Teollisuuden liikevaihtokuvaajan liikevaihtomuuttuja kattaa seuraavat toimialat TOL2008-toimialaluokituksen mukaisesti:

• B Kaivostoiminta ja louhinta
• C Teollisuus
• D  Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä jäähdytysliiketoiminta
• E Vesihuolto, viemäri- ja ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

Pääluokkien alasarjat julkaistaan toimialaluokituksen kaksinumerotasolla, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan kotimaan liikevaihto ja vientiliikevaihto -muuttujat kattavat TOL2008-toimialaluokituksen pääluokat B Kaivostoiminta ja louhinta sekä C Teollisuus. 

Myös kotimaan liikevaihto ja vientiliikevaihto -tiedot julkaistaan pääsääntöisesti kaksinumeroisella toimialatasolla, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia.

Tilastoyksikkönä käytetään toimialayksikköä. Havaintoyksikkö on pääosin oikeudellinen yksikkö. Koska yksi oikeudellinen yksikkö voi harjoittaa useaa toimialaa, jaotellaan tiedot toimialoittain. Tämä koskee vain taloudellisesti merkittäviä monitoimialaisia yksiköitä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan perusjoukon muodostavat lähes kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan tilastossa julkaistaville teollisuuden toimialoille.

Perusjoukon ulkopuolelle jäävät:

• ulkomaiset yhteisöt
• yksiköt, joiden liikevaihto koostuu pääasiassa markkinattomasta toiminnasta, kuten julkisen hallinnon organisaatiot
• yritystoimintaa palvelevat apuyritykset, joiden liikevaihto muodostuu pääosin yritysryhmän sisäisistä palveluista

Tilaston lähdeaineistona käytettävät rekisteritiedot kattavat käytännössä kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset. Rekisteriaineiston havaintoperusjoukko vastaa siten pääosin tilaston perusjoukkoa. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan alle jäävät yksiköt eivät sisälly aineistoon, elleivät ne ole hakeutuneet vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisiksi. Tämän joukon osuus perusjoukosta on kuitenkin hyvin pieni, eikä sillä ole tulosten kannalta olennaista merkitystä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja kuvaa Suomessa toimivien yritysten liikevaihdon kehitystä ja julkaistaan koko maan tasolla. Tilasto ei sisällä alueellisia aluetasoja tai alueluokituksia.

Tilaston tiedot perustuvat Suomessa toimivien yritysten ilmoittamiin liikevaihtotietoihin. Tiedot voivat kuitenkin sisältää myös Suomen rajojen ulkopuolella syntynyttä liikevaihtoa. Suurimmilta yrityksiltä kerätään kuukausittain myyntitiedustelussa tietoja tavaroiden ja palvelujen myynnistä ulkomailta ulkomaille.

Tällainen liikevaihto voi sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntitiedustelun tiedot eivät kuitenkaan täysin vastaa kansantalouden tilinpidon globaalin tuotannon määritelmää.

Suurten kansainvälisesti toimivien yritysten liikevaihdon rakennetta on tarkasteltu tilaston laadinnan yhteydessä. Tästä huolimatta ei ole täysin varmaa, missä määrin ulkomailla syntynyt liikevaihto sisältyy tilaston tietoihin.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajasta julkaistaan kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia, puolivuosittaisia ja vuosittaisia tietoja. Tiedot ovat saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Tiedot ovat ennakollisia lähes kahden vuoden ajan. Käytännössä jo toisella julkistuskerralla ollaan yleensä hyvin lähellä lopullisia tuloksia.

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksipisteluku kuvaa liikevaihdon muutosta suhteessa perusvuoteen, jossa perusvuoden keskimääräinen taso on 100.

Indeksipistelukujen lisäksi julkaistaan muutosprosentteja (%).

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan viiteajankohta on kalenterikuukausi.

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:

• Toimialaluokitus TOL2008

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan laadintaa ohjaa kansallinen ja Euroopan unionin lainsäädäntö.

Kansallisella tasolla tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi tietojen käsittelyssä sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tilastointia
ohjaavat erityisesti seuraavat Euroopan unionin säädökset:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (2019/2152)
• Euroopan komission täytäntöönpanoasetus Euroopan yritystilastoista (2020/1197)

Tilastokeskus laatii tilaston näiden säädösten mukaisesti.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja toimitetaan kuukausittain muiden tilastojen käyttöön. Tietoja käytetään tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon laadinnassa.

