Tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 16-89-vuotiaan väestön.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston tilastoyksiköt ovat henkilö ja kotitalous.

Tilastolla on kaksi perusjoukkoa: maassa vakituisesti asuva 16–89-vuotias väestö ja kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–89-vuotias henkilö.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston viitealue on koko Suomi.

Käytetyt alueluokitukset:

NUTS2. 

Kuntaryhmitys:

• pääkaupunkiseutu
• suuret kaupungit
• muut kaupunkimaiset kunnat
• taajaan asutut/maaseutumaiset kunnat

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä on kerätty tietoja erillisellä tutkimuksella vuodesta 1996 alkaen. Vuosittain tutkimus on tehty vuodesta 2004. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin tutkimuksen tietosisällön muutoksen vuoksi. Perustietojen aikasarjat ovat laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien. 

Tilastosta julkaistaan aina lopullinen tieto.

Tilaston mittayksikköjä ovat henkilöiden prosenttiosuus ja lukumäärä sekä kotitalouksien prosenttiosuus ja lukumäärä.

Tilaston tietojen yleisin viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 3 kuukautta. Muutaman muuttujan viiteaika on tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

• ikä
• sukupuoli
• koulutusaste
• pääasiallinen toiminta
• ammatti
• alue (NUTS)

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Tietojen keruuta koskee vuoden 2020 tutkimukseen asti monivuotinen EU-puitelaki Regulation (EC) No 808/2004 of the European Parliament and the Council concerning Community statistics on the information society ja kunkin vuoden tutkimusta varten säädettävät toimeenpanoasetukset.

Vuoden 2021 tutkimuksesta alkaen tiedonkeruuta ohjaa puitelaki Regulation (EU) 2019/1700 of the European Parliament and the Council establishing a common framework for European statistics relating to persons and households sekä vuosittain säädettävät toimeenpano- ja delegoidut asetukset.

Euroopan komissio on rahoittanut tutkimuksen tekemistä.

Tilaston tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla noin viiden kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. 

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen perusaineisto (EU ICT-HH data) toimitetaan Eurostatiin lokakuun alussa. Eurostat julkaisee joulukuussa Euroopan maita koskevia tietoja eri tavoin sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta muun muassa vastausajalla (minuuttia/vastaaja)

Tiedonkeruulomakkeen EU-kysymysten suunnittelun lähtökohtana on toimeenpanoasetuksen liitteenä oleva mallilomake, joka on suunniteltu Eurostatin, Komission  ja jäsenmaiden työryhmissä.

EU-kysymyksiä muotoillaan kansallisiin olosuhteisiin ja tietokeruuseen soveltuviksi. Kansallisten kysymysten suunnittelussa kuullaan Tilastokeskuksen asiantuntijoista ja tietojen käyttäjistä  koostuvaa asiantuntijaryhmää.

Kysymysten muotoilua ja lomakkeen toimivuutta testataan vuosittain. Lomaketta on testattu myös kognitiivisin testein. Tiedonkeruun sisällöstä noin kolmasosa muuttuu vuosittain. Muutos johtuu toisaalta kysymysten rotaatiosta ja toisaalta uusista kerättävistä tiedoista.

Tilaston tiedonkeruu tehdään otostutkimuksena. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Vuonna 2024 brutto-otos oli 6 500 henkilöä ja vastausaste 54,5 %.

Verkossa täytettävän lomakkeen vastausaste koko otoksesta laskettuna oli 40,5 % ja puhelinhaastattelun 14 %. Aineiston koko oli 3 524 henkilöä. Verkossa vastanneiden osuus oli 74 % ja puhelinhaastattelussa vastanneiden osuus 26 %.

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Tiedot kerätään vuosittain.

Tilaston tiedot kerätään yhdistelmätiedonkeruulla, jossa vastaaja voi valita puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen täyttämisen välillä.

