvälisen muuton tilastoissa ei yleisesti ole yhteneväisyysongelmia EU-maiden tilastokeskusten tietojen välillä, sillä Eurostat edellyttää jäsenmailta muuttoliiketiedon ja -käsitteiden kansainvälistä vertailtavuutta. Tilastokeskus on ainoa muuttoliiketilastoja tuottava viranomainen Suomessa. Maahanmuuttovirasto tuottaa tilastoa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskeluluvan saamisisista Suomessa. Aineisto on määriltään jokseenkin samansuuntainen kuin Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston tiedot Suomeen muuttaneista EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista.

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista, mukaan lukien ennakkotiedot muutoista. Väestön ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopulliseen tilastoon. Ennakotilaston maastamuuttoluvut eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin maastamuuttolukuihin. Lopulliseen maastamuuttotilastoon otetaan mukaan generoituja maastamuuttoja (yleensä yli tuhat muuttoa), jotka on saatu väestörakenneaineiston poistoista. Muuttoliiketilaston maastamuuttojen määrä voi olla jonkin verran väestön ennakkotilastoa suurempi (korkeintaan reilu 10%).

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Julkistetut muuttoliiketilastot muuttoliikkeen kotisivun kalenterissa. Myös tulevat julkistukset tilaston kotisivulla.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Muuttoliikkeen lopullinen tilasto julkaistaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen julkistus on tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden keväällä ja mahdollinen toinen julkistus syksyllä.

Muutoista julkaistaan ennakkotietoja kuukausittain Väestön ennakkotilasto -sivulla. Kunnittaiset ennakkotiedot muutoista julkaistaan neljännesvuosittain väestön ennakkotilastossa ja kuukausittain maksullisessa väestötilastopalvelussa. Ennakollinen tieto aiemmilta tilastovuoden kuukausilta revisioituu kuukausittain uusimman julkaisun yhteydessä.

Tilastojulkistus julkaistaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa tilaston kotisivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Muuttoliikettä ja maahanmuuttoa käsitellään Tilastokeskuksen teemasivulla Maahanmuuttajat ja kotoutuminen.

Muuttoliiketilasto on kokonaisaineisto. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän muuttotietoihin.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Väestötilaston tuotantoprosessissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu. Tämä tarkoittaa, että henkilön tietoja ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Muuttoliiketilaston julkaistavat tiedot kuvaavat muuttoja, ei muuttavia henkilöitä. Lisäksi tilastojulkistuksissa esitetään ainoastaan agregaattitietoa, ei henkilötason tietoja.

Tietosuojakäytänteen mukaisesti alueittaisissa muuttotiedoissa noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaisesti tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto muokataan muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otosaineiston luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.