Lisäksi tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille tilaston julkistuspäivänä. Eurostat julkaisee teollisuuden liikevaihtotiedot omilla verkkosivuillaan osana Euroopan unionin yritystilastoja.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tuottamiseen käytettiin vuonna 2023 yhteensä 236 työpäivää. Työpanos sisältää tietojen keruun, käsittelyn, analysoinnin ja julkaisemisen.

Tilaston vastausrasitetta arvioitiin vastausrasitekyselyllä syksyllä 2019. Kyselyn mukaan keskimääräinen vastausaika tiedusteluun oli 48 minuuttia ja mediaanivastausaika 25 minuuttia.

Tilaston vastausrasitetta pyritään vähentämään hyödyntämällä hallinnollisia rekisteriaineistoja, erityisesti Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Rekisteriaineistojen käyttö vähentää yrityksiltä erikseen kerättävien tietojen määrää.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto on tilaston keskeinen lähdeaineisto. Aineisto sisältää yritysten arvonlisäverotietoihin perustuvia myyntitietoja, joita käytetään liikevaihtoindeksin laskennassa.

Yritykset ilmoittavat arvonlisäverotietonsa eri raportointijaksoilla yrityksen liikevaihdon suuruuden perusteella. Kuukausittain ilmoittavat yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosittain ilmoittavat yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001–100 000 euroa. Vuosittain ilmoittavat yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 30 000 euroa.

Arvonlisäverotietoihin perustuva liikevaihtokäsite ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa. Aineisto voi sisältää esimerkiksi käyttöomaisuuden myyntejä tai muita eriä, jotka eivät sisälly kirjanpidon liikevaihtokäsitteeseen.

Vuodesta 2017 alkaen pienet yritykset ovat voineet ilmoittaa arvonlisäveronsa maksuperusteisesti suoriteperusteisen ilmoittamisen sijaan. Tilastokeskus on selvittänyt muutoksen vaikutuksia aineistoon eikä merkittäviä muutoksia raportointikäyttäytymisessä ole havaittu. Muutos ei ole edellyttänyt menetelmällisiä korjauksia liikevaihtoindeksien laskennassa. Aineiston kertymää seurataan säännöllisesti.

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Verohallinnon aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen omalla kuukausittaisella myyntitiedustelulla. Tiedonkeruussa kerätään tietoja noin 2 000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä, joista noin 600 on teollista yritystä.

Tiedustelussa yrityksiltä kysytään kirjanpitolain mukaista liikevaihtotietoa vastaavaa kuukausimyyntiä, joka jaetaan kotimaan myyntiin ja ulkomaan myyntiin.

Otoksen osuus kunkin päätoimialan yritysten lukumäärästä on 0,1–3,8 %. Liikevaihdolla mitattuna otos kattaa toimialasta riippuen 19–78 %. Yritykset valitaan otokseen niiden liikevaihdon perusteella siten, että otokseen sisältyvät toimialan kannalta merkittävimmät yritykset.

Aineistojen yhdistäminen ja puuttuvien tietojen käsittely

Tilaston laskennassa yhdistetään Verohallinnon arvonlisäveroaineisto ja Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun aineisto.

Jos havainto puuttuu aineistosta, se voidaan täydentää imputoimalla. Imputointi tehdään ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti, ja imputoituja arvoja käytetään tilastossa silloin, kun niiden arvioidaan olevan riittävän luotettavia.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot kerätään kuukausittain. Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain yritysjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi otokseen tehdään laajempi päivitys kerran vuodessa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen sekä Verohallinnon toimittamaan rekisteriaineistoon.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa yrityksiltä kerätään tietoja verkkolomakkeella.

Tiedonkeruussa käytettävä verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä. Lomaketta testataan myös silloin, kun siihen tehdään muutoksia.

Tiedonkeruun vastauskatoa seurataan kuukausittain. Seurannassa tarkastellaan, mitkä yritykset eivät ole vastanneet määräaikaan mennessä. Tarvittaessa tiedonantajille lähetetään muistutuksia, jotta vastausaste pysyy riittävän korkeana.

Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa oma-aloitteisten verojen aineiston toimittamisesta. Verohallinto toimittaa arvonlisäverotietoihin perustuvan aineiston Tilastokeskukselle kuukausittain sovittuna ajankohtana.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistoa validoidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana ennen tulosten laskentaa ja julkistamista. Validointi kohdistuu sekä yksikkötason aineistoon että aggregoituihin tuloksiin.

