Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten toimintojen maailmanlaajuista sijoittumista ja yritysten ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä. Tiedot kerätään Suomessa sijaitsevilta yrityksiltä. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden lukumäärästä, toiminnasta ja sijainnista.
Tilasto käsittää kaikki kokoluokat ja toimialat. Tilasto julkistetaan päätoimialoittain sekä teollisuuden toimialat hieman tarkemmin salassapitosäädökset huomioiden.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkö on suomalaisyrityksen ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö. Nämä on määritelty seuraavasti:
- Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 %:n osuus joko suoraan tai välillisesti.
- Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden lukumäärästä, toiminnasta ja sijainnista. Tiedot tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden liikevaihdosta, henkilöstön lukumäärästä, henkilöstömenoista ja bruttoinvestoinneista ovat saatavissa sijaintimaan tai maaryhmän ja toimialan mukaan.
Lisäksi tiedot arvonlisäyksestä sekä tavaroiden ja palveluiden tuonnista ja viennistä konsernin sisäisinä ja kokonaiserinä on kerätty kertaluonteisesti vuodelta 2007.
Pääosa tilastoa varten kerättävistä tiedoista on Euroopan unionin asetuksen edellyttämiä. Perusaineisto on salassa pidettävää.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto kattaa kaikki maat, pois lukien Suomi, joissa on tytäryhtiötä. Tiedot julkaistaan maittain ja maaryhmittäin huomioiden salassapitosäädökset.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2012 asti. Uuden tilastojärjestelmän käyttöönoton myötä yritystilastoja yhtenäistettiin. Tämä aiheutti aikasarjan katkeamisen vuodesta 2013 alkaen. Vuodesta 2013 eteenpäin tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.
Tilastovuodesta 2021 eteenpäin otettiin uusi asetus käyttöön, mutta tämä ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia tilaston tietoihin.
Vuosina 1996–2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön lukumäärästä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla.
Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996–1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000–2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty.
EU-asetus (2019/2152) säätää yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla.
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tiedot ovat vuosikohtaisia. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ei ole indeksipohjainen tilasto.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilasto julkistetaan miljoonina euroina. Henkilöstön lukumäärä on vuoden keskiarvo.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta. Tiedot 17 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- toimialaluokitus TOL 2008
- maaluokitus
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen
Bruttoinvestoinneiksi luetaan kaikki aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääomatavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä omaisuutta, joka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä kuten yritysten sulautuessa tai yritysvaltausten yhteydessä. Ostetut tavarat arvostetaan hankintahintaan, joten hinta sisältää kuljetus- ja asennuskustannukset, maksut, verot ja muut omistajanvaihdoksen yhteydessä syntyvät kustannukset. Yhtiön itse tuottama aineellinen käyttöomaisuus arvotetaan tuotantokustannuksiin. Rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvo vastaa kyseisen tavaran markkina-arvoa, jos se on ostettu hankintavuonna. Investoinnit kirjataan, kun omistusoikeus siirtyy yhtiölle. Bruttoinvestointeihin aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät sisälly juoksevat huoltokustannukset eivätkä sellaisten pääomatavaroiden arvo ja juoksevat kustannukset, joiden käyttö perustuu vuokra- tai käyttöleasingsopimukseen. Mukaan ei lueta rahoitus-leasingsopimusten perusteella käytettävään omaisuuteen liittyviä vuosimaksuja. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät myöskään sisällä investointeja aineettomaan omaisuuteen eivätkä rahoitusomaisuuteen.
Epäsuora määräysvalta, kontrolli
Epäsuoralla määräysvallalla tarkoitetaan, että yrityksellä X on määräysvaltaa yritykseen A toisen tytäryhtiön B kautta, jonka määräysvallassa yritys A on.
FATS
Lyhenne FATS tulee sanoista Foreign Affiliates Statistics ja sillä tarkoitetaan tilastoja ulkomaisista tytäryhtiöistä. Tämä voi tarkoittaa joko kotimaisessa omistuksessa ulkomailla olevia tytäryhtiöitä (Outward FATS), tai kotimaassa toimivia ulkomaisomisteisia tytäryhtiöitä (Inward FATS).
FATS, Inward
Inward FATS -käsite tulee sanoista Inward statistics on foreign affiliates. Suomessa tilastosta käytetään nimitystä Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa, ja sillä tarkoitetaan maassa toimivien ulkomaalaisomisteisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.
FATS, Outward
Outward FATS -käsite tulee sanoista Outward statistics on foreign affiliates. Käsite tarkoittaa kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.
Henkilöstömenot
Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly henkilöstömenoihin. Palkkoihin luetaan kaikki tilikauden aikana tehdystä työstä henkilöstölle maksetut korvaukset, mukaan lukien ylimääräiset palkkiot, työolosuhteiden ja tuloksen perusteella maksettavat palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat (ja muut vastaavat kiinteät lisät), erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset, ylityökorvaukset, yötyökorvaukset, jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta. Sosiaaliturvamaksuihin luetaan yhtiön sellaisiin järjestelmiin suorittamat maksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten. Nämä kustannukset sisältyvät henkilöstömenoihin siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia.
Henkilöstön lukumäärä (vuoden keskiarvo)
Henkilöstön lukumäärä sisältää ne yhtiön palveluksessa olevat työntekijät, joilla on työsopimus ja jotka saavat työstä palkkaa. Palkka voi olla kuukausi-, tunti-, urakka- tai muu palkka, muu korvaus tai palkkio tai luontoismuotoinen korvaus. Lukuun sisältyvät kaikki henkilöt, joille suoritettavat maksut kirjataan yhtiön tuloslaskelman kohtaan henkilöstömenot, vaikka kaikissa tapauksissa ei olisikaan työsopimusta. Henkilöstön lukumäärä sisältää osa-aikatyöntekijät, kausityöntekijät, lakossa olevat työntekijät sekä lyhyellä lomalla olevat työntekijät, mutta ei pitkällä lomalla olevia työntekijöitä. Henkilöstön lukumäärään ei lueta tilapäistyövoimaa välittävän toimiston kautta hankittuja työntekijöitä. Henkilöstön lukumäärä lasketaan vuotuisena keskimääränä käyttäen vähintään kunkin vuosineljänneksen tietoja.
Konsernin kansallisuus
Konsernirekisterissä konsernin kansallisuus on perimmäisen omistajatahon (UBO) kotimaa. Jos konsernin perimmäinen omistajataho on kotimainen, konsernin kansallisuus on Suomi.
Liikevaihto (ulkoinen ja sisäinen myynti)
Liikevaihtoon sisältyy kaikki tavaroiden ja palvelujen markkinaehtoinen myynti riippumatta siitä, onko asiakas konsernin ulkopuolinen vai samaan konserniin kuuluva yhtiö. Liikevaihto tulee ilmoittaa kokonaisuudessaan (100 prosenttia), vaikka konserniemo ei omistaisi kuin osan yhtiöstä. Liikevaihtoon luetaan yhtiön varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihto sisältää muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset. Liikevaihtoon ei sisälly tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, eivätkä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS) mukaisesti myöskään tuotot, jotka syntyvät muiden käyttäessä yhtiön varoja, jotka tuottavat korkoa, rojaltia, osinkoja tai muita tuloja. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatuja toimintatukipalkkioita.
Määräysvalta, kontrolli
Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.
Perimmäinen omistajataho
Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.
Sijaintimaa
Sijaintimaa on se maa, johon institutionaalinen yksikkö on rekisteröitynyt. Sijaintimaa on usein, mutta ei aina institutionaalisen yksikön kansallisuus.
Sivuliike
Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).
Suora sijoitus
Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoitusta, jonka yritys tekee toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen pysyvän taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi. Käytännössä sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yrityksen omistusosuus tai äänivalta ulkomaisessa yrityksessä on vähintään 10 %.
