Opintojen kulku: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Opintojen kulku
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Opintojen kulku -tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoiden tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Tiedot tuotetaan yhdistelemällä useita rekisteriaineistoja ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Opintojen kulku -tilasto kattaa perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus.
Kaikki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden läpäisytietoihin.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Opintojen kulku -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukko on perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat.
Tilasto kuvaa uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihtamisesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloittamansa koulutuksen.
Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaikki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden läpäisytietoihin.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto tuotetaan Suomessa opiskelevista henkilöistä.
Aluetasolla tarkin raportoitava yksikkö on kunta.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilasto on tuotettu ensimmäisen kerran vuonna 2003, jonka jälkeen tilasto on tuotettu vuosittain.
Vuositilasto on lopullinen.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tilastossa tarkastellaan vuosittain uutta koulutuksen aloittaneiden kohorttia eri ajankohtina koulutuksen aloittamisesta. Indeksiä tilastosta ei lasketa.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilaston perusmittayksikköjä ovat henkilöiden lukumäärä sekä osuus koulutuksen aloittaneista, jotka suorittavat tutkinnon tavoiteajassa (%).
Viiteajankohta (SIMS 5)
Opintojen kulku -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tietoja tuotetaan kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti muun muassa koulutusasteen ja - alan mukaan sekä alueluokituksilla.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Korkea-asteen tutkinto
toisen asteen tutkinnon jälkeen suoritettu alimman korkea-asteen tutkinto tai korkeakoulututkinto
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Varhaiskasvatus, esiopetus, yhdeksänvuotinen yleissivistävä perusopetus, vapaan sivistystyön koulutus sekä perusopetuksen jälkeinen koulutus, johon kuuluu ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettava korkeakoulutus
Opiskelija
Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Opiskelija
Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä. Huomautus: Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt. Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi. Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava: Työvoima - työlliset - työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat - 0-14-vuotiaat - opiskelijat, koululaiset - eläkeläiset - varusmiehet, siviilipalvelusmiehet - muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Tutkinto
Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
Tutkinto
Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.
Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus
Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Uusi opiskelija
Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulu-koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana. Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tietoja jaetaan Opetushallinnolle tietopalvelusopimuksen mukaisina aineistona.
Opintojen kulku -tilaston aineistoja käytetään myös kansainväliseen raportointiin, kuten esimerkiksi OECD:n julkaisemien koulutuksen läpäisyindikaattorien tuottamiseen.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Opintojen kulku -tilaston tuottamiseen käytettiin vuonna 2025 yhteensä 52 työpäivää. Työpanos sisältää tietojen käsittelyn, analysoinnin ja julkaisemisen.
Tilastolla ei ole vastausrasitetta, sillä tilasto laaditaan useita rekisteriaineistoja yhdistelemällä. Tilaston tuottamiseen ei tarvita erillistä tiedonkeruuta.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja.
Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja.
Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston ennakkoaineistosta ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen työpäivän tilannetta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tilasto perustuu jo julkaistuihin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka omalta osaltaan validoitu. Opintojen kulku -tilastossa tarkastetaan tapahtuneet muutokset ja aineiston sisäinen loogisuus.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Opintojen kulku on hallinnolisiin aineistoihin perustuva tilasto, jonka tekemiseen ei tarvita erillisiä tilastollisia menetelmiä.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallistuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön.
Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Opintojen kulku -tilaston aineistoja käytetään myös kansainväliseen raportointiin, kuten esimerkiksi OECD:n julkaisemien koulutuksen läpäisyindikaattorien tuottamiseen.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Tilaston tuotannossa pyritään ottamaan huomioon kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet, mikäli niitä on lähdeaineistoista mahdollista tuottaa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaikki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden läpäisytietoihin.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaikki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden läpäisytietoihin.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Aineistossa voi esiintyä yksittäisiä mittausvirheitä, jotka voivat johtua esimerkiksi rekisterien ylläpitäjien virheellisistä kirjauksista tai aineiston käsittelyvaiheessa syntyvistä virheistä.
Aineiston oikeellisuutta seurataan osana tilastoprosessin validointia.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistuksen teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tietojen laatua arvioidaan aloittaneiden osalta suhteessa opiskelijatietoihin. Tietoja verrataan myös koulutuksen keskeyttäneisiin, koska tiedot kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tiedot julkistetaan 15 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot julkistetaan ajallaan.
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei ole viivettä. Mahdollisista viiveistä ilmoitetaan tapauskohtaisesti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tiedot kattavat koko Suomen.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilastosta ei julkaista aikasarjatietoja. Tarkastelussa on aina kyseessä aloittamiskohortti.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Vastaavaa aihealuetta tarkastellaan myös koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa, joskin näkökulma, tuotetut indikaattorit ja raportointi poikkeavat opintojen kulku -tilastosta.
Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä tilaston sisällä. Poikkeuksista, kuten koulujärjestelmään tehdyistä reformeista, ilmoitetaan erikseen.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto julkistetaan vuosittain helmi-maaliskuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tilaston vanhemmat tietokantataulukot löytyvät arkistokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Opintojen kulku -tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.
Tilaston yksikkötason aineistoa ei luovuteta tutkijakäyttöön.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti taulukoita tarkemmalla tasolla.
Julkistuksen taulukoiden tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa. Tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.
Esimerkiksi koulutustieto on karkeistettu koulutusaste ja -alatasolle ja tutkinnon suorittaneen asuinpaikka maakuntatasolle, kun taulukossa on pääasiallista toimintaa kuvaavia tietoja.