Vastaanotto- ja rakennevalidointi

Verohallinnon toimittama oma-aloitteisten verojen aineisto sekä Tilastokeskuksen myyntitiedustelun aineisto tarkistetaan niiden saapuessa. Tarkistuksissa varmistetaan aineiston tekninen eheys, esimerkiksi tietokenttien muoto, puuttuvat tiedot sekä havaintojen yksiköllisyys.

Aineistoihin mahdollisesti sisältyvät systemaattiset virhetyypit tunnistetaan ja oikaistaan ennen indeksien laskentaa.

Loogisuus- ja raja-arvotarkastukset

Aineistoa tarkistetaan myös sisällöllisesti. Havaintoja tarkastellaan yritystasolla, ja erityistä huomiota kiinnitetään poikkeuksellisiin liikevaihdon muutoksiin sekä luokitustietojen oikeellisuuteen.

Tarvittaessa virheellisiksi arvioidut havainnot oikaistaan tai poistetaan laskennasta.

Aikasarjapoikkeamien tarkastelu

Aineistoa tarkastellaan aikasarjanäkökulmasta sekä mikro- että makrotasolla. Tarkasteluissa kiinnitetään huomiota äkillisiin muutoksiin, tasosiirtymiin ja muihin poikkeamiin liikevaihdon kehityksessä.

Poikkeamien taustalla olevat syyt selvitetään mahdollisuuksien mukaan ennen tulosten laskentaa.

Peitto- ja kertymätarkastukset

Koska aineisto täydentyy ajan myötä, sen kertymistä seurataan jokaisella laskentakerralla. Aineiston kattavuutta tarkastellaan erityisesti liikevaihdolla mitattuna.

Aineiston kertymiseen vaikuttavat esimerkiksi yritysten raportointiajankohdat sekä myöhemmin tehdyt tietojen korjaukset.

Koherenssitarkastukset

Tilaston tuloksia tarkastellaan suhteessa muun muassa muihin suhdannetilastoihin. Näissä tarkasteluissa arvioidaan, ovatko eri tilastojen kehityssuunnat keskenään johdonmukaisia.

Lisäksi yritystason aineistossa tarkastellaan yritysjärjestelyjä, toimialamuutoksia, raportointikäytäntöjen muutoksia sekä yritysten aloituksia ja lopetuksia, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina.

Revisioseuranta

Tilaston ennakollisten ja myöhemmin tarkentuneiden tietojen välisiä eroja seurataan osana laadunvarmistusta. Revisioita tarkastellaan sekä yksikkötasolla että aggregoiduilla toimialatasoilla.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan laskenta perustuu muutosestimointiin. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja. Yritysjärjestelyt ja muut yritysrakenteen muutokset otetaan huomioon, jotta aikasarjat pysyvät vertailukelpoisina.

Koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen, tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla kaikkien yritysten liikevaihtoa. Indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla, kun aineisto täydentyy.

Editointi

Aineiston käsittely alkaa editoinnilla. Tässä vaiheessa tarkistetaan ja korjataan virheellisiä havaintoja sekä mahdollisia luokitusvirheitä.

Aineistosta poistetaan tai oikaistaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi esimerkiksi yritysten ilmoittamien tietojen muutosten tai yritysjärjestelyjen seurauksena. Myös yritysten aloitukset, lopetukset ja toimialamuutokset huomioidaan.

Puuttuvat tiedot

Uusimpien kuukausien aineistossa osa havainnoista puuttuu, koska kaikki yritykset eivät ole vielä ilmoittaneet tietojaan. Puuttuvia havaintoja täydennetään imputoinnilla.

Imputointi perustuu ennalta määriteltyihin sääntöihin, ja imputoidut arvot hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riittävän luotettavia.

Estimointi ja mallinnus

Tilaston keskeinen estimointimenetelmä on muutosestimointi. Menetelmä perustuu vertailukelpoisten havaintojen muutosten mittaamiseen peräkkäisten vuosien vastaavien kuukausien välillä.

Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa hyödynnetään lisäksi aikasarjamallinnusta, jolla pyritään pienentämään aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita.

Aikasarjamallinnuksessa käytetään toimialasta riippuen seuraavia menetelmiä:

• ARIMA-mallia (Autoregressive Integrated Moving Average), johon on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista
• regularisointimalleja (Ridge, Lasso ja Elastic Net), joihin on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista
• staattista regressiomallia, joka hyödyntää suorakeruutietoja tai palkkasummatietoja

Aggregointi ja julkaisutaso

Tilaston indeksit lasketaan toimialoittain. Ylemmän toimialatason indeksit muodostetaan uusimpien tietojen osalta aggregoimalla tarkempien toimialatasojen indeksit.

Aggregoinnissa käytetään painoina toimialojen liikevaihtoa. Painot perustuvat indeksien laskennassa saatavaan toimialan vuodentakaiseen liikevaihtosummaan.

Revisiologiikka

Tilaston indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla aineiston täydentyessä. Uusimpien kuukausien tiedot ovat ennakollisia ja voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa.

Revisiot johtuvat pääasiassa siitä, että yritysten arvonlisäverotiedot täydentyvät ajan myötä sekä yritykset voivat korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajassa tuotetaan kausitasoitettuja aikasarjoja. Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla poistetaan aikasarjoista vuoden sisällä toistuva kausivaihtelu. Tällainen vaihtelu voi liittyä esimerkiksi vuodenaikoihin, sääoloihin tai tuotannon ja kysynnän tavanomaisiin kausivaihteluihin.

Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä (Time Series Regression with ARIMA Noise, Missing Observations and Outliers / Signal Extraction in ARIMA Time Series) käyttäen JDemetra+-ohjelmistoa. Menetelmän soveltamisessa noudatetaan Euroopan tilastojärjestelmän kausitasoitusohjeita (ESS Guidelines on Seasonal Adjustment).

Menetelmässä huomioidaan kalenterivaikutuksia sekä mahdollisia poikkeavia havaintoja, kuten aikasarjan tasosiirtymiä tai yksittäisiä poikkeavia arvoja.

Kausitasoitus tehdään koko aikasarjalle jokaisella laskentakerralla. Tämän vuoksi kausitasoitetut arvot voivat tarkentua uusien havaintojen lisääntyessä.

Käyttäjille kerrotaan tilaston julkaisuissa, että kausitasoitetut sarjat voivat tarkentua uusien tietojen myötä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja käyttävät useat kansalliset ja kansainväliset organisaatiot sekä tutkimus- ja elinkeinoelämän toimijat.

Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat, Euroopan keskuspankki sekä kansainväliset organisaatiot, kuten OECD ja Yhdistyneet kansakunnat, käyttävät tilaston tietoja talouskehityksen seurantaan ja analysointiin.

Suomen julkisessa hallinnossa tilaston tietoja käytetään yritystoiminnan ja talouden suhdannekehityksen seurannassa.

Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset hyödyntävät tietoja markkinoiden kehityksen, toimialojen suhdannetilanteen ja kilpailutilanteen arvioinnissa.

Tilastokeskuksessa teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja käytetään lähdeaineistona tuotannon suhdannekuvaajassa sekä neljännesvuositilinpidossa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietojen laatua arvioidaan myös kansainvälisessä tilastoyhteistyössä. Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat arvioi tilaston tietoja puolivuosittain osana Euroopan yritystilastojen laadun seurantaa.

Suomi on täyttänyt tilastolle asetetut laatukriteerit lähes poikkeuksetta täysimääräisesti.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan keskeisimmät epävarmuustekijät liittyvät aineiston kertymäviiveeseen, lähdeaineistojen määritelmäeroihin sekä yksittäisiin mittausvirheisiin.

Merkittävin virhelähde liittyy aineiston kertymiseen. Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy ajan myötä, minkä vuoksi uusimpien kuukausien tiedot ovat ennakollisia ja voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta pidempään.

Tuoreimman kuukauden ensimmäisessä laskennassa aineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna yli 40 % ja seuraavassa laskennassa jo yli 99 %. Revisioiden suuruutta seurataan säännöllisesti eri julkaisukertojen välillä.

Toinen epävarmuustekijä liittyy liikevaihdon määritelmään lähdeaineistoissa. Verohallinnon arvonlisäverotietoihin perustuva liikevaihtokäsite ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa. Arvonlisäverotiedot voivat sisältää esimerkiksi käyttöomaisuuden myyntejä tai muita eriä, jotka eivät kuulu kirjanpidon liikevaihtoon.

