Rakentamisen liikevaihtokuvaajan liikevaihto -ja määrämuuttujat kattavat TOL2008-toimialaluokituksen pääluokan F Rakentaminen. Tilastossa julkaistaan myös pääluokan alasarjat toimialaluokituksen kaksinumerotasolla.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tilastoyksikkö on toimialayksikkö. Havaintoyksikkö on pääosin oikeudellinen yksikkö. Koska yksi oikeudellinen yksikkö voi harjoittaa useaa toimialaa, jaotellaan tiedot toimialoittain. Tämä koskee vain taloudellisesti merkittäviä monitoimialaisia yksiköitä.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan rakentamisen toimialoille. Merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu ns. toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Perusjoukon ulkopuolelle jäävät

• ulkomaiset yhteisöt

• yksiköt, joiden liikevaihto koostuu pääasiassa markkinattomasta toiminnasta, kuten julkisen hallinnon organisaatiot

• yritystoimintaa palvelevat apuyritykset, joiden liikevaihto muodostuu pääosin yritysryhmän sisäisistä palveluista

Tilaston lähdeaineistona käytettävät rekisteritiedot kattavat käytännössä kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset. Rekisteriaineiston havaintoperusjoukko vastaa siten pääosin tilaston perusjoukkoa. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan alle jäävät yksiköteivät sisälly aineistoon, elleivät ne ole hakeutuneet vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisiksi. Tämän joukon osuus perusjoukosta on kuitenkin hyvin pieni, eikä sillä ole tulosten kannalta olennaista merkitystä.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajaa julkaistaan koko maan tasolla. Liikevaihtokuvaajat sisältävät kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille. Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajasta julkaistaan kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia, puolivuosittaisia ja vuosittaisia tietoja. Tiedot ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Tiedot ovat ennakollisia lähes kahden vuoden ajan. Käytännössä jo toisella julkistuskerralla ollaan yleensä hyvin lähellä lopullisia tuloksia

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Muutosprosentit lasketaan indeksien pohjalta.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan viiteajankohta on kuukausi. Tilastosta julkaistava uusimman kuukauden tieto on ennakollista ja julkaistaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajassa tiedot on luokiteltu toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan. Toimialaluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tilastointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197).

Tilaston tiedot toimitetaan tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tuotantoon käytettiin 54 työpäivää vuonna 2023. Tilaston vastausrasite kysely tehtiin syksyllä 2019. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 48 minuuttia (mediaani 25 min).

Tilaston vastausrasitetta pyritään vähentämään hyödyntämällä hallinnollisia rekisteriaineistoja, erityisesti Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Rekisteriaineistojen käyttö vähentää yrityksiltä erikseen kerättävien tietojen määrää.

Tilaston lähdeaineistona käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa, jota täydennetään Tilastokeskuksen omalla tiedonkeruulla. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Puuttuvan aineiston osalta käytetään imputointia. Imputoinnit hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riitettävän luotettavia.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Indeksin laskennassa käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Aineisto sisältää kuukausi-, neljännesvuosi-ja vuositietoja ilmoittavien yritysten arvolisäverotiedot. Kuukausittain tietonsa raportoivat ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001–100 000 euroa. Vuositason raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 30 000 euroa.

Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksen vasta,kun on saanut maksun myynnistään.

Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta. Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, pankki-ja rahoitustoiminta sekä eräät uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Arvonlisäveroaineistoa täydennetään keräämällä kuukausittain tietoa myynneistä suoraan noin 2 000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä. Tiedustelussa kysytään kirjanpitolain mukaista liikevaihtotietoa vastaavaa kuukausimyyntiä. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yritysten lukumäärästä on 0,1–5,4 prosenttia, mutta liikevaihdosta mitattuna otos kattaa toimialasta riippuen 19–76 prosenttia.Otoksen valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon.Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain tapahtuneiden yritysjärjestelyiden vuoksi. Suurempi otospäivitys tehdään vuosittain.

Aineistojen yhdistäminen ja puuttuvien tietojen käsittely

Tilaston laskennassa yhdistetään Verohallinnon arvonlisäveroaineisto ja Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun aineisto. Jos havainto puuttuu aineistosta, se voidaan täydentää imputoimalla. Imputointi tehdään ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti, ja imputoituja arvoja käytetään tilastossa silloin, kun niiden arvioidaan olevan riittävän luotettavia.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tiedot kerätään kuukausittain. Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain yritysjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi otokseen tehdään laajempi päivitys kerran vuodessa.

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa oma-aloitteisten verojen aineiston tietojen toimittamisesta Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä.

Myyntitiedustelun verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistoa validoidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana ennen tulosten laskentaa ja julkistamista. Validointi kohdistuu sekä yksikkötason aineistoon että aggregoituihin tuloksiin.

Vastaanotto- ja rakennevalidointi

Verohallinnon toimittama oma-aloitteisten verojen aineisto sekä Tilastokeskuksen myyntitiedustelun aineisto tarkistetaan niiden saapuessa. Tarkistuksissa varmistetaan aineiston tekninen eheys, esimerkiksi tietokenttien muoto, puuttuvat tiedot sekä havaintojen yksiköllisyys.Aineistoihin mahdollisesti sisältyvät systemaattiset virhetyypit tunnistetaan ja oikaistaan ennen indeksien laskentaa.

Loogisuus- ja raja-arvotarkastukset

Aineistoa tarkistetaan myös sisällöllisesti. Havaintoja tarkastellaan yritystasolla, ja erityistä huomiota kiinnitetään poikkeuksellisiin liikevaihdon muutoksiin sekä luokitustietojen oikeellisuuteen.Tarvittaessa virheellisiksi arvioidut havainnot oikaistaan tai poistetaan laskennasta.

Aikasarjapoikkeamien tarkastelu

Aineistoa tarkastellaan aikasarjanäkökulmasta sekä mikro- että makrotasolla. Tarkasteluissa kiinnitetään huomiota äkillisiin muutoksiin, tasosiirtymiin ja muihin poikkeamiin liikevaihdon kehityksessä. Poikkeamien taustalla olevat syyt selvitetään mahdollisuuksien mukaan ennen tulosten laskentaa.

Peitto- ja kertymätarkastukset

Koska aineisto täydentyy ajan myötä, sen kertymistä seurataan jokaisella laskentakerralla. Aineiston kattavuutta tarkastellaan erityisesti liikevaihdolla mitattuna.Aineiston kertymiseen vaikuttavat esimerkiksi yritysten raportointiajankohdat sekä myöhemmin tehdyt tietojen korjaukset.

Koherenssitarkastukset

Tilaston tuloksia tarkastellaan suhteessa muun muassa muihin suhdannetilastoihin. Näissä tarkasteluissa arvioidaan, ovatko eri tilastojen kehityssuunnat keskenään johdonmukaisia. Lisäksi yritystason aineistossa tarkastellaan yritysjärjestelyjä, toimialamuutoksia, raportointikäytäntöjen muutoksia sekä yritysten aloituksia ja lopetuksia, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina.

Revisioseuranta

Tilaston ennakollisten ja myöhemmin tarkentuneiden tietojen välisiä eroja seurataan osana laadunvarmistusta. Revisioita tarkastellaan sekä yksikkötasolla että aggregoiduilla toimialatasoilla.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan laskenta perustuu muutosestimointiin. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja. Yritysjärjestelyt ja muut yritysrakenteen muutokset otetaan huomioon, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina. Koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen, tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla kaikkien yritysten liikevaihtoa. Indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla, kun aineisto täydentyy.

Editointi

Aineiston käsittely alkaa editoinnilla. Tässä vaiheessa tarkistetaan ja korjataan virheellisiä havaintoja sekä mahdollisia luokitusvirheitä.Aineistosta poistetaan tai oikaistaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi esimerkiksi yritysten ilmoittamien tietojen muutosten tai yritysjärjestelyjen seurauksena. Myös yritysten aloitukset, lopetukset ja toimialamuutokset huomioidaan.

Puuttuvat tiedot

Uusimpien kuukausien aineistossa osa havainnoista puuttuu, koska kaikki yritykset eivät ole vielä ilmoittaneet tietojaan. Puuttuvia havaintoja täydennetään imputoinnilla.Imputointi perustuu ennalta määriteltyihin sääntöihin, ja imputoidut arvot hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riittävän luotettavia.

Estimointi ja mallinnus

Tilaston keskeinen estimointimenetelmä on muutosestimointi. Menetelmä perustuu vertailukelpoisten havaintojen muutosten mittaamiseen peräkkäisten vuosien vastaavien kuukausien välillä.

Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa hyödynnetään lisäksi aikasarjamallinnusta, jolla pyritään pienentämään aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita.Aikasarjamallinnuksessa käytetään toimialasta riippuen seuraavia menetelmiä:

• ARIMA-mallia (Autoregressive Integrated Moving Average), johon on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista

• regularisointimalleja (Ridge, Lasso ja Elastic Net), joihin on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista

• staattista regressiomallia, joka hyödyntää suorakeruutietoja tai palkkasummatietoja

Aggregointi ja julkaisutaso

Tilaston indeksit lasketaan toimialoittain. Ylemmän toimialatason indeksit muodostetaan uusimpien tietojen osalta aggregoimalla tarkempien toimialatasojen indeksit. Aggregoinnissa käytetään painoina toimialojen liikevaihtoa. Painot perustuvat indeksien laskennassa saatavaan toimialan vuodentakaiseen liikevaihtosummaan.

Revisiologiikka

Tilaston indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla aineiston täydentyessä. Uusimpien kuukausien tiedot ovat ennakollisia ja voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa. Revisiot johtuvat pääasiassa siitä, että yritysten arvonlisäverotiedot täydentyvät ajan myötä sekä yritykset voivat korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja

Rakentamisen liikevaihtokuvaajassa tuotetaan kausitasoitettuja aikasarjoja. Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla poistetaan aikasarjoista vuoden sisällä toistuva kausivaihtelu. Tällainen vaihtelu voi liittyä esimerkiksi vuodenaikoihin, sääoloihin tai tuotannon ja kysynnän tavanomaisiin kausivaihteluihin.

Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä (Time Series Regression with ARIMA Noise, Missing Observations and Outliers / Signal Extraction in ARIMA Time Series) käyttäen JDemetra+-ohjelmistoa. Menetelmän soveltamisessa noudatetaan Euroopan tilastojärjestelmän kausitasoitusohjeita (ESS Guidelines on Seasonal Adjustment).

Menetelmässä huomioidaan kalenterivaikutuksia sekä mahdollisia poikkeavia havaintoja, kuten aikasarjan tasosiirtymiä tai yksittäisiä poikkeavia arvoja.

Kausitasoitus tehdään koko aikasarjalle jokaisella laskentakerralla. Tämän vuoksi kausitasoitetut arvot voivat tarkentua uusien havaintojen lisääntyessä.

Käyttäjille kerrotaan tilaston julkaisuissa, että kausitasoitetut sarjat voivat tarkentua uusien tietojen myötä.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa tuotannon suhdannekuvaaja sekä neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin tilastokeskuksen saama arvosana oli 9,7.

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla.

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Tuoreimman kuukauden ennakollisia tietoja laskettaessa aineiston kattavuus liikevaihdolla mitattuna on yli 40 prosenttia ja seuraavalla laskentakerralla jo yli 99 prosenttia.

Mitattavat muuttujat (liikevaihto ja toimiala) vastaavat hyvin Eurostatin määritelmiä. Myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on pääsääntöisesti kirjanpitolain mukainen. Pitkäkestoisia projekteja lukuun ottamatta myynti kohdistetaan suoriteperusteisesti eli laskutuksen mukaisesti. Oma-aloitteisten verojen ilmoituksesta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä. Aineistossa voi myös olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Käytössä olevan aineiston kattavuuden vuoksi tilastointimenetelmää voidaan pitää lähes harhattomana. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan aineistossa esiintyy alipeittoa erityisesti uusimpien kuukausien tiedoissa. Alipeitto johtuu siitä, että kaikki yritykset eivät ilmoita arvonlisäverotietojaan kuukausittain.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistossa yritykset raportoivat tietonsa eri ajanjaksoilla yrityksen liikevaihdon suuruuden perusteella. Pienet yritykset ilmoittavat tietonsa neljännesvuosittain tai vuosittain. Tämän vuoksi kuukausiaineistosta puuttuu osa pienistä yrityksistä. Nämä tiedot täydentyvät myöhemmin neljännesvuosi- ja vuositason aineiston kertymisen myötä.

Tilaston laskennassa käytettävä yritysjoukko perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Kehikkoa päivitetään yritysrekisterin päivitysten yhteydessä, ja yritysjärjestelyt sekä yritysten aloitukset ja lopetukset otetaan huomioon tilaston laskennassa.

Peittovirhettä hallitaan seuraamalla aineiston kertymistä sekä päivittämällä yritysjoukkoa säännöllisesti yritysrekisterin tietojen perusteella.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistossa vastauskato liittyy pääasiassa uusimpien kuukausien tietoihin. Kaikkien yritysten tiedot eivät ole vielä saatavilla ensimmäisen julkaisun aikaan, koska arvonlisäverotiedot ja suorakeruun tiedot täydentyvät ajan myötä.

