Siviilisäädyn muutokset -tilasto sisältää vuodesta 1990 lähtien vuosittain solmitut avioliitot ja avioerot. Ennen vuotta 2017 avioliitot ja avioerot koskevat vain saman sukupuolen pareja. Vuoden 2017 jälkeen mukana ovat myös saman sukupuolen avioliitot ja -erot.

Solmittujen avioliittojen määrä vuosittain on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. 

Rekisteröityjen parisuhteiden solmimiset ovat mukana tilastossa 2002 - 2017. Rekisteröityjen parisuhteiden purkamiset ovat mukana tilastossa vuodesta 2002 lähtien.

Tilastossa on leskeksi jääneiden määrät vuodesta 1990 lähtien.

Vuosittain solmittujen avioliittojen ja avioerojen kokonaismäärän tilastointitapaa on muutettu vuoden 2017 tilastosta lähtien siten, että tilastoon tulevat mukaan kaikki ne solmitut avioliitot ja avioerot, joissa vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa tapahtumapäivänä.

Vuosina 1980–2016 kokonaismäärä muodostui tapauksista, joissa nainen asui vakinaisesti Suomessa vihki- tai eropäivänä.

Tilastoyksikkö on joko väestönmuutos, joita ovat solmittu avioliitto, avioero tai ero rekisteröidystä parisuhteesta tai edellä mainittujen tapahtumien osapuoli (henkilö).

Väestönmuutoksen henkilöillä on tunnistetietona henkilönumerot, joilla henkilöille voi yhdistää taustatietoja muista aineistoista. Molemmilla väestönmuutoksen osapuolilla ei välttämättä ole henkilönumeroa, mutta ainakin toisella tulee olla.

Perusjoukkona ovat kaikki solmitut avioliitot, avioerot ja erot rekisteröidystä parisuhteesta, joissa väestötietojärjestelmän mukaan vähintään toinen puolisoista tai osapuolista asui tapahtumahetkellä vakinaisesti Suomessa.

Tietoja on saatavissa Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. 

Vuodesta 1999 lähtien siviilisäädyn muutokset -tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta 1990 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejaotusta on käytetty.

Solmittujen avioliittojen määrä vuosittain on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. Vuoden 1877 tilastouudistuksen myötä avioeroista alettiin kerätä tietoja vuosittain.

Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017. Ajankohdasta lähtien samaa sukupuolta olevat solmivat avioliiton ja parisuhteiden rekisteröinti päättyi. Lain muutos merkitsi muun muassa sitä, että vuodesta 2017 lähtien vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä muodostuu solmituista avioliitoista, joissa puolisot voivat olla eri tai samaa sukupuolta. Sama koskee myös avioeroja.

Vuosina 1980–2016 vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä muodostui avioliitoista, joissa vaimo asui vakinaisesti Suomessa. Vuodesta 2017 lähtien eri sukupuolten solmimien avioliittojen kokonaismäärään lasketaan mukaan myös ne solmitut avioliitot, joissa vain aviomies asuu avioitumishetkellä vakinaisesti Suomessa.

Uutta laskentatapaa soveltaen on kuitenkin mahdollista taulukoida taannehtivasti vertailukelpoisia eri sukupuolten solmimien avioliittojen määriä ja avioeroja vuodesta 1990 lähtien.

Rekisteröityjen parisuhteiden vahvistamisten ja erojen määristä on saatavissa tietoja vuodesta 2002 vuoteen 2017 asti. Samaa sukupuolta olevien solmimien avioliittojen ja erojen määristä on saatavissa tietoja vuodesta 2017 lähtien.

• väestönmuutosten lukumäärä
• henkilöiden lukumäärä

Tunnusluvuissa promille eli väestönmuutostapahtumien tai väestönmuutostapahtuman kokeneiden henkilöiden määrä suhteutettuna tapahtumalle alttiin väestönosan keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Kansalaisuus, syntymävaltio ja kieli on vuodesta 1999 lähtien luokiteltu ISO-standardien mukaan. Sitä aikaisemmin käytössä olivat Tilastokeskuksen omat luokitukset. Ikä luokitellaan 1- tai 5-vuotisluokkiin.

Syntyperä-luokituksella tietoja on saatavissa takautuvasti vuodesta 1990 lähtien. Syntyperä-luokitus otettiin Tilastokeskuksessa käyttöön 2012.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien syntyneiden tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilauksesta voidaan vuodenvaihteessa yhdistyneiden kuntien tiedot tuottaa myös ennen yhdistymistä voimassa olleella vuoden viimeisen päivän aluejaolla vuodesta 2003 lähtien.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Digi- ja väestötietovirasto toimittaa Tilastokeskukselle väestötietojärjestelmään rekisteröidyt henkilöiden  väestötiedoissa tapahtuvat muutokset kuten solmitut avioliitot, avioerot ja erot rekisteröidyistä parisuhteista.

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661).

Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013 määrittelee tiedot, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostatille). Tietotoimituksista toimitetaan myös metatiedot. Asetuksessa on toimitusten määräpäivät.

Avioliitoista toimitetaan seuraavia tietoja:

• avioliiton solmineiden ikä
• syntymävuosi
• edellinen siviilisääty
• sukupuoli
• kansalaisuus (maa)
• syntymävaltio.

Avioeroista toimitetaan seuraavia tietoja:

• avioliiton kesto
• vihkivuosi
• puolisoiden kansalaisuus
• syntymävaltio.

Suomen kuuluminen eri kansainvälisiin järjestöihin velvoittaa myös toimittamaan tilastotietoja. Näitä ovat mm. YK, OECD ja Pohjoismaiden neuvosto. YK:n jäsenyyden perusteella yhteistyötä tehdään YK:n tilastoimiston kanssa toimittamalla YK:lle samat tiedot kuin Eurostatille.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot, joista yksi on siviilisäädyn muutokset-tilasto. Kulloinkin voimassa oleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää väestötilastojen laatijan.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.

EU:n väestötilastoinnista vastaavalle Eurostatille toimitetaan tietoja solmituista avioliitoista ja avioeroista EU:n väestöasetuksen 1260/2013 mukaisesti. Samassa toimituksessa tietoja menee myös YK:lle.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013 määrittelee tiedot ja metatiedot, jotka toimitetaan komissiolle (Eurostatille). Asetuksessa on toimitusten määräpäivät.

Avioliitoista toimitetaan seuraavia tietoja:

• avioliiton solmineiden ikä
• syntymävuosi
• edellinen siviilisääty
• sukupuoli
• kansalaisuus (maa)
• syntymävaltio.

Avioeroista toimitetaan seuraavia tietoja:

• avioliiton kesto
• vihkivuosi
• puolisoiden kansalaisuus
• syntymävaltio.

Edellä mainittuja tietoja toimitetaan myös YK:n tilastoimistoon, OECD:lle ja Pohjoismaiden neuvostolle.

Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekemiseen kuluu noin 4 henkilötyökuukautta.

Siviilisäädyn muutokset -tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Se perustuu väestötietojärjestelmästä viikoittain saataviin tietoihin. 

D25igi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661).

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

• Solmittujen avioliittojen, avioerojen ja rekisteröityjen parien erojen määrää verrataan ennakkotilaston vastaaviin määriin.
• Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä. 
• Tarkistetaan ettei ole tapauksia, jotka olisivat olleet edeltäneiden vuosien aineistoissa.
• Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat sekä sekä tutkitaan ovatko muuttujien arvot luokitusten mukaisia. 
• Tutkitaan puuttuvat tapaukset. Etsitään tietoja muista väestöaineistoista ja viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
• Tarkistetaan muuttujien loogisuutta ristiintaulukoimalla.

Siviilisäädyn muutokset -tilasto on kokonaisaineisto. Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tietoja. Tietoja yritetään paikata väestöaineistosta ja väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät siviilisäädyn muutokset -tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)tilastokeskus.fi.

Siviilisäädyn muutokset -tilaston aineisto on kokonaisaineisto.  Tiedot ovat yhtä hyvät kuin on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän laatu. Se tarkoittaa, että rekisteriin päätyvät kaikki solmitut avioliitot, avioerot ja eroon päättyneet rekisteröidyt parisuhteet, joissa vähintään toinen puolisoista tai osapuolista asui vakinaisesti Suomessa vihkipäivänä tai eron myöntöpäivänä. Avioliittoon vihkimisestä on vihkijän viipymättä ilmoitettava väestötietojärjestelmään. (Asetus 1987/820)

Tuomioistuimet vievät väestötietojärjestelmään tiedot myöntämistään avioeroista ja eroon päättyneistä rekisteröidyistä parisuhteista.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 %:lla tieto oli oikein.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

.Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa. Suomen virallisesta tilastosta on olemassa tilaston laatukriteerit.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Tiedot julkaistaan noin 4 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston sivulla.

Lukumääriin perustuvia vertailuja voidaan tehdä eri vuosien välillä alueittain, kun alueliitosten vaikutus otetaan huomioon. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle. Kun lukumäärät suhteutetaan väkilukuun, voidaan avioituvuutta tai eronneisuutta vertailla eri alueilla.

Maan sisällä alueellista avioituvuutta ja eronneisuutta kuvaavat tilastot ovat vertailukelpoisia, kun alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu ikävakiointia käyttäen.