Aineistossa voi lisäksi esiintyä yksittäisiä mittausvirheitä, jotka voivat johtua esimerkiksi tiedonantajien virheellisistä ilmoituksista tai aineiston käsittelyvaiheessa syntyvistä virheistä. Aineiston oikeellisuutta seurataan osana tilastoprosessin validointia.

Tilaston keskeisiä laadun seurantamittareita ovat aineiston kattavuus sekä eri julkaisukertojen välisten revisioiden suuruus. Näitä tarkastellaan säännöllisesti osana tilaston laadun seurantaa. Myös yhtenevyyttä muihin vastaavien tilastojen tietoihin seurataan säännöllisesti.

Aineiston laaja kattavuus ja käytetyt laskentamenetelmät tukevat sitä, että tilaston tulokset kuvaavat luotettavasti teollisuuden liikevaihdon kehitystä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät uusimpien kuukausien ennakollisiin tietoihin, jotka voivat tarkentua aineiston täydentyessä.

Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston sivulla. StatFin-tietokannasta löytyy tietoa myös tätä tarkemmin eli kaikilta julkaistavilta toimialoilta kuukausikohtaisesti.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistossa esiintyy alipeittoa erityisesti uusimpien kuukausien tiedoissa. Alipeitto johtuu siitä, että kaikki yritykset eivät ilmoita arvonlisäverotietojaan kuukausittain.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistossa yritykset raportoivat tietonsa eri ajanjaksoilla yrityksen liikevaihdon suuruuden perusteella. Pienet yritykset ilmoittavat tietonsa neljännesvuosittain tai vuosittain. Tämän vuoksi kuukausiaineistosta puuttuu osa pienistä yrityksistä. Nämä tiedot täydentyvät myöhemmin neljännesvuosi- ja vuositason aineiston kertymisen myötä.

Tilaston laskennassa käytettävä yritysjoukko perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Kehikkoa päivitetään yritysrekisterin päivitysten yhteydessä, ja yritysjärjestelyt sekä yritysten aloitukset ja lopetukset otetaan huomioon tilaston laskennassa.

Peittovirhettä hallitaan seuraamalla aineiston kertymistä sekä päivittämällä yritysjoukkoa säännöllisesti yritysrekisterin tietojen perusteella.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aineistossa vastauskato liittyy pääasiassa uusimpien kuukausien tietoihin. Kaikkien yritysten tiedot eivät ole vielä saatavilla ensimmäisen julkaisun aikaan, koska arvonlisäverotiedot ja suorakeruun tiedot täydentyvät ajan myötä.

Yksikkökatoa syntyy silloin, kun yrityksen tietoja ei ole vielä saatavilla tarkasteltavalta kuukaudelta. Tällöin havainto puuttuu aineistosta tilaston ensimmäisissä laskentavaiheissa.

Puuttuvia tietoja käsitellään imputoinnilla. Imputoinnissa puuttuville havainnoille muodostetaan arvioitu arvo, joka voidaan ottaa mukaan indeksien laskentaan. Lisäksi uusimpien kuukausien indeksien laskennassa käytetään aikasarjamallinnusta, jolla pyritään vähentämään aineiston keskeneräisyydestä aiheutuvia muutoksia myöhemmissä julkistuksissa.

Puuttuvat tiedot voivat aiheuttaa epävarmuutta uusimpien kuukausien ennakollisiin lukuihin. Jos imputoidut arvot poikkeavat merkittävästi myöhemmin saatavista todellisista havainnoista, indeksiluvut voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan uusimpien kuukausien indeksien laskennassa käytetään aikasarjamallinnusta. Mallinnusta käytetään erityisesti tilanteissa, joissa osa yritysten havainnoista puuttuu aineiston keskeneräisyyden vuoksi.

Mallinnuksen avulla pyritään parantamaan ennakollisten indeksilukujen laatua ja vähentämään myöhemmissä julkistuksissa tapahtuvien revisioiden suuruutta. Puuttuvia havaintoja täydennetään lisäksi imputoinnilla.

Mallin käytöstä voi aiheutua virhettä, jos mallin tuottamat arviot poikkeavat merkittävästi myöhemmin saatavista todellisista havainnoista. Tällöin indeksiluvut voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä.

Mallinnuksen käytöstä ja ennakollisten tietojen mahdollisesta tarkentumisesta kerrotaan tilaston menetelmäkuvauksessa sekä tilaston julkistuksissa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietojen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa Suomen virallisen tilaston laatulinjauksen mukaisesti.

Tilaston laatua seurataan kuukausittain tarkastelemalla toimialatason ja yksikkötason aineiston revisioita sekä vertaamalla tilaston tuloksia muihin suhdannetilastoihin koherenssitarkastelujen avulla.

Lisäksi tilaston tietoja verrataan vuosittain yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoihin. Näiden vertailujen avulla arvioidaan tilaston tietojen johdonmukaisuutta ja luotettavuutta.

Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.

Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.

Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.

Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot ovat uusimpien kuukausien osalta ennakollisia ja tarkentuvat aineiston täydentyessä. Revisiot johtuvat pääasiassa siitä, että Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy ajan myötä ja yritykset voivat korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja.

Tilaston indeksit lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla. Tietyn kuukauden aineistoa päivitetään useita kertoja, kun uusia havaintoja saadaan mukaan laskentaan. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta pidempään, kunnes aineisto on kokonaisuudessaan käytettävissä.

Tiedot tarkentuvat eniten noin kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Aineiston täydentymisestä johtuen yksittäisen kuukauden tiedot voivat päivittyä julkistuksissa yli vuoden ajan.

Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna yli 40 % ja toisella poimintakerralla yli 99 %.

Revisioiden suuruutta ja kehitystä eri julkaisukertojen välillä seurataan säännöllisesti. Keskimääräiset tarkentumiset päätoimialoittain on esitetty tilaston verkkosivuilla.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan ensimmäiset tiedot julkaistaan noin kuukauden kuluttua tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Uusimman kuukauden tiedot ovat ennakollisia, koska kaikki yritysten tiedot eivät ole vielä saatavilla ensimmäisen julkaisun aikaan. Tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. Tilaston julkistamisessa ei ole ollut viivettä suunniteltuun julkistuspäivään verrattuna.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS- asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen.

Arvonlisäveron ilmoittamiskäytännöissä tapahtui muutos vuonna 2017. Tammikuusta 2017 alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa arvonlisäveronsa maksuperusteisesti suoriteperusteisen ilmoittamisen sijaan.

Suoriteperusteisessa ilmoittamisessa myynti kirjataan silloin, kun lasku lähetetään asiakkaalle. Maksuperusteisessa ilmoittamisessa myynti kirjataan vasta silloin, kun maksu on saatu. Muutos voi vaikuttaa liikevaihdon ajoittumiseen kuukausitasolla.

Tilastokeskus selvitti muutoksen vaikutusta oma-aloitteisten verojen aineistoon. Selvityksen perusteella muutoksella ei ole havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia yritysten arvonlisäveroraportointiin eikä se ole edellyttänyt menetelmällisiä korjauksia liikevaihtoindeksien laskennassa. Aineiston kertymää seurataan säännöllisesti.

Tilastokeskuksen yritystilastot voidaan jakaa suhdannetilastoihin ja rakennetilastoihin. Teollisuuden liikevaihtokuvaaja kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat yritystoiminnan kehitystä lyhyellä aikavälillä ja julkaistaan nopeasti tarkasteluajankohdan jälkeen.

Rakennetilastot, kuten yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuvaavat yritysten toimintaa ja taloudellista rakennetta vuositasolla. Rakennetilastojen tietosisältö on laajempi, mutta niiden julkaiseminen tapahtuu pidemmällä viiveellä kuin suhdannetilastoissa. Lisäksi ajallinen vertailukelpoisuus ei ole näissä tiettyä ajankohtaa kuvaavissa vuositilastoissa samalla tavalla keskiössä kuin suhdannetilastossa. Vuositilastoissa käytetään myös pääsääntöisesti eri tilastoyksikköä, mikä vaikuttaa siihen, mille toimialoille yritysten tiedot kohdentuvat.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia muiden yritystoimintaa kuvaavien tilastojen kanssa, mutta tilastojen välillä voi olla eroja muun muassa kuvausajankohdan, julkaisuviiveen ja tietosisällön laajuuden vuoksi.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tiedot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon ja samaan laskentamenetelmään. Eri aikaväleillä julkaistavat tiedot ovat siten keskenään yhteneväisiä.

Neljännesvuosi-, puolivuosi- ja vuositasoiset tiedot muodostetaan kuukausitietojen perusteella aggregoimalla ne pidemmälle ajanjaksolle.

Uusimpien kuukausien tiedot ovat ennakollisia ja voivat tarkentua myöhemmissä julkistuksissa aineiston täydentyessä. Tämän vuoksi myös pidempien ajanjaksojen tiedot voivat tarkentua, jos ne sisältävät ennakollisia kuukausihavaintoja. Kun tiedot ovat lopullisia, eri aikaväleillä julkaistavat tiedot ovat keskenään yhteneväisiä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Tilaston laadinnassa pyritään käyttämään mahdollisimman yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Tilastojen käyttötarkoitus ja laskentamenetelmät kuitenkin eroavat toisistaan. Teollisuuden liikevaihtokuvaaja mittaa yritysten liikevaihdon kehitystä lyhyellä aikavälillä, kun taas kansantalouden tilinpito kuvaa talouden kokonaisuutta ja tuotantoa laajemmin.

Kansantalouden tilinpidossa liikevaihtotietoja voidaan täydentää ja oikaista muilla lähdeaineistoilla osana kokonaisarviota. Tämän vuoksi liikevaihtokuvaajan ja kansantalouden tilinpidon tasot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, vaikka tilastojen kehityssuunnat ovat yleensä yhteneväisiä.

Teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palvelualojen liikevaihtokuvaajien tiedot ovat keskenään yhtenäisiä, ja niissä liikevaihto kuvaa toimialojen yritysten koko liikevaihdon kehitystä.

Ennen vuotta 2021 rakentamisen liikevaihdon käsite poikkesi muista toimialoista, sillä siihen sisältyi vain kotimaan myynti.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Jokaisessa kuukausijulkistuksessa julkaistaan uusimman kuukauden ennakolliset tiedot sekä päivitetään aiempien kuukausien tietoja aineiston täydentyessä. Revisiot sisältyvät siten normaaliin kuukausittaiseen julkaisurytmiin, eikä erillisiä revisiojulkistuksia tehdä.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tiedot julkistetaan kuukausittain: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja | Tilastokeskus.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietokantataulukot ovat saatavilla maksutta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa.

Tilaston tietokantataulukoita julkaistaan eri aikatasoilla:

• kuukausitasolla (2021=100), vuodesta 1995 alkaen
• neljännesvuositasolla (2021=100), vuodesta 1995 alkaen
• puolivuositasolla (2021=100), vuodesta 1995 alkaen
• vuositasolla (2021=100), vuodesta 1995 alkaen

Tilaston vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistokannasta. 

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Tilaston yksikkötason aineistoa ei luovuteta tutkijakäyttöön.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietoja voidaan tuottaa maksullisena tietopalveluna Tilastokeskuksen asiakaskohtaisessa suhdannepalvelussa. Palvelussa voidaan tuottaa esimerkiksi alueittaisia, yritysryhmittäisiä tai erilaisiin toimialayhdistelmiin perustuvia liikevaihtotietoja.

Lisätietoja palvelusta on saatavilla Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun verkkosivuilta.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan menetelmäkuvaus ja tilastossa käytettävästä aikasarjamallinnuksesta julkaistu erillinen englanninkielinen menetelmäraportti ovat saatavilla tilaston dokumentaatiossa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajan tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä yritystä koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.

Tilastossa sovelletaan tilastollisen tietosuojan periaatteita, joiden mukaisesti yksittäisen yrityksen tiedot suojataan tarvittaessa ennen tietojen julkaisemista. Tilastokeskuksella on tähän käytössä sisäiset ohjeet taulukkomuotoisten yritystietojen suojaamisesta.

Teollisuuden liikevaihtokuvaajassa tietosuojaa varmistetaan erityisesti tilanteissa, joissa yksittäisen yrityksen vaikutus toimialan liikevaihtoon on suuri. Tällöin toimialan tietoja ei julkaista erillisinä, vaan ne esitetään yhdistelmätoimialoina tai vain ylemmillä toimialatasoilla.

Tämän vuoksi toimialoja 19, 20, 21, 22, 26, 27 ja 30 ei julkaista erillisinä toimialoina, vaan ne esitetään yhdistelmätoimialoina. Näiden toimialojen tiedot sisältyvät kuitenkin koko teollisuuden lukuihin. Lisäksi toimialalta 33 ei julkaista vientiliikevaihtoa, mutta se sisältyy ylempien toimialatasojen lukuihin.

Kun tietoja toimitetaan Eurostatille, suojatut tiedot merkitään luottamuksellisiksi eli liputetaan tilastollisen tietosuojan mukaisesti.