Yksikkökatoa syntyy silloin, kun yrityksen tietoja ei ole vielä saatavilla tarkasteltavalta kuukaudelta. Tällöin havainto puuttuu aineistosta tilaston ensimmäisissä laskentavaiheissa.

Puuttuvia tietoja käsitellään imputoinnilla. Imputoinnissa puuttuville havainnoille muodostetaan arvioitu arvo, joka voidaan ottaa mukaan indeksien laskentaan. Lisäksi uusimpien kuukausien indeksien laskennassa käytetään aikasarjamallinnusta, jolla pyritään vähentämään aineiston keskeneräisyydestä aiheutuvia muutoksia myöhemmissä julkistuksissa.

Puuttuvat tiedot voivat aiheuttaa epävarmuutta uusimpien kuukausien ennakollisiin lukuihin. Jos imputoidut arvot poikkeavat merkittävästi myöhemmin saatavista todellisista havainnoista, indeksiluvut voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan uusimpien kuukausien indeksien laskennassa käytetään aikasarjamallinnusta. Mallinnusta käytetään erityisesti tilanteissa, joissa osa yritysten havainnoista puuttuu aineiston keskeneräisyyden vuoksi.

Mallinnuksen avulla pyritään parantamaan ennakollisten indeksilukujen laatua ja vähentämään myöhemmissä julkistuksissa tapahtuvien revisioiden suuruutta. Puuttuvia havaintoja täydennetään lisäksi imputoinnilla.

Mallin käytöstä voi aiheutua virhettä, jos mallin tuottamat arviot poikkeavat merkittävästi myöhemmin saatavista todellisista havainnoista. Tällöin indeksiluvut voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä.

Mallinnuksen käytöstä ja ennakollisten tietojen mahdollisesta tarkentumisesta kerrotaan tilaston menetelmäkuvauksessa sekä tilaston julkistuksissa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Esimerkiksi tilaston yksikköaineiston revisioita ja käytettyjen ennustusmenetelmien osuvuutta tarkastellaan kuukausittain.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan StatFin-tietokannassa. 

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta, kunnes aineisto on täysin kertynyt. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on yli 40 prosenttia ja toisella yli 99 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja julkaistaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavasta ajankohdasta. Tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat myöhemmillä julkaisukerroilla.  

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen. Arvolisäveron ilmoittamisessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet aikasarjojen ajalliseen vertailukelpoisuuteen. Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa,ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksensijaan maksuperusteisesti. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksenvasta kun on saanut maksun myynnistään.

Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja sisältää tilastovuodesta 2021 eteenpäin kotimaan myynnin lisäksi myös viennin. Kotimaan myyntiä ja vientiä ulkomaille ei julkaista erillisinä sarjoina, vaan liikevaihto kuvaa jatkossa molempien yhteenlaskettua kehitystä. Tämä noudattaa EU:n yritystilastoasetuksen (EU) 2019/2152 määrityksiä, jonka mukaan tilaston tulee kattaa myös ulkomailla tapahtuva, kotimaisen yksikön lukuun harjoitettava tuotanto. Muutoksen taustoja ja perusteita on kuvattu Globalisaatio ja taloustilastot -työpaperissa.

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne -ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajan tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Palvelualojen, teollisuuden ja kaupan liikevaihtokuvaajien tiedot ovat keskenään sisäisesti yhtenäisiä. Näiden toimialojen osalta liikevaihdon käsite kuvaa toimialojen yritysten koko liikevaihdon kehitystä.  Rakentamisen toimialan liikevaihto sisältää tilastovuodesta 2021 alkaen kotimaan myynnin lisäksi myös viennin ulkomaille.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tiedote julkaistaan kuukausittain/vuosittain yms. tilaston sivulla.

Tilastolla ei ole muita julkaisuja.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Liikevaihtokuvaajien laaja aineistopohja mahdollistaan myös alueellisten, yritysryhmittäisten tai erilaisten toimialayhdistelmien liikevaihtotietojen tuottamisen maksullisena tietopalveluna. Lisätietoja palvelusta löytyy Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun internetsivuilta.

Tilastossa hyödynnettävästä aikasarjamallinnuksesta löytyy englanninkielinen menetelmäraportti Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Rakentamisen liikevaihtokuvaajassa ei ole toimialoja dominoivia yrityksiä, jotka vaatisivat toimialojen yhdistämisiä paljastavan tiedon aggregoimiseksi. Toimialan dominanssille on käytetty rajana yhden yrityksen 70 prosentin vaikutusta toimialaan ja kynnysarvona julkaistavassa sarjassa on oltava vähintään 30 yritystä.