Avioliiton solmimisen ja avioeron määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Maiden välillä voi kuitenkin olla joitakin eroja, minkä vuoksi ennen maittaisia vertailuja määritelmät on käytävä läpi. Esimerkiksi avioliiton solmimisikä voi poiketa eri maissa.

Lisäksi eri maissa voi olla erilaiset määritelmät solmittujen avioliittojen ja erojen tilastoinnista maassa tapahtuneeksi. Esimerkiksi yhdessä maassa tilastoon voidaan ottaa kaikki ne tapaukset, joissa molemmat puolisot asuivat avioliiton solmisen tai avioeron hetkellä vakinaisesti maassa. Toisessa maassa voi olla väljempi määritelmä, jolloin tilastoidaan ne tapaukset, joissa vähintään toinen puolisoista asui avioliiton solmisen tai avioeron hetkellä vakinaisesti maassa.

Väestönmuutostietoja avioliiton solmineiden määristä on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. Vuoden 1877 tilastouudistuksen myötä avioeroista alettiin kerätä tietoja vuosittain.

Avioliittolakiin tehdyllä muutoksella 1.3.2017 jälkeen samaa sukupuolta olevat solmivat avioliiton ja parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. Tämä merkitsi, että vuodesta 2017 lähtien vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä muodostuu solmituista avioliitoista, joissa puolisot voivat olla eri tai samaa sukupuolta. Vuodesta 2017 lähtien myös avioerojen kokonaismäärä muodostuu avioeroista, joissa puolisot voivat olla eri tai samaa sukupuolta.

Vuosina 1980–2016 vuosittain solmittujen avioliittojen tai avioerojen kokonaismäärä muodostui avioliitoista tai avioeroista, joissa vähintään vaimo asui vakinaisesti Suomessa. Vuodesta 2017 lähtien eri sukupuolten solmimien avioliittojen tai avioerojen kokonaismäärään lasketaan mukaan myös ne solmitut avioliitot tai avioerot, joissa vain aviomies asuu avioitumishetkellä tai avioeron myöntöhetkellä vakinaisesti Suomessa.

Uutta laskentatapaa soveltaen on kuitenkin mahdollista taulukoida taannehtivasti vertailukelpoisia eri sukupuolten solmimien avioliittojen tai avioerojen määriä vuodesta 1990 lähtien. 

Taulukoitaessa siviilisäädyn muutosten tietoja alueittain, esimerkiksi kunnittain, niissä tapauksissa, joissa pari asuu vakinaisesti Suomessa, mutta puolisoiden tai osapuolien tapahtumahetken asuinkunnat eivät ole samat, valitaan eri sukupuolten muutostapahtumassa naisen asuinkunta ja samaa sukupuolten olevien muutostapahtumassa nuoremman puolison tai osapuolen asuinkunta.

Menettelyn periaate on sama kuin aiemminkin. Muissa tapauksissa valitaan sen puolison tai osapuolen asuinkunta, joka asuu vakinaisesti Suomessa.

Rekisteröityjen parisuhteiden vahvistamisten määristä on saatavissa tietoja vuodesta 2002 vuoteen 2017 asti ja erojen määristä vuodesta 2002 lähtien. Samaa sukupuolta olevien solmimien avioliittojen ja avioerojen määristä on saatavissa tietoja vuodesta 2017 lähtien.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista. Ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopulliseen tilastoon. Lopullisessa tilastossa lukumäärä ei yleensä poikkea olennaisesti ennakkotilastosta. Toisaalta ennakkotiedoilla on kysyntää seurattaessa ilmiön kehitystä, toisaalta yhteiskunta käyttää tietoja toiminnassaan.

Lopullinen tilasto poikkeaa ennakkotilastosta lähinnä siinä, että lopullisen tiedot tarkastetaan yksityiskohtaisemmin kuin ennakkotilastossa ja lopullisessa tilastossa on enemmän muuttujia kuvaamaan ilmiötä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Kalenterivuoden lopullinen tilasto valmistuu seuraavan kalenterivuoden huhti-toukokuussa ellei toisin mainita. Lopullinen tilasto julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Ennakkotietoja solmittujen avioliittojen ja avioerojen määristä julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastossa.

Tiedote julkistetaan tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista.

Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Siviilisäädyn muutokset on kokonaisaineisto. Aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin.

Aineisto sisältää kaikki solmitut avioliitot, avioerot ja erot rekisteröidyistä parisuhteista, joissa vähintään toinen aviopuolisoista tai osapuolista asui avioliiton solmimispäivänä, avioeron tai eron rekisteröidystä parisuhteesta myöntöpäivänä väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa.

Tilastokeskus on odottanut tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti lukuun ottamatta kuolleena syntyneiden tietoja, joita on odotettu syyskuun loppuun. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon.

Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu, eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, jos taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.

Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.