Palvelualojen hyödyketilasto kattaa seuraavat toimialat (toimialakoodit sulkeissa)

Asetuksessa määritellyt toimialat

• Tietotekniset palvelut (582, 62, 631)
• Lakiasiainpalvelut (691)
• Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta (692)
• Liikkeenjohdon konsultointi (702)
• Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi (711)
• Tekninen testaus ja analysointi (712)
• Mainostoiminta (731)
• Markkina- ja mielipidetutkimukset (732)
• Työllistämistoiminta (78)

Muut toimialat

Tilastovuodesta 2020 alkaen tiedot kerätään kansallisten tietotarpeiden takia myös koskien seuraavia toimialoja:

• Tieliikenteen tavarankuljetus ja muuttopalvelut (494)
• Vesiliikenne (50)
• Ilmaliikenne (51)
• Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52)
• Posti- ja kuriiritoiminta (53)
• Kirjojen ja lehtien kustantaminen ja muu kustannustoiminta (581)
• Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59)
• Radio- ja televisiotoiminta (60)
• Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle (74)

Toimialat tilastovuodesta 2021 alkaen

• Vuokraus- ja leasingtoiminta (77)
• Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut (79)
• Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut (80)
• Kiinteistön- ja maisemanhoito (81)
• Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle (82)
• Terveyspalvelut (86)
• Pesulapalvelut (9601)

Toimialat tilastovuodesta 2023 alkaen

Tilastovuodesta 2023 alkaen tiedot kerätään lisäksi seuraavilta toimialoilta:

• Laitoshoitopalvelut (87)
• Sosiaalihuollon avopalvelut (88)

Toimialasta riippuen tiedot kysytään joko vuosittain tai joka toinen vuosi.

Palvelualojen hyödyketilaston tietoja julkaistaan oikeudellisiin yksiköihin perustuen. Eurostatille tiedot lähetetään yritysyksiköihin perustuen.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.

Oikeudellisia yksiköitä ovat:

• ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä
• oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys)
• markkinaehtoiset liikelaitokset.

Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja omien tiedonkeruiden raportointiyksikkö.

Tilaston perusjoukon muodostaa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kehikko on ositettu toimialoittain ja suuruusluokittain henkilöstön ja liikevaihdon mukaan.

Kehikko on myös ositettu toimialasta riippuen toimialaluokituksen 3-, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon.

Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joista ei ole tarpeen poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon. Kaikki vähintään 100 henkilöä työllistävät ja liikevaihdoltaan yli viiden miljoonan euron yritykset poimitaan kyselyjoukkoon. Lisäksi liikevaihdoltaan yli 50 miljoonan euron yritykset otetaan kyselyjoukkoon.

Alarajana käytetään 20, 10 tai 5 henkilön yritystä toimialasta riippuen, jossakin erityistapauksessa myös alle 5 henkilön yritys on sisällytetty kyselyjoukkoon. Toimialakohtaisen henkilöstörajan määrittämisen tavoitteena on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta.

Palvelualojen hyödyketilasto julkaistaan koko maan tasolla.

Tiedot kattavat myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella, mutta jotka sisältyvät yrityksen Suomessa tehtyyn tilinpäätökseen. Siten tilaston liikevaihto voi sisältää myös esimerkiksi valmistuttamista ulkomailla sekä tavaroiden ja palvelujen myyntiä ulkomailta ulkomaille.

Palvelualojen hyödyketilaston vuositietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa vuodesta 2008 alkaen. Tilaston perusjoukko muutettiin kattamaan kaikki yritykset tilastovuoden 2020 yhteydessä eikä perusjoukko rajaudu enää 5 tai 20 henkilön yrityksiin toimialasta riippuen.

Tietoja ei revisioida.

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään 1000 euroa ja prosenttia.

Palvelualojen hyödyketilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta, joten tilikausi ei aina noudata kalenterivuotta.

Yli- ja alipitkät tilikaudet muunnetaan vastaamaan 12 kuukautta.

Liikevaihdon jaotteluun käytettävä tuoteluokitus perustuu Euroopan unionin toimialoittaiseen tuoteluokitukseen CPA:han (Classification of Products by Activity). Kyselyssä käytettävä luokitus käsittää kaikki tavarat ja palvelut, osan tarkemmalla ja osan karkeammalla tasolla.

Toimialaluokitus (TOL 2008) ja CPA2015-tuoteluokitus.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Palvelualojen hyödyketilaston tilastointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197).

Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoinnissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.

Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.