Tutkimuksen EU-harmonisoidut kysymset suunnitellaan Eurostatin, Komission eräiden pääosastojen ja kansallisten tilastovirastojen työryhmissä. Kansallisten kysymysten suunnittelussa käytetään apuna tietojen käyttäjistä koostuvaa asiantuntijaryhmää.

Tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana.

Käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tiedonkeruun jälkeen aineisto tarkastetaan. Kesken jääneet vastaukset ja muut hylätyt havainnot poistetaan.

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Oppilaitoksissa tuloksia käytetään opetuksessa. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 

Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja digitalisaatiokehityksen seurannassa.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain.

Mittausvirheitä pyritään vähentämään lomakkeen huolellisen suunnittelun, testauksen ja haastattelijakoulutuksen avulla.

Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi tavoittamattomuuden tai haastattelusta kieltäytymisen takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla.

Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

Keskivirheet

Käyttänyt internetiä viimeisen 3 kk aikana 2024

N, osallistumisaste, keskivirhe

 3 273    93,72 %    0,39  

Ostanut internetistä jotain viimeisen 3 kk aikana 2024

N, osallistumisaste, keskivirhe

1 981     57,73 %   0,85

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali.

Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Alipeiton muodostavat ne 16–89-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska tilaston tiedonkeruun otoksen poiminnan ja itse tiedonkeruun välinen aika on suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuta olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuoden marraskuussa eli noin seitsemän kuukauden kuluttua viiteajanjakson lopusta.

Vuonna 2024 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston uusien tietojen julkistusta siirrettiin kolmella viikolla suunnitellusta.

Eurostat julkaisee tilaston EU-osan tietoja tiedonkeruuvuoden joulukuussa.

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa.

Tilaston EU-harmonisoidut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa, jos maiden tiedot on kerätty tiedonkeruuta ohjaavien asetusten ja ohjeiden mukaisesti.

Tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttö on nopeasti muuttuva ilmiö. Myös sitä koskevissa tietotarpeissa tapahtuu muutoksia. Näiden syiden vuoksi tilaston tiedonkeruun sisältö on muuttunut vuodesta toiseen, mikä rajoittaa ajallisten vertailujen tekemistä.

Lisäksi ilmiön muutoksesta johtuen myös joidenkin kerättyjen tietojen määritelmissä on tapahtunut muutoksia. Tästä johtuen eri vuosien kaikki tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 

Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien.

Tilaston tiedonkeruussa on tehty 2010-luvulla muutoksia. Vuonna 2016 siirryttiin puhelinhaastattelukeruusta yhdistelmätiedonkeruuseen (puhelinhaastattelu/verkkokysely). Vuosina 2019-2021 puhelinhaastattelujen tekeminen ulkoistettiin. Nämä seikat voivat vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen edellisten vuosien suhteen joidenkin muuttujien osalta.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan sekä internetin käytöstä ei kerätä yhtä yksityiskohtaista tietoa muissa tilastoissa.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta. Ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tilaston tiedot kerätään ja julkaistaan vuosittain. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivuilla

Tilaston aiheista julkaistaan katsauksia vuosittaisen tilastojulkistuksen yhteydessä.

Eurostat julkaisee tilaston aineiston EU-osasta tietoja tiedotteina, taulukoita ja raportteina.

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta

Tilaston aineistosta tehdään maksullinen palveluaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan. Tilaston aineiston EU-osasta toimitetaan Eurostatille mikroaineisto.

Euroopan komissio julkaisee tilaston EU-osan tietoja maiden digitalisoitumista kuvaavissa indikaattoreissaan kuten DESI (Digital Economy and Society Index (DESI)  ja Digital Skill Indicator (DSI).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilaston EU-harmonisoidun osan tietoaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) csv-muodossa Edamis Wep Application (EWA). Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajaa ei voi tunnistaa. Eurostatille toimitetaan tiedonkeruuvuoden lokakuun alussa laatu- ja menetelmäraportti.

Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.