Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Rakennuskantatilasto on vuositilasto ja se kuvaa olemassa olevaa rakennuskantaa ja rakennusten lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä. Rakennuskantaan eivät sisälly kesämökit, joista on olemassa erillinen kesämökkitilasto. Rakennuskantaan eivät sisälly myöskään kevytrakenteiset katokset ja kioskit, maataloustuotannossa yksinomaan käytettävät rakennukset eivätkä asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset. Rakennuskantatilastoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Tilastokeskukseen rakennuskantatiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuskantatilasto on kokonaisaineisto.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Asuinkerrostalo

Vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.

Kerrosala

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Kerrosluku

Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.

Kulttuurirakennus

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokannasta kulttuuritilastoissa mukana oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Rakennus- ja asuntokannassa rakennukset on luokiteltu rakennusten pääasiallisen käyttötavan mukaan.

Lämmitystapa

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapatieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksella. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy järjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä. Luokitus on seuraava: - vesikeskuslämmitys - ilmakeskuslämmitys - sähkölämmitys - uuni-takka-kamiinalämmitys - aurinkolämmitys - ilmalämpöpumppu - ei kiinteää lämmityslaitetta - tuntematon. Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla. Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Omistajalaji

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin: - yksityinen henkilö/ perikunta - asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta - kiinteistöosakeyhtiö - yksityinen yritys - valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys - valtion tai kunnan liikelaitos - pankki tai vakuutuslaitos - kunta - valtio - sosiaaliturvarahasto - uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms. - muu tai tuntematon.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa. Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Rakennus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava, ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, kuten esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia. Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja ynnä muita, jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä myöskään siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja ynnä muita. Rakennustiedot saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä. Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu: - nestevarastorakennukset - yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset - asuinrakennusten saunarakennukset - asuinrakennusten talousrakennukset - kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset - puolustusvoimien rakennukset - väestösuojat paitsi kun edellä mainitut rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennusten uudistuotantotietoihin eivät kuulu: - kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset - puolustusvoimien rakennukset - väestösuojat

Rakennusaine

Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava: - betoni, kevytbetoni - tiili - teräs - puu - muu, tuntematon.

Rakennusvuosi

Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Talotyyppi

Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: - omakoti- ja paritalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot - rivitalot: pientalot, joissa on vähintään kolme rinnakkaista asuinhuoneistoa ja joissa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin. - kerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin - muut rakennukset: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

Varusteet

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Syken rakennus- ja huoneistotiedoista. Asunnon varusteet: - viemäri - vesijohto - WC - lämminvesi - peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna) - huoneistokohtainen sauna - keskus- tai sähkölämmitys. Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä. Rakennuksen varusteet: - sähkö - viemäri - vesijohto - lämminvesi - hissi - talosauna - koneellinen ilmastointi - väestösuoja.

Verkostoliittymä

Rakennuksen verkostoliittymät ovat - viemäri - vesijohto - sähkö - maakaasu.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)