Yritysrekisteriasetus 177/2008.

Palvelualojen hyödyketilaston tietoja julkaistaan vuosittain tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.

Tiedot toimitetaan myös kansantalouden tilinpidon, palvelujen tuottajahintaindeksin, maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.

Lisäksi toimialoittaisia palveluerätietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tiedonantorasitus mitattu kyselyllä 2021. Vastausrasite on pyritty minimoimaan.

Palveluhyödykekohtaisia tietoja ei ole saatavissa muista lähteistä, joten tiedot tulee kysyä suoraan yrityksiltä. Tiedonkeruun kehikko on poimittu Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Tiedot pohjautuvat oikeudellisten yksiköiden tietoihin.

Palvelualojen hyödyketilaston kyselyssä kerätään tietoja palveluiden tuotannosta. Yrityksiltä kysytään yrityksen liikevaihtoa palvelutuoteluokittain CPA-tuoteluokituksen mukaan. Lisäksi pyydetään erittelemään mahdollinen myynti kotitalouksille (yksityisasiakkaille) tuoteluokittain.

Tiedonkeruun kohteena on vuosittain noin 2 000 yritystä.

Palvelualojen hyödyketilaston oma tiedonkeruu toteutetaan kerran vuodessa syksyllä.

Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus, että verohallinto toimittaa yritysveroaineiston tiedot Tilastokeskukseen sovittuina päivinä.

Palvelualojen hyödyketilaston kyselyn verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.

Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.

Aineistoon tehtävät sisällölliset tarkistukset:

Yrityksen kuuluminen oikealle toimialalle tarkistetaan vertaamalla liikevaihto-osuudeltaan suurinta CPA-luokkaa yrityksen toimialatietoon tol- ja cpa- 3 ja 4-numerotasoilla. Jos suurin yrityksen vastaama cpa-luokka ei vastaa toimialaa, tarkistetaan nämä yritykset yhteistyössä Yritys- ja toimipaikkarekisterin kanssa.

Tarkastellaan suuria yrityksiä, joiden liikevaihto on merkitty kokonaisuudessaan yhteen cpa-luokkaan. Näiden yritysten osalta selvitetään yrityksen verkkosivujen ja suoran yhteydenoton avulla, keskittyykö yritys todella vain yhdentyyppisen palvelun tuottamiseen, vai voidaanko liikevaihtoa eritellä tarkemmin. Viime vuosina on keskitytty yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa.

Vertaillaan cpa-luokkien suhteellista jakaumaa toimialoittain edellisten vuosien jakaumiin. Mahdolliset merkittävät poikkeavuudet suhteellisissa osuuksissa selvitetään tarkemmin.

Aineistoon tehdään sisällöllistä laadunvarmistusta.

Sisällöllisten tarkistusten avulla käydään läpi sellaiset mahdolliset vastausvirheet, joita tiedonkeruusovelluksen tarkistuksilla ei pystytä havaitsemaan. Aineisto korotetaan vastaamaan perusjoukkoa.

Tilastokeskuksen ulkopuolisia tiedonkäyttäjiä ovat esimerkiksi toimialajärjestöt. Lisäksi tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon ja palvelujen tuottajahintaindeksin laadinnassa. Tilaston tietoja käytetään myös Eurostatissa.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli very good.

Keskeisin virhelähde on vastauskato.

Palvelualojen hyödyketilasto ei kuvaa palveluiden tuotantoa täysin kattavasti edellä esitetyistä vastaajajoukon henkilöstörajauksista johtuen.

Henkilöstömäärältään pienimpien yritysten ositteeseen, mutta kyselyjoukkoon kuulumattomien alle 5 henkilön yritysten, tuotejakaumat saattavat poiketa ositteen vastaajajoukkoon kuuluvien yritysten tuotejakaumista, ja tämä voi aiheuttaa epätarkkuutta toimialan estimoituun tuotejakaumaan, mikäli kyseisten yritysten liikevaihdon osuus toimialan liikevaihdosta on suuri.

Merkittävä tilaston luotettavuuteen vaikuttava tekijä on vastaajien kyky jaotella liikevaihto CPA-luokituksen mukaisesti. Tätä riskiä on pyritty hallitsemaan täsmentämällä luokitusta ja luokkien kuvauksia.

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkilöä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät ole olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät ja liikevaihdoltaan yli viiden miljoonan euron yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

Vastanneiden yritysten tiedot korotetaan ositteittain ja toimialoittain vastaamaan perusjoukon tietoja eli Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilaston vuositietoja. Estimaattien muodostamisessa huomioidaan vastauskato sekä yli- ja alipeitto.