Suora suhde
Konsernirekisterin suoralla suhteella tarkoitetaan kahden konserniyrityksen välistä suoraa omistus- ja/tai kontrollisuhdetta. Vrt. konsernisuhde.
Tytäryritys
Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.
UCI
Ultimate controlling institutional unit of a foreign affiliate. Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.
Ulkomaalaisomisteinen yritys
Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.
Ulkomainen määräysvalta
Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toiseen maahan sijoittautuneeseen institutionaaliseen yksikköön nähden. Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.
Ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö
Ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan tietoja keräävään maahan sijoittunutta yritystä, johon tämän maan ulkopuolelle sijoittautuneella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, tai tietoja keräävän maan ulkopuolelle sijoittautunutta yritystä, johon tietoja keräävään maahan sijoittautuneella yrityksellä on määräysvaltaa.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197). Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen.
Eurostatin ohjeistus: Foreign AffiliaTes Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla (ensimmäinen julkistus 17.9.2009).
Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä.
Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja verkkojulkaisuissa.
Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, ”outward statistics on foreign affiliates, outward FATS”, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tiedot kerätään tiedonkeruulla, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä ulkomailla.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedonkeruu toteutetaan vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana.
Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla.
Tilaston tiedot kerätään verkkokyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho.
Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietoja analysoidaan ja tarkistetaan yksikkö- ja aggregaattitasolla muun muassa vertaamalla edellisvuoden tietoihin, yritysten vuosikertomuksiin ja muihin lähdeaineistoihin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilastossa ei käytetä erillistä imputointia tai korotuksia.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Suomen julkisessa hallinossa sekä elinkeinoelämän tutkimuslaitoksissa.
Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin:
- Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden lukumäärällä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön lukumäärä, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä.
- Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä.
Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa verkkokyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009–2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sovelluksen käytön helppoutta.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään.
Lisäksi Eurostat arvioi tilaston laatua toimitusten yhteydessä.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilasto julkistetaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa.
Tilastovuoden tiedot julkistetaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat lopullisia.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston julkaisussa ei ole viivettä. Tilasto julkistetaan julkistamiskalenterin mukaisesti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tiedot kattavat koko maailman poislukien Suomen missä on suomalaisia tytäryhtiöitä ulkomailla.
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot perustuvat Eurostatin Foreign affiliates statistics manuaalin ohjeisiin.
Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto on vertailukelpoinen vuodesta 2013 alkaen, jolloin siirryttiin Yritystietojärjestelmä YTY:n käyttöön. Vastaavia tietoja on kuitenkin saatavilla vuosille 2007-2012. Niiden ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät mm. toimialamuutokset.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Uudistus koskee yli kymmentä tilastoa. Uudistuksessa yritystilastojen tuotantoa on yhdenmukaistettu. Merkittävimmät muutokset liittyvät toimialaluokituksen, yritystietojen (muun muassa liikevaihto- ja henkilöstötieto) ja yritysjärjestelyjen käsittelyyn.
Tilasto on käsitteiltään, määritelmiltään ja luokituksiltaan yhtenevä muiden yritystilastojärjestelmästä tehtyjen tilastojen kanssa tilastovuodesta 2013 alkaen.
Tilaston tilikausi on yleensä 12 kk mittainen ajanjakso. On huomoitava, ettei suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tilastovuosi ole aina sama kuin kalenterivuosi.
Henkilöstön lukumäärä on vuoden keskiarvo. Liikevaihto sisältää sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon. Myös investoinnit-määritelmä poikkeaa hieman muissa tilastoissa yleisemmin käytetyistä: se sisältää vain bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot ovat keskenään yhtenäisiä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla julkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen Tilastollisessa vuosikirjassa.
Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja verkkojulkaisuissa.
Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, ”outward statistics on foreign affiliates, outward FATS”, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä. Salattavat tiedot peitetään. Ensisijaisessa peittämisessä tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden konsernin tiedot. Toissijaisessa salauksessa tiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.
Tilastosta on saatavana mikroaineisto eli yksikkötason aineisto tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.