Ylipeittoon kuuluvat yritysrekisterissä väärälle toimialalle luokitellut yritykset sekä yritykset, joiden toiminnan päättyminen ei ole päivittynyt yritysrekisteriin otoksen poiminta-ajankohtaan mennessä. Joissakin yksittäistapauksissa jonkin vastaamatta jättäneen yrityksen tiedot saatetaan myös imputoida.

Mikäli tilastossa havaitaan virheitä, tiedot oikaistaan korjaamalla virheet ja laatimalla virheistä muutostiedote tilaston verkkosivuille.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Palvelualojen hyödyketilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aineiston oikeellisuus tarkistetaan tiedonkeruuyksikkötasolla. Tarkistettavat yksiköt valikoidaan ohjelmallisesti kaikkien tiedonkeruuyksikköjen joukosta. Tietoja tarkistetaan myös vertaamalla niitä muihin relevantteihin tietolähteisiin.

Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään.

Lisäksi tehdään koherenssitarkasteluja yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon sekä suhdannetilastoihin.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä.

Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Palvelualojen hyödyketilasto ei ole revisioituva tilasto.

Palvelualojen hyödyketilaston lopulliset tiedot julkaistaan vuosittain 12 kuukauden kuluessa tilastovuoden päättymisestä joulukuussa.Tilasto julkistetaan kerran vuodessa. Kerätyt tiedot ovat tilastovuonna päättyneen tilikauden tietoja. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia vuositietoja, eikä ennakkotietoja julkaista. Säännöllisessä tuotannossa tiedonkeruu ajoittuu tilastovuotta seuraavaan syksyyn.

Palvelualojen hyödyketilaston tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Tiedot kattavat koko Suomen.

Palvelualojen hyödyketilaston tiedot perustuvat kansainväliseen toimialaluokitukseen sekä CPA2015-tuoteluokitukseen.

Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Vertailukelpoinen aikasarja Palvelualojen hyödyketilastosta on olemassa aikaväliltä 2008-2019. Tilaston perusjoukko muutettiin kattamaan kaikki yritykset tilastovuoden 2020 yhteydessä eikä perusjoukko rajaudu enää 5 tai 20 henkilön yrityksiin toimialasta riippuen. CPA-luokituksella ei kerätä liikevaihtotietoja muissa lähteissä.

CPA-luokituksella ei kerätä liikevaihtotietoja muissa lähteissä. Tiedonkeruun kehikko on poimittu Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Palvelualojen hyödyketilasto julkaistaan kerran vuodessa. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia vuositietoja eikä ennakkotietoja julkaista.

Palvelualojen hyödyketilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon ja palvelujen tuottajahintaindeksin lähdeaineistona.

Palvelualojen hyödyketilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Palvelualojen hyödyketilastosta julkaistaan tietoja kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Kerätyt tiedot ovat tilastovuonna päättyneen tilikauden tietoja. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia vuositietoja, eikä ennakkotietoja julkaista. Säännöllisessä tuotannossa tiedonkeruu ajoittuu tilastovuotta seuraavaan syksyyn ja julkaisuajankohta joulukuulle.

Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.

Palvelualojen hyödyketilaston tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen Tilastollisessa vuosikirjassa.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Palvelualojen hyödyketilaston yksikkötason aineistoa käytetään tilaston tuottamiseen sekä kansantalouden tilinpidon laskelmiin, palvelujen tuottajahintaindeksin laadintaan ja maksulliseen tietopalveluun.

Aineisto on mahdollista saada myös tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa. Lisätietoja: Palvelut tutkijoille

Tilaston toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla sivuillaan.

Toimialoittaisia tietoja on saatavilla myös maksuttomana tai maksullisena tietopalveluna salaussäännöt huomioiden.

Lisätietoja palvelusta löytyy: Tilaa tilastotietoja

Palvelualojen hyödyketilaston menetelmäseloste (arkistoitu) löytyy tilaston kotisivulta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Palvelualojen hyödyketilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Tilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla siten, että yksittäisen yrityksen tiedot eivät ole pääteltävissä. Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen/CPA luokkien osalta.

Salattavat tiedot peitetään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessa tiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.

Eurostatille lähetettävät, sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.

Yritystason aineisto voidaan luovuttaa salattuna tutkijoiden käyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa. Tutkijapalveluiden yhteystiedot: Palvelut tutkijoille

Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä.